Hyvää kansainvälistä lukutaitopäivää!

lukutaitokukatMe suomalaiset olemme hyvin onnekkaita, kun kirjojen lukeminen kuuluu arkiaskareisiimme. Maailmassa on arviolta 774 miljoonaa yli 15-vuotiasta, jotka eivät osaa lukea edes tektiviestejä saati sitten lääkereseptejä — tai kirjallisuutta. Suurin osa lukutaidottomista aikuisista on naisia.

Mitä lukutaito merkitsee sinulle?

Blogissani on meneillään lukutaitoa koskeva kilpailu. Kertomalla lukutaidon merkityksellisyydestä tai lukemiseen liittyvästä muistosta voit osallistua kilpailuun, jonka palkintona on kassillinen Liken kirjoja. 

Kurkistin tähän mennessä saapuneita vastauksia ja lueskelin niitä melkein liikutuksen vallassa. Julkaisen suuremman otannan vastauksista kilpailun päätyttyä, mutta tässä muutama maistiainen jo saapuneista vastauksista: 

”Isoäitini kirjoitti omistuskirjoituksen ensimmäiseen monista häneltä saamistani kirjoista. Siihen kiteytyy kaikki. ”Kaikki eläimet viestivät, jotkut puheenkaltaisestikin. Mutta vain ihminen lukee. Lue siis, lapseni, itsesi ihmiseksi.” Näin olen yrittänyt tehdä.”

”Lukutaidon omaaminen lienee niin ilmeinen asia Suomen maassa, että sen taidon merkitystä on hieman vaikea löytää. Yleisellä tasolla avaahan se paljonkin uusia ulottuvuuksia monenlaisissa asioissa. Lukemisen osaamiseen houkuttavista muistoista voisin kertoa tällaisen tarinan. Sairastin alle kouluikäisenä lapsena hyvin usein korvatulehduksen. Silloinen oma lääkärimme hoiti tulehduksen aina lääkekuurilla, joka tepsi korvaan pesineeseen pöpöön, joten lääkärille meno ei koskaan pelottanut tai jännittänyt. Äityipä sitten kerran tulehdus viikonloppuna niin pahaksi, että arjen tuloa ei voinut jäädä odottamaan, vaan menimme päivystyvälle lääkärille. Ja mitä ihmettä, hän puhkaisi molemmat korvat! Järkytykseni ja luonnollisesti kipu oli valtava. Koin tulleeni petetyksi. Itku oli herkässä ja se jatkui vielä autossa kotimatkallakin. Vanhemmat halusivat lohduttaa minua ja sain valita jotain mieluista itselleni. Suunta valikoitui kirjakauppaan. Tähän asti tarina on tiedossani äitini kertomana. Mutta se muisto, joka jäi mieleeni on se, kun istun auton takapenkillä Kultaisen kirjaston Nalle Mesikämmen kirja rintaani vasten onnellisena ja lohdutettuna. Oma kirja, johon vielä äiti kirjoitti koko nimeni kohtaan: Tämän kirjan omistaa… Kirja on edelleen minulla tallella eli sen ikä alkaa lähennellä 50 vuotta. Toki kaikki muutkin lapsena saamani kirjat ovat tallella.”

”Lukutaidon avulla saan: Iloa, silloin kun olen surullinen. Vertaistukea, kun joku asia ahistaa. Tietoa, kun joku asia askarruttaa. Matkaelämyksiä, silloin kun olen sidottu arkeen. Avarakatseisuutta, kun opin ymmärtämään muita. Mielikuvituksen lentoa, kun on tylsää. Sivistystä toivottavasti, sitä tässä maailmassa tarvitaan. Toivoa silloin kun usko ihmisiin uutisia lukiessa menee. Olen siis rikas, kokonainen, täysivaltainen yhteiskunnan jäsen pystyessäni lukemaan.”

Sydämellinen kiitos jo vastanneille! Muistojanne on ollut ilo lukea. Jos et ole vielä ehtinyt vastata, linkki kisaan kulkee tästä.

lukutaitokirjatOsoita lukutaitosi ja osallistu leikkimieliseen haasteeseen!

Ota lähimpänä oleva kirja käsiisi, avaa sivu 89 ja kerro minulle enismmäinen kokoinen sivulla oleva virke.

Minua lähimpänä sattui olemaan Tuomas Kyrön Kunkku (Siltala), joka satiirisen satumaisella kuningaskertomuksellaan kääntää pohjoismaisen historiankirjoituksen päälaelleen. Ensimmäinen sivulla 89 oleva kokonainen virke menee näin:

”Minusta tuntui usein, että vastustajaa kohtaan Heikki ei tuntenut mitään, mutta palloa hän vihasi.”

Nyt on sinun vuorosi!

Comments

Teksti: Miia
Avainsanat: Sunnuntaiote

Kommentit

Sano kuinka monta henkeä kissalla on?

Kuka on nähnyt tuulen? Suom. Kirsi Kunnas

”Koko ajan yhteiskunnassa vahvistuivat kuitenkin myös kysymykset siitä, onko perinteinen rooli- ja työnjako järkevä ja mihin se kahden sukupuolen välillä loppujen lopuksi perustuu”

Suvi Ahola: Tietokone ja silitysrauta – kirjoituksia kirjallisuudesta

Mollamaijat kuuntelis tosi vakavina ja tutkiskelis sydäntä, olisko sinne tullu ees pieni vauvakuume.
Pauliina Rauhala Taivaslaulu

Sitten näin unen, jossa Myllyn Jussin Liena keveästi heiluvin helmoin keikkui kanssani Akonluoson aholla kesäsunnuntain lämpimässä.

Ville Paakonmaa Taivas kuvastuu veteen

Hänen mielestään Pisciotta sitä paitsi hoiti haavan kuvailemisen aivan liian sujuvasti.

Mario Puzo: Sisilialainen

Kun kuulin nimen ”Dulcinea Tobosolainen”, jäin hämmennyksestä sanattomaksi, koska tajusin että vihkot sisälsivät don Quijoten tarinan.

Miguel de Cervantes: Don Quijote

Marja Wich

Kun kuulin nimen ”Dulcinea Tobosolainen”, jäin hämmennyksestä sanattomaksi, koska tajusin että vikot sisälsivät don Quijoten tarinan.

Miguel de Cervantes: Don Quijote ( suomentanut Jyrki Lappi-Seppälä )

Marja Wich
plogin kanta-asiakas

”Kaiken, kaiken tään
piirsin sieluni vedenrajaan.”

Eeva-Liisa Manner: Kirkas, hämärä, kirkas

”He katsoivat, kuinka viini haihtui ilmaan kuumalla pannulla.”

– Vera Vala: Kosto ikuisessa kaupungissa

”Heille riittää, että tullaan toimeen ja ollaan sovussa.” Elina Grundströmin uutuusteoksessa Musta orkidea. Tositarina kukkasista jotka menettivät tuoksunsa.

”ja juna vie meitä eteenpäin, vieraaseen maahan, uuteen valtakuntaan, uuden kuninkaan lapsiksi, muuttolinnut vanavedessään, ne huutavat, krii kirii krii kiriii ja leikkaavat ilmaa kuin saksinaiset kohtaloita, näin oli tapahduttava, kuninkaan tytär hylkää isänsä, pettää rakkaimpansa, lähtee vieraiden matkaan, vie sen mikä on tärkeintä, jotta pelastuisi itse, sama veri kreetan ja kolkhiin kuninkaiden tyttärillä”

Kirjasta Jokapäiväinen elämämme (Riikka Pelo)

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *