Philip Teir: Donner-ryhmä & muita kertomuksia

En voi olla pitämättä kirjasta, jonka alkulause kuuluu: Olin irtisanoutunut työstäni radiossa pari kuukautta aiemmin, kun minut otettiin syyttömänä kiinni Jörn Donnerin työhuoneeseen murtautumisesta.

 

Philip Teirin kokoelman avausnovelli on makoisa. Toimittajan työssään kipuileva nuorimies törmää yliopistolla opiskelijakollegaansa, jonka ainoa kiintopiste elämässä näyttää olevan Jörn Donner. Ei aikaakaan kun mies perustaa Donnerille tuhansittain tykkääjiä keräävän Facebook-ryhmän ja alkaa himoita Donnerin voittamaa Oscar-patsasta. Kertomus on yhtä aikaa sekä absurdi että täysin mahdollinen kertomus pakkomielteestä ja yhteiskunnan mediatisoitumisesta.

Donner-ryhmä & muita kertomuksia (Otava) on joukko todentuntuisia tuokiokuvia erilaisten ihmisten arjessa. Heitä kaikkia yhdistää epätoivoinen yritys saada jotain aikaan elämässä, olla tärkeä jollekin toiselle.

Kaikkiaan kokoelma on hieman hajanainen. Jotkut tekstit jäävät turhan paljon ilmaan roikkumaan, toisissa juuri tämä pieni repsottaminen ja tulkinnanvaraisuus viehättää.

Viimeinen novelli listaa pelkoja. Niistä ruksaan aika monta. Kuten vaikka tämän: Pelko että tulee ymmärretyksi tai tulkituksi väärin.

 

Comments

Teksti:Noora Valkonen
Avainsanat: arviot, novellit, Otava, Teir Philip

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *