Tom Rachmanin sanomalehtielämää

Brittikirjailija Tom Rachman maalaa Keskeneräiset -romaanissaan (Paasilinna) tutunoloista kuvaa mediamaisemasta: kuihtuva julkaisu, kyyniset toimittajat, koveneva paine löytää lööppejä. Romaanin näyttämö on kansainvälinen sanomalehti, jonka prime time on ohi. Vaihdoin muutaman sanan Suomessa vierailleen Rachmanin kanssa.

 

Keskeneräiset on käännetty yli kahdellekymmenelle kielelle ja siitä on tekeillä elokuva. Projekti on Brad Pittin tuotantoyhtiön, ja käsikirjoitus viittä vaille valmis. Esikoinen singahti heti New York Timesin bestseller-listan kärkeen.

– Debyytti on avainjulkaisu, koska se saa usein eniten huomiota, Rachman sanoo. Hän on ilmeisen tyytyväinen. Kirjailijan tulevaisuuden näkymät alkavat olla huonossa jamassa, jos vielä toisen ja kolmannen kirjan jälkeen kirjoista ei kiinnostuta.

Rachman työskenteli ennen kirjailijaksi heittäytymistään muun muassa International Herald Tribunessa ja uutistoimisto AP:n kirjeenvaihtajana. Hänen tavoitteensa jo tuolloin oli kirjailijan ura.

– Halusin kirjoittaa fiktiota ja ryhdyin toimittajaksi, jotta saisin aineksia kirjoittamiseen, hän kertoo. Ei ihme, että kirjasta löytyy niin tunnistettavia toimittajatyyppejä! Samaa ovat sanoneet muutkin, mikä on Rachmanin mielestä yllättävää.

– Henkilöt tulivat päähäni ennen kuin päätin sijoittaa heidät uutishuoneeseen.

Keskeneräiset koostuu kahdestatoista tarinasta, joita yhdistää Roomassa ilmestyvä sanomalehti. Teos alkoi saada muotonsa kun Rachman asui Pariisissa, käveli pitkin Seinen rantoja ja alkoi kehitellä päässään erilaisia hahmoja. Vasta sitten syntyi päätös sijoittaa heidät kaikki Rachmanille tuttuun mediamaastoon, joka oli historiallisessa myllerryksessä.

– Toisaalta teos voisi sopia mihin tahansa toimistoon, joka taistelee olemassaolostaan nopeasti muuttuvassa maailmassa, Rachman sanoo.

Rachmanin kirjan henkilöt kipuilevat kukin itsensä kanssa ja käyttäytyvät paikoin idioottimaisesti. Kirjan suomenkielinen nimi viittaa johonkin vajaaseen, epätäydelliseen. Onko sanoma se, että me ihmiset ja maailma emme koskaan ole valmiit?

– En ajatellut, että tämä on viestini. Voisi hyvin olla! Vakavailmeinen Rachman tuntuu vihdoin lämpenevän. Hän uskoo, että lehdet pysyvät hengissä ja että journalisteja on tulevaisuudessakin. Mutta entistä selvemmin kahden sorttisia: ammattimaisia ja amatöörejä.

Comments

Teksti:Noora Valkonen
Avainsanat: henkilökuvat, kirjamessut, media, Paasilinna, Rachman Tom, tapahtumat, yhteiskunta

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *