Pamfletti porskuttaa Innolla

Jokin aika sitten Helsingin Sanomat uutisoi isojen kustantamojen lopettaneen kaikessa hiljaisuudessa pamflettikirjallisuuden  julkaisemisen. Lajityyppi ei ehkä ole vetävintä kirjabisnestä. Virkeä Into Kustannus pitää kuitenkin kiinni pamfleteista. Syksyllä luvassa on entistä enemmän myös tieto- ja käännöskirjallisuutta sekä ”hillittömän kiinnostavaa kaunoa”.  

”Mehän tehdään kaikki ne kirjat, joihin me uskotaan!”, sanoo Innon voimanainen Jaana Airaksinen. Kävin alkuviikosta visiitillä Innon kasvavassa kotipesässä Helsingin Sörnäisissä.

 INNON syksy on – kuten muillakin – tiivis: tulossa on niin käännöskaunoa, tietokirjallisuutta kuin esikoisromaani. Esikoiselle eli Laura Gustafssonin Huorasadulle on Innossa ladattu suuria odotuksia. ”Jumalat saapuvat Helsinkiin!”, lupaa ennakkotiedotteen otsikko.

 ”Kerronnallisesti vetävä kirja, joka käyttää uudenlaisia keinoja ja uudenlaista kieltä, avautuu kaikille, mutta on silti älykäs”, Airaksinen kehuu. Innoissaan on myös Soili Takkala, joka liittyy kotoisten paperipinojen takaa seuraamme.

 KESKUSTELUMME rönsyilee syyskirjoista kirjamarkkinointiin, blogosfääriin ja siihen, että kirjahyllyt eivät enää tunnu tekevän kauppaansa. Pamfleteille sen sijaan on tarve ja tila, vakuuttaa Jaana Airaksinen.

 ”Aikamme on niin murroksissa, että se huutaa eteenpäin suuntautuvaa yhteiskunnallista kirjallisuutta. Mihin vaan baariin menee, siellä puhutaan Libyasta ja Natosta. Ilmaistaan mielipiteitä, otetaan kantaa. Ajatus siitä, etteivät yhteiskunnalliset asiat kiinnostaisi liittyvät siihen, että puolueiden toiminta ei kiinnosta niin laajasti.”

Pamfletti on haastava laji. Pitää olla sekä oma näkökulma että sujuva kynä. Tekijöistä ei Airaksisen mukaan silti ole pulaa. Into on onnistunut luomaan laajan verkoston ja yhteyksiä esimerkiksi akateemiseen maailmaan ja kansalaisaktivisteihin. Monille asiantuntijoille pamflettimuoto on oiva tapa tuoda julki uutta tietoa.

 PIENI kustantaja on löytänyt linjansa ja ystävänsä. Sillä on niche.

 ”Suomalaiset tykkäävät lukea, mutta pitää olla kekseliäs löytääkseen lukijan. Perinteinen kirjamyynti ei enää riitä”, Airaksinen sanoo. Innossa se tarkoittaa näkymistä tapahtumissa ja niiden järjestämistä, nettikauppaa ja aktiivista viestintää.

 ”Olemme suoraan yhteyksissä moniin tahoihin. On elinehto, että muodostuu verkosto, josta nousee sekä tekijöitä että lukijoita”. Esimerkiksi Pieni suuri energiakirja meni kuin häkä moniin sähköyhtiöihin ja rautakauppoihin. Ay-liikettä puolestaan kiinnostaa tuore Työtaisteluopas.

 INNON konseptina pysyy kaiken sellaisen julkaisu, mikä ”auttaa ymmärtämään tätä aikaa ja mahdollisia tulevaisuuksia.” Maalailimme tulevaisuutta myös kirjalle. Painettu sana ei katoa, mutta sähkökirja muuttaa vielä kaikkien kustantamojen ansaintalogiikan, Airaksinen uskoo. Into on ollut etulinjassa: liki kaikki sen kirjat ovat jo saatavilla sähköisessä muodossa.

 Mistä sitten kiikastaa, että e-kirjamyynti ei vielä vedä? Vastaus: kömpelöistä ja hintavista lukulaitteista.

 ”iPad on vielä erimuotoinen kirja; se muistuttaa tietokonetta. Lukulaitteen pitäisi olla käyttäjäystävällisempi ja muistuttaa enemmän kirjaa. Olennaista on myös, että samaa laitetta voi käyttää moneen”.

Comments

Teksti:Noora Valkonen
Avainsanat: esikoiset, kirjakauppa, kirjankustannus, kirjat, pamfletit, syksy, tietokirja, uutuudet

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *