Kari Hotakainen, Merete Mazzarella, Antti Hyry, Marko Kilpi, Turkka Hautala, Tommi Melender

Finlandia-palkintoehdokkaina 2009 oli kuusi kirjaa, joista kulttuurineuvos Tuula Arkio valitsi voittajan. Annan toimitus arvosteli ehdokasteokset.

Myytävänä: elämä

KARI HOTAKAINEN: IHMISEN OSA, SILTALA

Kari Hotakainen: Ihmisen osa, (Siltala)

Kari Hotakaisen Ihmisen osan hotkaisee hetkessä. Pakottomasti juokseva humoristinen teksti antaa äkkiseltään vaikutelman, että käsissä on pikku kirja kummallisista ihmisistä. Entä juonen asetelma: takki tyhjänä oleva kirjailija tutustuu kirjamessuilla eläkeläisrouvaan, jonka turinointi kiehtoo kirjailijaa niin paljon, että tämä päättää ostaa naisen elämän kirjansa jutunjuureksi 7 000 eurolla. Ja rouva myy. Ettei vain Hotakainen olisi itse ostanut tarinan? Mutta siis erehdyin kirjan suhteen. Ihmisen osa onkin (suuri) yhteiskunnallinen romaani pienistä ihmisistä markkinataloudessa, jossa kaikki on kaupan. Ihmiset myyvät elämänsä työnantajalle, ja mikä on palkka? Pystyynkuoleminen palavereissa, putoaminen leipäjonoon. Tämä hotakainen kantaa julmaan loppuun asti.

Riikka Karhunen
 

Mietteitä illassa

MERETE MAZZARELLA: EI KAIPUUTA, EI SURUA. PÄIVÄ ZACHARIS TOPELIUKSEN ELÄMÄSSÄ (SUOM. RAIJA VIITANEN), TAMMI.

Merete Mazzarella: Ei kaipuuta, ei surua. Päivä Zacharis Topeliuksen elämässä (suom. Raija Viitanen), (Tammi)

Merete Mazzarellan kirja kertoo siitä, mitä Zacharias (kotoisasti myös Sakari) Topelius ajatteli yhtenä talvisena päivänä elämänsä ehtoopuolella. Mazzarella on käyttänyt oman mielikuvituksensa apuna Topeliuksen kirjoituksia. Lopputulos on nautittava ja juuri niin uskottava kuin tällaiselta romaaniesseeltä voi odottaakin. Tarina voisi olla totta. En yhtään epäile esimerkiksi sitä, etteikö Topeliusta olisi voinut tympäistä rooli koko kansan satusetänä. Kirjan voi lukea paitsi kulttuurihistoriallisena tuotteena myös kuvauksena vanhuudesta, jolloin uskaltaa kysyä itseltään, miksi elin.

Ulla Janhonen
 

Hidasta eloa

ANTTI HYRY: UUNI (OTAVA)

Antti Hyry: Uuni (Otava)

Antti Hyryn tarinassa elämä soljuu kuin onnen maassa: mihinkään ei ole kiire, ihmiset auttavat toisiaan ja luonto on liki. Uunia rakennetaan 400 sivun verran, tarkasti ja huolellisesti. Tarinaa ei ole kuin nimeksi, mutta sitäkin enemmän on kokeneen miehen viisaita mietteitä ja ajan kulua, elämän tarkoituksen ja kaiken katoavaisuuden pohdintaa. Arvossa on pysyvyys hetkellisyyden sijasta ja muodissa pikemminkin muuttumattomuus kuin muutos. 78-vuotiaan Hyryn parasta antia ovat lauseet, omanlaisensa, tarkasti kuvailevat tai vain henkisen hienot kuten: Minulla on kiire huomiseen, vaikka mitään kiirettä ei ole.

Sanna Wirtavuori
 

Sokea julkisuus

MARKO KILPI: KADOTETUT (GUMMERUS)

Marko Kilpi: Kadotetut (Gummerus)

Marko Kilven, kuopiolaisen poliisin, toinen rikosromaani koskettaa syvältä. Julkisuuden sokaisemat nuoret ja vanhat unohtavat ihmisyyden, ja tulos on lohduton. BB-julkkiksia katoaa, nettipalstoilla lähetellään uhkauksia. Vanhempi konstaapeli Olli Repo kilpailee ajan kanssa: ehtiikö hän löytää kidnappaajan ennen kadonneiden kuolemaa? Romaani ei ole perinteinen poliisidekkari, vaan myös pohdintaa onnen etsimisestä ja arvokkaasta elämästä. Poliisin toiminnan kuvaaminen on erittäin mukaansa tempaavaa ja ansiokasta.

 

Päivi Storgård
 

Rakastava viha

TURKKA HAUTALA: SALO, GUMMERUS

Turkka Hautala: Salo, (Gummerus)

Turkka Hautalan kuvaama pikkukaupunki voisi olla Salo, siellä toimiva iso kännykkäfirma voisi olla Nokia. ”Tavallisia ihmisiä” mutta myös ”syrjäytyneitä”, joiden kunkin ajatuspuhetta kuunnellaan tovi. Nämä jokapäiväisiä reittejään tallaavat tavikset ovat ohikulkijoita toisilleen, mutta oman elämänsä päähenkilöitä. Hautalan romaani on taitava palapeli, josta vähin erin rakentuva kuva on yksi näkemys Suomesta. Ei hyvin ylentävä, mutta rujonkaunis ja uskottava. Hautalalle jokainen ihminen on laulun arvoinen. Hän käyttää notkeasti ja humoristisesti suomen puhekielen vivahteita ja tuntuu rakastavan henkilöitään, vaan ei maailman menoa. Hänen ihmisillään on silti selviytymisen kyky.

Sirpa Numminen

Pakoon ei pääse

TOMMI MELENDER: RANSKALAINEN YSTÄVÄ, WSOY.

Tommi Melender: Ranskalainen ystävä, (WSOY)

Tommi Melenderin romaanissa päähenkilö, julkkisluennoitsija ja näytelmäkirjailija Joel Raento allergisoituu 2000-luvulle: tyhjänpäiväiselle medialle ja sieluttomuudelle. Hän muuttaa Ranskaan, kuvitteelliseen pikkukaupunkiin, etsimään syvällistä arvokkuutta. Raento tuntee sielunkumppanuutta 1800-luvulla eläneen Gustave Flaubertin kanssa. Flaubert kritisoi aikoinaan rautateitä, Raento puolestaan tämän päivän tiedon valtaväylää, nettiä. Melenderin teksti on oivaltavaa, riemastuttavaa ajankuvaa. Mistään ei enää löydy lintukotoa. Väkivalta ja pahuus ovat kaikkialla, mutta on arvokkaitakin asioita, kuten ystävyys.

Ulla Janhonen

Comments

Teksti: Plaza
Avainsanat: Antti Hyry, Ei kaipuuta ei surua, Ihmisen osa, Kadotetut, Kari Hotakainen, Marko Kilpi, Merete Mazzarella, Ranskalainen ystävä, Salo, Tommi Melender, Turkka Hautala, Uuni

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *