Yritysvastuu – kunnioitus koetuksella

Yritysvastuu on puheenaihe, mutta yritykset ja kansalaiset puhuvat yhä usein toistensa ohi. Viestintäliitto ProcCom tarttuu juuri ilmestyneessä viestinnän kausikirjassaan Kunnioitus koetuksella vastullisuuteen vuoropuhelun näkökulmasta.

Yritysvastuulla tarkoitetaan yleisesti yrityksen vastuuta toimintansa aiheuttamista vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja sidosryhmiin. ProComin kausikirja ProComma (2/2011) pistää yhteen tuoreimpia keskusteluita etenkin sosiaalisesta vastuullisuudesta. Kirja koostuu alan ammattilaisten puheenvuoroista, esimerkkitapauksista sekä ProComin tuoreesta kyselystä, joka mittasi vastuullisuusasioiden tärkeyttä yrityksissä.

Kysely kertoo selvää kieltä: enemmistö katsoo, että vastuullisuusviestinnän osaamista tarvitaan yhä enemmän seuraavan kahden vuoden aikana. Eikä ihme, sillä vastuullisuus kiinnostaa. Ympäristökysymykset, ruuan laatu tai vaikka yritysten suhtautuminen työntekijöihinsä ovat asioita, joita me kaikki olemme taatusti pohtineet. Omassa arjessamme.

Kirjan avainviesti on, että yrityksen on parasta kertoa ja keskustella vastuullisuusasioistaan avoimesti ja mennä sinne, missä ihmisetkin ovat. Hiljaisuus on huono homma eikä pelkkä vastuullisuusraportointi riitä, sillä puhumisen tavat ja areenat ovat toiset – esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Vapaaehtoisuuteen perustuva raportointi oli kova sana kymmenen vuotta sitten. Silloin se oli jotain uutta ja innovatiivista. Nyt yrityksillä on moraalinen velvoite ja kasvava paine kertoa arvoistaan ja toimintatavoistaan. Tulevaisuusprofessori MarkkuWileniuksen mukaan vastuullisuus alkaa pian olla yrityksen menestymisen avaintekijä.

”Hyvät tulokset vastuullisuudessa näkyvät myös taloudellisesti. Ne yritykset, jotka oivaltavat uuden ajan vaatimukset muita nopeammin, menestyvät myös taloudellisesti.”, Wilenius arvioi.

Yksi kiinnostavimmista artikkeleista on Karoliina Malmelinin pohdinta yrityksen olemassaolon oikeutuksesta eli legitimiteetistä. Kriisi hengittää koko ajan niskaan, sillä kun yritystoiminta rakentuu perinteisesti markkinoiden ja teollisuuden arvoille, ovat ihmisille tärkeitä esimerkiksi koti, kansalaisuus, ekologisuus ja luovuus.

Eri arvojen luonteva yhdistäminen ei ole helppoa. Jos yritys lipsahtaa viherpesun puolelle, se jää äkkiä kiinni. Eivätkä taloustoimittajat jaksa kauaa lukea kiiltävän puhtoisia vastuuraportteja. Parempi avata kaapin ovi ja kertoa myös niistä
asioista, joita yritetään vielä parantaa.

”Vähemmän flirttailua, enemmän näyttöä”, Malmelin ohjeistaa.

Janne Soininen laatii oivan huoneentaulun siitä, miten jäädä ärhäkän kansalaisjärjestön hampaisiin. Varmin tapa on, kun vastaa: ”Emme kommentoi”.

Parempi lienee ottaa mallia monessa sopassa keitettyä Stora Enson johtajaa Jouko Karvista.

”Joissain tilanteissa vastauksemme medialle, järjestöille ja paikallisyhteisöille on, että emme tiedä, mutta kehitetään tähän ratkaisu yhdessä”.

Keskustelut aiheesta jatkuvat ainakin täällä.

Comments

Teksti:Noora Valkonen
Avainsanat: bisnes, etiikka, historia, internet, järjestöt, kirjat, kritiikki, media, politiikka, talous, vastuullisuus, viestintä, yhteiskunta

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *