Kansi kirjan tekee

”Kirja saa olla myös kaunis”, todettiin Kirja kerrallaan -kustantamosta pysähtyessäni ihastelemaan näköispainoksia Kirjan ja ruusun päivässä. Vetoava kansi houkuttaa ja kestää aikaa.

Takatekstitaide on oma lukunsa, mutta kirjan kansillakin on merkitystä kisattaessa lukijan huomiosta. Ulkoasu vaikuttaa ostopäätöksiin.

Kun kirja ostetaan lahjaksi – muualle kuin omaan kotiin – nousee ulkoasu neljänneksi tärkeimmäksi ostopäätökseen vaikuttavaksi tekijäksi, kertoo Kirjakauppaliitto ry & Suomen Kustannusyhdistyksen Suomi lukee -tilasto.

NEW YORK TIMES
esitteli hiljattain kuvakavalkadin rukkaset saaneista kansista. Mukana on monia tuttuja teoksia.

Kansikisa on kova. NY Timesin mukaan odotetulle menestysteokselle saatetaan luoda jopa 50 erilaista kantta. Kuolinisku voi tulla keneltä tahansa: kustantajalta, kirjailijalta tai vaikka jälleenmyyjältä. Syitäkin on monia. Kansi on liian tumma. Tai liian vaalea – silloin se ei erottaudu riittävästi Amazonissa!

ENNEN VANHAAN kirjan kansi oli kuin aikaansa virtauksia heijastava taideteos. Taiteilijat niitä suunnittelivatkin. Esimerkkinä Hugo Simberg. Kirja kerrallaan ilahduttaa retrokansien ystäviä tehtailemalla klassikoista näköisteoksia. Yksi kestosuosikki on kuulemani mukaan Edith Södergran.

KANSIEN hyväksyminen ja hylkääminen on kustantamoissa arkipäivää. Jokaisella on oma tyylinsä.

”Liken kansissa on huomattavasti enemmän lämpimiä sävyjä, punaista ja oranssia sekä mustaa”, sanoo Liken viestintäpäällikkö Nora Varjama.

Varjaman mukaan on normaalia, että graafikko tekee useamman ehdotuksen kannesta.

”Näin silloinkin, kun kansiaihe – esimerkiksi valokuva – on upea, mutta taitto ei ole muutoin kohdillaan.”

Kaunottaria ovat Varjaman mielestä esimerkiksi Sydänvarjo, Kodittomille koirille ja eläinsuojelujärjestö Animalian tuore historiikki. Siinä pysähdyttää nimen ja kuvan yhdistelmä.


”Jonkun on uskallettava katsoa viittaa rohkeuteen ja ottaa kantaa vääryyteen. Sellaiseenkin, mille ihmiset usein mieluummin ummistavat silmänsä.”

”Tekstin taustalla on ainoastaan jonkun pehmoisen eläimen turkkia. Tämä viittaa tietenkin turkistarhaukseen, mutta siinä on myös kontrasti pahojen asioiden ja suloisen materiaalin välillä.”

Lienee hyvä, ettei kuvaksi laitettu vaikkapa sairasta sikaa karsinassaan. Siitä voi sitten lukea kirjasta.

Kauneus ei silti yksin riitä. Kannen pitää kiteyttää teos.

”Jos kansi ei tue kirjan sisältöä, koko kirjan idea jää lukijalle hämäräksi. Silloin se jää kauppaan tai kirjastoon.”

Comments

Teksti:Noora Valkonen
Avainsanat: Kirja kerrallaan, kirjakauppa, kirjankustannus, kirjat, klassikko, Like, lukeminen, romaani, taide, yhteiskunta

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *