Sigmund Freud: Tapauskertomukset

Sigmund Freud: Tapauskertomukset, suom. Seppo Hyrkäs (Teos)

Sigmund Freud. TapauskertomiksetFreudin tapauskertomukset kiinnostavat myös psykoanalyysia tuntematonta. Koska olet viimeksi naureskellut ystäväsi ”freudilaiselle lipsahdukselle” tai epäillyt valinneesi kumppaniksesi isäsi tai äitisi kaltaisen ihmisen? Arkipuheeseemme on päässyt livahtamaan yllättävän paljon psykoanalyysista tuttuja käsitteitä. Useimmat myöntävätkin, että psykoanalyysin merkitys länsimaiselle ajattelulle on huomattava, ajatteli itse terapiamuodosta sitten mitä tahansa. Eikä psykoanalyysista ole tietenkään mahdollista puhua puhumatta Freudista.

Kustannusosakeyhtiö Teos on julkaissut yhtenä pakettina Sigmund Freudin (1856-1939) niin sanotut tapauskertomukset. Kuusi kirjaan suomennettua potilastapausta ovat Freudin tuotannon keskeisintä osuutta. Esimerkiksi ”Dora”, ”Pikku Hans”, ”Rottamies” ja ”Susimies” ovat vielä 2000-luvullakin tuttuja nimiä myös usealle psykoanalyysia tuntemattomalle.

Doran hysterian tarina

Kirjan alussa kiinnostavaa antia ovat Freudin omat pohdinnat tapauskertomusten julkaisemisen eettisyydestä. Kertomusten julkaiseminen oli hänelle vaikeasti ratkaistava tehtävä. ”Hysteriatapauksia selvitettäessä on pakko löytää nämä yksityiset asiat ja paljastaa nämä salaisuudet”, Freud lopulta päättelee, ja uskoo, että lääkärillä on velvollisuuksia paitsi yksittäistä potilasta, myös tiedettä kohtaan. Freud myös puolustaa sitä, että hän on keskustellut kirjan ensimmäisen tapauksen ”Doran” kanssa ”sukupuolielämän toiminnoista niiden oikeilla nimillä”. Toisaalta Freud moittii ajan henkeä, jonka takia ”on viheliäistä, että tällaisille varauksille ja vakuutteluille joutuu raivaamaan tilaa tieteellisestä teoksesta”.

Naislukijaa kiinnostanee etenkin Doran tapaus, ”erään hysteria-analyysin katkelma”. 2000-luvun naisesta Doran ”hysteria” kun tuntuu sairauden sijaan ahdistuneelta reagoinnilta ympäröivän maailman ahtauteen ja nuorelle naiselle varattuun rooliin. Silti Freudin analyysia on kiinnostavaa lukea jo ajankuvana ja nuoren tytön tarinana.

Itsepäisen ajankohtainen Freud

Viime vuosina psykoanalyysistä ja muista terapiamuodoista sekä länsimaisen yhteiskunnan medikalisoitumisesta eli lääketieteellistymisestä on kiistelty vilkkaasti: Onko kaikkia ihmiselämän ongelmia ylipäätään tarpeen aina diagnosoida ja lääkitä? Tarjoammeko terapiaa hoitomuotona sellaisiinkin ongelmatilanteisiin, jotka kuuluvat väistämättä ihmiselämään? Psykoanalyysista mielipiteensä sanovat tuntuvat tietävän, mitä esimerkiksi juuri Freud on ajatellut ja tarkoittanut. Silti harva keskustelija on loppujen lopuksi tutustunut hänen alkuperäisiin teksteihinsä.

Vaikka Freud julistettaisiin vanhentuneeksi, keskusteluissa hän pysyy yhä itsepäisen ajankohtaisena. ”Puhe psykoanalyysista ei ota loppuakseen”, kirjoittaa Elia Lennes teoksen alkupuheessa. ”Ei siitäkään huolimatta, että Freud on julistettu kuoliaaksi lukuisia kertoja ja psykoanalyysin ikääntyneisyys meidän aikoinamme on jatkuvasti eri yhteyksissä mainittu.” Siksi Freudin Tapauskertomuksiin kannattaa tänäkin päivänä tarttua.

Anni Manninen

Comments

Teksti: Plaza
Avainsanat: Sigmund Freud, Tapauskertomukset

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *