Suuren sydämen Ove – Sunnuntaiotteessa Fredrik Backmanin menestysromaani Mies, joka rakasti järjestystä

miesjokarakastijarjestystaLuulin, etten Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan (WSOY) jälkeen enää lämpenisi muille kärttyisille romaanisankareille. Toisin kuitenkin kävi, sillä ystävystyin vastikään kuudenkympin korvilla olevan Oven kanssa.

Tutustuimme (emme tekojen, vaan) sanojen kautta — tai minä siis otin kirjallisesti tuttavuutta Oveen. Hän on nimittäin ruotsalaisen Fredrik Backmanin esikoisromaanin Mies, joka rakasti järjestystä (Atena, suom. Riie Heikkilä) päähenkilö.

Emmehän me tietysti oikeasti ole ystäviä, mutta silti jotain hyvin lämmintä tunnen läikähtävän rinnassani miettiessäni Ovea, enkä tahtoisi millään päästää häntä elämästäni. Ove jätti pysyvän jäljen sydämeeni. 

Tekojen ja lojaaliuden mies

Ystävyyteen Oven kanssa tarvitaan sanoja enemmän tekoja — ja sama pätee elämään yleensäkin. Hän on Mielensäpahoittajan ohella osa sitä (myyttistä?) sukupolvea, jonka arvomaailmassa työmoraalin voittaa ainoastaan rakkaus naista kohtaan. Periaatteiltaan hän on mustavalkoinen mies, joka uskoo oikeudenmukaiseen maailmaan. Rivitalomiljöössä hän on järjestyksen ylläpitäjä: Oven aamurutiineihin kuuluu tarkistaa, että pihalla oleva kyltti, joka kieltää autoliikenteen asuinalueella, ei ole vinossa. Hän myös valvoo, että kylttiä noudatetaan.

Oven illallispöydästä löytyy useimmiten lihaa, perunaa ja kastiketta.

Romaanissa Oven kanssa ystävystytään muun muassa peruuttamalla vääräoppisesti peräkärryä. Vihamiehen hänestä taas voi saada ostamalla vääränmerkkisen auton — ainoa oikea automerkki kun on Saab. Ove pitää taloista, koska niitä on helppo ymmärtää.

”Talot olivat oikeudenmukaisia: ne antoivat rakentajalleen sen minkä nämä ansaitsivat. Se oli valitettavasti enemmän kuin mitä monista ihmisistä saattoi toisinaan sanoa.”

Ovella on kuitenkin ongelma: kaikki väri on kadonnut hänen elämästään. Hän haluaisi kuolla rauhassa, mutta miten, kun sitä varten pitäisi ilmeisesti itse valmistaa hirttoköysikin.

”Hyvä ihme tätä yhteiskuntaa, Ove ajattelee. Eikö täällä osata enää edes valmistaa kunnon köyttä?”

Huumorin sisällä on suru

Backmanin (s. 1981) esikoinen sai alkunsa sosiaalisen median puolella, kun hän kirjoitti blogiinsa humoristiseen sävyyn Ove-nimisestä miehestä. Hahmo sai niin suuren suosion, että blogin lukijat vaativat Backmania kirjoittamaan Oven tarinan romaaniksi. Tällä hetkellä — vuosi ilmestymisensä jälkeen — supersuositun teoksen käännösoikeudet on myyty yli 20 maahan, ja siitä on tekeillä elokuva. 

”Kaikkien miesten elämässä on hetki, jona he päättävät millaisia miehiä heistä tulee. Joko heistä tulee niitä jotka suostuvat tallattavaksi toisten jalkoihin tai niitä jotka panevat vastaan.”

Pelkkä pitkittynyt vitsi ei Mies, joka rakasti järjestystä kuitenkaan ole, vaikka lukiessa nauroin kieltämättä välillä ääneen. Backmanin romaanissa mustan huumorin sisältä löytyy suuri annos surua, ja teos herättää vahvaa myötätuntoa päähenkilöä kohtaan, kun kerronta takautumien kautta vähitellen paljastaa, miksi Ovesta on tullut Ove ja miksi Saab on se ainoa oikea automerkki.

miesjokarakastijarjestystaJärjestyksen ja periaatteiden miehen tarina liikuttaa kyyneliin asti, se ihastuttaa ja saa suupielet nykimään. Sympaattisempaa teosta tuskin tulen lukemaan tämän vuoden aikana. Romaanin ytimessä on pohdiskelma ystävyydestä ja yksinäisyydestä, elämästä ja kuolemasta: 

”Ihmiset elävät elämänsä ikään kuin kuolemaa ei olisi olemassakaan, ja silti se on suurimman osan ajasta tärkeimpiä syitä elää.”

Ei Oven ja Mielensäpahoittajan kaltaisia miehiä enää juuri ole (jos koskaan on ollutkaan), mutta ehkä he sen takia tarvitsevat omat sankaritarinansa kirjoitetussa muodossa. Jotta tuntisimme.

Arvostelukappale.

Kirjallisena. Minna

PS. Fredrik Backman vierailee Suomessa Helsingin Kirjamessuilla 25.–26.10.2013.  

Comments

Teksti: Miia
Avainsanat: Atena, bestseller, esikoinen, Fredrik Backman, huumori, Mies joka rakasti järjestystä

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *