Me käymme joulun viettohon

joulutonttuPakkasyö tai ei, tonttu on vahdissa ulkosalla. Kuusen viheriäiset oksat on koristeltu perinteiden mukaisesti ja pöytä odottelee (vielä) hiljaisuudessa antimiaan. On aika joulun ja juhlan!

joulukynttila

Jos joulupyhien aikaan tekeminen sattuu loppumaan kesken, voi kokeilla onneaan ennustamisen suhteen vanhan kansan neuvojen mukaan. Ohessa muutama sanonta kansanrunousarkiston kätköistä. Lisää uskomuksia on mahdollista selailla SKS:n sivuilta.

Synnyn ajalla tarkoitetaan jouluaaton ja loppiaisen aaton välistä aikaa. Joulun aattona laskeutuu synty maan päälle ja loppiaisaattona nousee takaisin taivaaseen. Synnyllä tarkoitetaan yleensä henkimaailmaa, hyviä sekä pahoja henkiä. Tänä aikana kuunnellaan syntyjä, saadaan tietää syntyjä syviä, asioita ainoisia. Yleensä tiedustellaan onnea, tulevaa elämää, onko onnellinen vai onneton, lemmen asioita, rikkautta, köyhyyttä, sadoissa eri muodoissa ja eri tavalla. Synnyn kuuntelutarinoita riittäisi loputtomiin. (Suistamo 1936)

Jouluyön kun on taivas tähdessä, silloin tulee hyvä marja- ja sienivuosi. Jos ei ole jouluyönä tähtilöitä, niin ei tule marjoja ja sieniä. Miten paljon tähtiä, niin paljon marjoja. (Rautu 1938)

Jos joulun ja uudenvuoden välillä näkyy linnunrata, tulee hyvä vuosi. (Kuusamo 1935)

Vanhat ihmiset ennustavat seuraavan vuoden ilmoja siten, että ottavat joulupäivästä alkaen muistiin niin monta päivää kuin vuodessa on kuukausia. Joulupäivä vastaa tammikuuta, seuraava helmikuuta ja niin edelleen aina vuoden loppuun. He pitävät muistissaan, minkälaista ilmaa näinä päivinä on, niin samanlaista on seuraavan vuoden kuukausina. (Hattula 1904)

joulukuusi

Rauhaisaa ja lukemattomien tarinoiden joulua!

Comments

Teksti: Miia
Avainsanat: joulu, kansanrunousarkisto, SKS

Kommentit

Omasta puolestani Oikein Lukuisan Hyvää Joulua kaikille täällä vieraileville lukemattomille lukijoille.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *