Karin Ehrnroothin Vinoon varttunut tyttö (Gummerus, 2011) avaa oven tunnetun kenraalin tyttären lapsuuteen. Se näyttää synkältä: kodin miljöö on kaunis ja lämmin, mutta äiti etäinen ja kylmä. Vallitsee vaikenemisen kulttuuri, jonka tuottaman ahdistuksen tytär kanavoi varasteluksi ja syömishäiriöiksi. Kertojan maailma on sisäinen eikä aina ankkuroidu tarkasti aikaan ja paikkaan; omaelämänkerralliset ainekset sekoittuvat teoksessa kaunokirjallisiin elementteihin. Ehrnrooth kiteyttää koskettavasti lapsen hämmennyksen kun hyväksyntää tai omaa paikkaa ei löydy. Tarina on silti selviytymistarina.
Kommentit
Oma kommentti