Mun täytyy pelastaa Chisu!

Erästä työprojektia varten kahlasin läpi aimo kasan Chisun haastatteluja, joista viimeiseen meinasin hukkua.

”Jos joku osaisi pullottaa Christel Sundbergia, 29, menekki olisi taattu” alkaa erään arvostamani kirjoittajan toimittama Chisun haastattelu viimeisimmässä Imagessa. Hyvä avaus alkaa rullata kivasti. Odotukseni ovat korkealla, sillä jutun takana on paitsi taitava kielen käyttäjä ja myös älykkääksi mieltämäni Samuli Knuuti.

”Kaikki eivät tietenkään pidä Chisusta. Mutta ulkopuolista tarkkailijaa ei voisi syyttää päinvastaiseen käsitykseen päätymisestä. Niin hyvin hänellä on taskussaan sekä indiehipsterit että iskelmäradioiden soittolistamachiavellit; ja kun häntä ylistää haastatteluissa kirjailija Kari Hotakainenkin, joka useimmiten avaa sanaisen arkkunsa vain preerianpieksemiä ja sepeliä kurlaavia blues- tai rockmuusikoita varten, jotakin Chisu on tehnyt poikkeuksellisen oikein.”

Kari Hotakaisestako se perkele yht’äkkiä on tämäkin kiinni? Apua. Pelkään, että artikkeli osoittautuukin myötähäpeää aiheuttavaksi perseennuoleskeluksi. Kehua toki saa, mutta ei ällötykseen asti. Fanikirjeitä voi käsittääkseni lähettää ihan suoraan artistille.

Warner Musicin pr-henkilön kautta, totta kai.

”Chisu elehtii käsillään kuin kapellimestari, yrittää loihtia mielipiteisiinsä järjestystä edes kasettinauhurille.”

Uuh, kuinka runollista. Nyt alkaa Mäkilää vituttaa.

”Toinen kappale Minä ja mun pää on kerrassaan majesteettinen. Se on taitavasti paisuvine elektronisine taustoineen enemmän kokoillan elokuva, sellainen Oscaria tavoitteleva laajakangasromanssi, kuin viisiminuuttinen popkappale. Ja sen yhteydessä Chisun kujertava ääni ja runotyttömäinen teksti itsensä kanssa kamppailevasta nuoresta naisesta toimii niin kuin pitääkin.”

AAAAaaaAAAARGH! Eikö haastattelun pitäisi olla toimitettu artikkeli eikä novellimainen kauppalista kirjoittajan upeimmista kielikuvista? Chisu on kamalan pienikokoinen nainen, pelkään että hän hukkuu superlatiivien suohon ja artistin alleen peittäviin (mielin)kieli(n)kuviin!

Chisu, minä tulen ja pelastan sinut setämiesten siirapista ja toimittajien naamioleikeistä! Sulla on mun numero, älä epäröi käyttää sitä!

Oikeasti taidan olla vain kateellinen Knuutin sanaisista akvarelleista. Mutta sehän on ihan yhyy vaan itselleni. 

Comments

Teksti:Elli Mäkilä
Avainsanat: Chisu, Image, Samuli Knuuti

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *