Tv-viikko 22: Salaisuuksia ja valheita, Supersankarit ja Täydellinen kesä

Salaisuuksia ja valheita, ma 1.6. klo 21.00 MTV3

SARJA Omakotitaloalueen idyllin alla piilevät salaisuudet paljastuvat, kun lapsi löytyy murhattuna. Uutuussarjassa Salaisuuksia ja valheita tiukka, työlleen omistautunut naispoliisi ottaa perheenisä Benin silmätikukseen.

Idea on suorastaan kulunut. Nelikymppinen Ben (Ryan Phillippe) löytää aamuisella juoksulenkillä naapurin pojan kuolleena metsästä. Samaa ideaa on kierrätetty niin Twin Peaksissa kuin tanskalaisessa Rikos-sarjassa, ja sen jenkkiversiossa Jälkiä jättämättä. Kuka on murhaaja, ja kuinka yhteisö käsittelee järkyttävää tapausta?

Tapausta ryhtyy tutkimaan Juliette Lewisin (kuvassa) tuimasti tulkitsema etsivä, jonka epäilyt kohdistuvat Beniin.

Ben vaikuttaa vilpittömän järkyttyneeltä, vaikka ei muistakaan edellisestä illasta ryypiskelyn takia mitään. Surun, median paineen ja omien syyllisyystuntemustensa keskellä hyvää tarkoittava perheenisä alkaa olla kovilla. Teinitytär aiheuttaa harmaita hiuksia eikä vaimo ole lainkaan varma, onko avioliitolla edellytyksiä jatkua.

Muutaman jakson perusteella Salaisuuksia ja valheita on toimivaa trilleriviihdettä. Ei ehkä kaikkein persoonallisinta, mutta jännittäviin cliffhangereihin päättyvien jaksojen jälkeen jää kaipaamaan jatkoa.

Poikamaisessa Phillippessä on samastuttavaa mukavuutta, mutta erityisesti ilahduttaa persoonallisen Lewisin paluu kameroiden eteen. Viime vuosina hänen tiukkaa asennettaan on nähty lähinnä rock-lavoilla. 

Onnimanni Liukkonen

Supersankarit, ma 1.6. klo 21.00 Teema

DOKUMENTTI Amerikkalaiset supersankarit valtaavat Teeman kesän alkajaisiksi. Ehdoton merkkitapaus on Adam Westin tähdittämä legendaarinen tv-sarja Batman, jonka koko ensimmäinen tuotantokausi esitetään maanantaista lähtien arki-iltaisin klo 20. Supersankareiden historiaan ja syvimpään olemukseen puolestaan pureudutaan kolmeosaisessa, peräkkäisinä iltoina esitettävässä dokumentissa (Superheroes: A Never-Ending Battle).

”Supersankarit ovat amerikkalaisten jumalia”, dokumentti väittää – ja lienee pitkälti oikeassa. Sarjakuvien ja myöhemmin myös television ja elokuvien monenmoiset trikooseikkailijat ovat tuoneet lohdutusta ja valaneet uskoa tavallisiin kansalaisiin 1930-luvulta lähtien. Juuri lama-aika synnytti supersankarit: 10 sentillä sai lehden kojusta ja pääsi todellisuutta hetkeksi pakoon.

Kaikki alkoi Teräsmiehestä, jonka loivat Jerry Siegel ja Joe Shuster, kaksi juutalaista teinipoikaa. Pian perässä tuli liuta uusia sarjakuvasankareita kuten Batman, Sandman, Muovimies, Kapteeni Marvel ja Kapteeni Amerikka. Menestys oli huikea, sillä 1940-luvulle tultaessa peräti 70 miljoonaa amerikkalaista luki sarjakuvia.

Dokumentti muistuttaa, miten näille ihmehahmoille on löytynyt vuosikymmenten saatossa aina oma tehtävänsä. Aluksi sankarit toimivat esitaistelijoina lamaa vastaan, toisen maailmansodan aikana saatiin todelliset vastustajat Hitleristä ja Japanista. Sodan jälkeen tuli atomiaika ja säteilyn uhka, nyt vaarana ovat terroristit.

Aikamoisen patrioottisen näkökulman aiheeseensa tarjoavan dokumentin seuraavissa osissa luodataan sankareita Stan Leen ja Steve Ditkon HämähäkkimiehestäTodd McFarlanen luomaan Spawniin saakka. Samalla selvitetään, miten osa perinteisistä sankareista uudistettiin vaihtelevalla menestyksellä nykyaikaa vastaaviksi – kuten Hämähäkkimies joka menee naimisiin ja Teräsmies joka tapetaan.

Lopuksi selviää myös mikä sankareista on presidentti Barack Obaman oma suosikki.

Tuomo Kiisseli

Täydellinen kesä, ke 3.6. klo 22.40 MTV3

SARJA Kerrankin Norja nähdään televisiossamme auringonvalon täyttämänä suviunelmana vuonon rannalla. Komediasarjan jännitteet yltyvät, kun ydinperheiden unelmalomaa häiritsevät stressaaminen ja rasittavaksi yltyvä lähipiiri. Herkutteleva kuvasto on maisemineen ja ruoka-annoksineen kuin jostain Strömsöstä.

Paria pierua lukuunottamatta kiltti huumori perustuu ihmissuhteiden hankaluuteen, kun keski-ikäiset ja keskiluokkaiset pariskunnat keskustelevat terassilla yltäkylläisyyden keskellä. Vähän kuin Sol­sidan ilman vaivaantumista.

Tekijät ovat ansioituneet Norjan virkeässä fiktiotuotannossa. Toinen luoja Lars Gudmestad on käsikirjoittanut menestystrillerin Headhunters ja kaverikomedian Buddy, jossa vaimoa esittävä Janne Formoe teki sivuroolin. Gudmestadin työpari Simen Alsvik on ohjannut Netflix-sarja Lilyhammeria, josta isukkia esittävä Trond Fausa Aurvåg tunnetaan.

Kaupallisen kanavan TVNorgen kymmenosaista sarjaa jatkettiin kakkoskaudelle, jota on esitetty kotimaassaan tänä keväänä.

Tero Kartastenpää

Unelmien pelikirja, su 2.6. klo 21.00 Nelonen ****

ELOKUVA (Silver Linings Playbook, USA 2012) David O. Russell on noussut vähitellen amerikkalaisohjaajien eturiviin. Kolme kuningasta (1999) ja I Heart Huckabees (2004) antoivat jo lupauksia. Sitten syntyi kolme elokuvaa, joista kaikista Russell sai parhaan ohjauksen Oscar-ehdokkuuden. Taistelijan (2010) ja American Hustlen (2013) välissä syntyi hieno Unelmien pelikirja

Pakkohoidosta kotiutunut Pat (Bradley Cooper) ei pysty hyväksymään eroaan ja on yhä sekaisin. Pat kohtaa poliisin nuoren lesken Tiffanyn (Jennifer Lawrence), joka lupaa auttaa miestä saamaan yhteyden tämän vaimoon. Patin pitää vain osallistua tanssikisaan Tiffanyn kanssa. 

Koomisuus kohtaa koskettavuuden oivaltavasti. Haavoittuvien hahmojen todellisuus esittäytyy samaan aikaan uskottavana ja umpikahjona. Ihana Lawrence pokkasi roolistaan Oscarin ja nousi supertähdeksi.

Onnimanni Liukkonen

Hitlerin synkkä karisma, ma 1.6. klo 19.00 TV1

DOKUMENTTI Laurence Reesin kolmeosainen BBC-dokumentti Hitlerin synkkä karisma (2012) keskittyy siihen, kuinka Saksan kolmannen valtakunnan johtaja rakensi julkikuvansa. Kehittelyvaihe Münchenin oluttuvissa nobodyna pidetyistä katkerista palopuheista saman miehen masinoimiin toisen maailmansodan tuhoihin oli pitkä – sota alkoi parikymmentä vuotta Adolf Hitlerin julkisuuteen astumisen jälkeen.

Sarja on monipuolinen, mutta Hitlerin persoonan hahmottamisessa on pulmana tämän tunnesiteiden puuttuminen. BBC:n rikkaasta arkistosta kuitenkin löytyy Hitler-kommentteja jopa parikymppisen tulevan diktaattorin kämppäkaverilta.

Huomioidaan esimerkiksi puhemaneerien hiominen, alamaisten läpi porautuva tuijottava tapa katsoa ja näennäisen välimatkan pitäminen SA:n alkuvaiheen laittomuuksiin. Vuoden 1930 superlamassa yhä useampi lankesi sumutukseen, kun manipulaattori paasasi: ”Vastustajat syyttävät meitä kansallissosialisteja ja erityisesti minua suvaitsemattomaksi ja sietämättömäksi väeksi.”

Jussi Karjalainen

 

 

Comments

Teksti: Plaza

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *