Kohtaamisia: luontokirjailija Seppo Turunen

Seppo Turusen Lemmikkielämää (Gaudeamus, 2011) on hiukan toisenlainen eläinkirja. Sellainen, jossa ei ole söpöjä pentukuvia tai delfiinivauvoja. Sen sijaan kirja esittää kaksi kriittistä avainväitettä: sen, että olemme vääristyneellä tavalla kiinnostuneita lemmikkieläimistä, mutta samaan aikaan pahasti vieraantuneita luonnosta. Tavoitin Turusen kesälomilta ja kysyin, mikä lemmikkiharrastuksessa mättää.

TERVEHDYS, SEPPO. MIKSI HALUSIT KIRJOITTAA TÄMÄN KIRJAN?
Kirjan kirjoittaminen on ollut mielessäni jo useita vuosia monista syistä. Lemmikkieläimiksi päätyy salakuljetettuja ja laittomasti pyydettyjä luonnonvaraisia eläimiä, lukumäärät ovat hämmästyttävän suuria, eivätkä tuollaiset eläimet yleensä sovi kodeissa pidettäviksi. Koirien ja kissojen jalostuksen ongelmat ja tulosten näkeminen kadulla oli tietenkin toinen syy. Kolmanneksi se, että juuri kukaan ei näyttänyt kiinnittävän asiaan huomiota. Ehkä tilannetta kuvaa parhaiten se, että eläinsuojelijoina itseään pitävä ihminen saattaa olla kaikkien näiden epämääräisten lemmikkien omistaja.

KRITISOIT KIRJASSASI MYÖS ELÄINSUOJELUJÄRJESTÖJÄ. SOISITKO NÄKEVÄSI JOPA VIDEOPALJASTUKSIA PENTUTEHTAISTA?
Pentutehtailuun on koetettu puuttua, mutta ei se näytä onnistuvan. Tässäkin lemmikki-nimitys on jonkinlainen suoja: rajojen ulkopuolelta voi tuoda tällaisia lemmikkejä myyntiin kertomalla tullille, että ne ovat henkilökohtaisia lemmikkejä. Toki videoinnit tehtaissa voisivat vähentää ostohaluja.

TUOT ESIIN MUUN MUSSA SEN, ETTÄ LEMMIKKIEN YLLÄPITO KUORMITTAA YMPÄRISTÖÄ. MISSÄ PIILEVÄT PAHIMMAT EPÄKOHDAT?
Piittaamattomuus luonnon kestävän kehityksen turvaamisesta on minusta tämän ajan suurin ongelma ja tavallaan niin suuri, että sille ei oikein osata tehdä mitään. Halusin mainita tästä myös lemmikkien yhteydessä, ihmisethän yhdellä tasolla ovat lemmikkien kanssa eläessään tekemisissä myös luonnon kanssa. Tässäkin ollaan kuitenkin päädytty vain lisäämään ongelmaa.

Kun kysyt räikeimpiä epäkohtia piittaamattomuudesta, varmaankin ne liittyvät koko elämäntapaamme. En tosiaan tiedä, mitä asialle voitaisiin käytännössä tehdä tai saada aikaan. Lemmikkiharrastuksesta luopuminen kuuluisi minusta kuitenkin (pienenä osana)  tähän. Ja se on ainakin jotain, mitä yksittäinen ihminen voi omalla päätöksellään tehdä.

KANNATATKO LEMMIKKIEN SIJAAN ESIMERKIKSI ELÄINTARHOJA?
Eläintarhoista mainitsin sen vuoksi, että monet niistä ovat nykyisin tärkeitä lajien suojelun esillä pitämisessä. Ne tekevät tärkeää työtä sekä luonnossa että valistamalla ihmisiä. Hyvät eläintarhat ovat myös monin verroin parempia paikkoja eläimille kuin esimerkiksi kodit.

HÄMMÄSTYTTÄVÄÄ, ETTÄ MINKÄÄNLAISTA KRIITTISTÄ KESKUSTELUA LEMMIKKIEN PIDOSTA EI KÄYDÄ JULKISUUDESSA!
Lemmikkikeskustelun vaikeutena ovat lemmikkeihin liittyvät mielikuvat ja niiden käyttäminen mm. mainonnassa: onnelliset lapset puuhaamassa koiran kanssa jne. Ehkä juuri eläinten suuren lukumäärän pitäminen esillä toisi asiaa konkreettiselle tasolle, eli mitä miljardimääräisten eläinten ylläpito vaatii ja aiheuttaa.

ENTÄ VOISIMMEKO ”TUOTTEISTAA” LUONTOA PAREMMIN?
Erilaiset ohjatut retket, luontotalkoot, kaupunkiluonnon esillä pitäminen, perhospuutarhoista kirjoittaminen, koulujen biologian opetukseen otetut luontoretket (joita saisi tehdä enemmän) ym. ovat keinoja tähän. Lapsiin tässä pitäisi kyetä vaikuttamaan!

VILJELET SITAATTEJA MUUN MUASSA KIRJAILIJOILTA. MIKÄ ON MIELEENPAINUVIN ELÄINKUVAUS KAUNOKIRJALLISUUDESTA?
Kaunokirjallisuuden eläinkuvauksista minulla on niukasti kokemuksia, Huovisen jutut käyvät kyllä hyvästä esimerkistä.

MITÄ LUET MIELUITEN?
Luen enimmäkseen tietokirjatyyppisiä kirjoja ja monenlaisia lehtiä. Nyt pöydällä on niiden lisäksi Mika Waltarin ajatuksia Ihmisen ääni -sarjasta.

KIRJASI ON MIELESTÄNI TODELLA HYVÄ JA TARPEELLINEN PUHEENVUORO! TOIVON, ETTÄ SE HERÄTTÄÄ KESKUSTELUA.
Monet kiitokset positiivisesta palautteestasi. Olen nähnyt jo aika paljon palautetta ja se on (minusta myös hiukan yllättäen) enimmäkseen ymmärtävää ja myönteistä.

Comments

Teksti:Noora Valkonen
Avainsanat: Gaudeamus, kritiikki, luonto, politiikka, tietokirja, yhteiskunta, ympäristö

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *