Hyvää Aleksis Kiven päivää!

arttu_kukan_kanssaTänään 10.10. juhlitaan Aleksis Kiveä ja suomalaista kirjallisuutta — mikä ihana ja tärkeä päivä se onkaan! Millaista mahtaisi olla suomalainen kirjallisuus ja suomen kieli, jos meillä ei olisi ollut Kiveä? Hän uudisti tuotannollaan draamaa, runoutta ja myös romaanikirjallisuutta: Seitsemän veljestä (1870) on yksi ensimmäisistä suomenkielisistä koskaan julkaistuista romaaneista.   

Mutta helpolla ei Aleksis Kivi (10.10.1834—31.12.1872) elämässään päässyt, ei myöskään Seitsemän veljestä aikalaiskriitikoiden silmissä. Epäilemättä jokainen kirjallisuuden ystävä tietää, että teos oli aikansa kirjallinen skandaali — tai ainakin ”häpeäpilkuksi suomalaisessa kirjallisuudessa” sen halusi teilata surullisenkuuluisassa arvostelussaan August Ahlqvist.

Myöhemmin Kiven arvo onneksi on ymmärretty. Hän oli eturintamassa raivaamassa tietä kotimaisille kirjailijoille, ja hän on yksi suomenkielisen kirjallisuuden kulmakivistä Mikael Agricolan ja Elias Lönnrotin rinnalla.

Kuinka juhlit Aleksis Kiven päivää?

Minä aloitin miltei hillittömän juhlinnan jo yöllä: luin ennen nukkumaanmenoa Kiven runoja ja niiden pariin taidan palata vielä myöhemmin päivän mittaan. Jos kirjahyllystäsi ei löydy suoraan Aleksis Kiven kirjallisuutta, kannattaa tänään viimein tutustua Gutenberg-projektin kokoelmiin. Sivustolta löytyy e-kirjoina Kiveltä muun muassa Seitsemän veljestä, runoutta ja näytelmistä Kullervo (1864) ja Nummisuutarit (1864).

Kiven runouteen voi tutustua myös runosto.netissä. Lisätietoa kirjailijan elämästä voi lukea Nurmijärven kunnan ylläpitämältä Aleksis Kivi -sivustolta

Viimeisenä runona yöllä luin sopivasti ”Oravan laulun”, joka löytyy romaanista Seitsemän veljestä. Pitäisikin pitkästä aikaa palata uudestaan Jukolan taloon, Toukolan kylään.

maalaismaisemaMakeasti oravainen 
makaa sammalhuoneessansa; 
sinnepä ei Hallin hammas 
eikä metsämiehen ansa 
ehtineet milloinkaan.

Kammiostaan korkeasta 
katselee hän mailman piirii, 
taisteloa allans’ monta; 
havu-oksan rauhan-viiri 
päällänsä liepoittaa.

Mikä elo onnellinen
keinuvassa kehtolinnas!
Siellä kiikkuu oravainen
armaan kuusen äitinrinnas:
Metsolan kantele soi!

Siellä torkkuu heiluhäntä 
akkunalla pienoisella, 
linnut laulain taivaan alla 
saattaa hänen iltasella 
unien Kultalaan.

”Mi autuus helmaas nukkua / Sä uniemme maa” (— runosta Suomenmaa). Siihen oli hyvä nukahtaa, suomalaisen kirjallisuuden kulmakiven ja sananvoiman äärelle.

Comments

Teksti: Miia
Avainsanat: Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä, suomalaisen kirjallisuuden päivä

Kommentit

Mukavia A.Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päiviä on tullut vietettyä mm. laatimalla leikkimielisiä visailuja molemmista aiheista yms. Seisemän veljestä löytyy toki kirjahyllystäni, mutta se saa pysyä nyt siellä. Jos saisin ja siihen pyrin, tänään kahlattua loppuun Taisteluni Toisen kirjan, niin sitten siirryn kotimaisen kirjallisuuden pariin eli Tervon Esikoiseen. Sen jälkeen pinossa onkin odottamassa taas käännöskirjallisuutta.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *