Suomalaisia riisuttiin paljaaksi

Arman Alizad on tunnettu seikkailija tv:stä ja Meeri Koutaniemi palkittu valokuvaaja. Yhdessä he ovat tehneet haastattelukirjan Riisuttu Suomi (Docendo 2015) suomalaisista työssään tavanomaisesta totutun kysymyspatteriston ulkopuolella.

Kirjassa kysellään syvällisiä suomalaisten työstä ja heidän asemastaan yhteiskunnassamme. Työllähän on ennen ollut valtava merkitys yhteiskunnassamme ja on yhä, vaikka kaikille töitä ei enää riitäkään. Riisuttu Suomi tosin ei edes tavoittele mitään perinpohjaista käsitystä suomalaisesta työstä.

Mukana kirjassa on niin jengipomoa, poliisia, huumekauppiasta ja ilotyttöä kuin kaikkea siltä väliltä. Jokainen kirjaan haastateltu kertoo elämästään lähtökohtaisesti avoimesti ja kiinnostavasti. Se toteutuu joidenkin haastateltavien kohdalla paremmin kuin toisten.

Armanin kysymyspatteristo saa enemmän toisista irti kuin taas jotkut haastateltavat jäävät kovin etäisiksi. Itse jäin esimerkiksi ihmettelemään, mitä tavanomaisesta poikkeavaa on opiskelijan tai vaikka roskakuskin elämässä. Ainakaan en saanut mitään irti.

Jotkut haastatelluista ovat olleet rohkeita, kuten esimerkiksi kohta eläköityvä rikosseuraamusesimies, joka lataa varsin suoraan, mikä suomalaisessa vankeinhoidossa mättää, jos nuori saa rötöstellä vuositolkulla ennen kuin vankilan ovet aukeavat. Yli vuosikymmenen istunut vankikaan ei säästele itseään, vaan toteaa, ettei henkirikosta voi sovittaa millään tavalla. Mieleen jäivät myös everstin ja ruumiinavaajan haastattelut. Eversti totesi sotia olleen niin kauan kuin ihmisiäkin ja ruumiinavaaja taas ihmisillä olevan utopistisia käsityksiä elämän jatkumisesta kuoleman jälkeen. Nämä näin tiivistetysti.

Sama koskee Koutaniemen ottamia kuvia, jotkut jäävät mieleen paremmin kuin toiset. Jengipomon tatuoitu selkä on luonnollisesti kuvana vaikuttavampi kuin satamassa poseeraava tullimies. Mitä enemmän ihminen on yhteiskunnan valtavirran ulkopuolella, sitä kuvauksellisempi hän yleensä on kuvattavana. Se totuus Koutaniemenkin kuvista kävi ilmi. En malta olla mainitsematta, että Koutaniemi on kuvannut allekirjoittanuttakin, kun minusta tehtiin takavuosina haastattelu Voima-lehteen.

Tyytyväinen voi olla, että haastattelut on tehnyt Arman Alizad. Hän on harvinaisen avarakatseinen ihminen, joka ei tuomitse ketään heti kättelyssä. Kovin harva ihminen ymmärtää enää muita kuin omia ajatus- tai moraalikäsityksiään, mutta Alizadilta onnistuu muukin. Jokaiselle tekee hyvää tietää, että suurin osa muista ei elä samassa kuplassa, jossa itse elää.

Menemättä sen enempää enää haastattelujen yksityiskohtiin, niin kirjan suurin ansio on lukijalle siinä, että se avaa sen tosiasian, kuinka erilaisia moraalikäsityksemme ovat ja kuinka jokaisella kuitenkin on jonkinlainen etiikka ja oikeus elämässään. Tietyllä tavalla monesta haastattelusta käy ilmi, että suomalaisten käyttäytyminen on muuttunut tylymmäksi ja vaativammaksi niitä kohtaan, jotka tekevät työtään.

Ajankuvana Riisuttu Suomi kyllä palvelee hyvin tarkoitustaan.

Comments

Teksti:Esa Pesonen
Avainsanat: Arman Alizad, Meeri Koutaniemi, Riisuttu Suomi

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *