Jukka-Pekka Pajunen pokkasi kääntäjäpalkinnon

HengityskeinuOnko pakko tulla keskustaan? Saan tuskaisen tuntuisen sähköpostiviestin kääntäjä Jukka-Pekka Pajuselta. Päädymme tapaamaan Porvoonkadun baarissa Helsingin Alppilassa.

Olen paikalla etuajassa. Kotvan kuluttua vihreään huppariin sonnustautunut Pajunen lähestyy pöytääni varovaisesti iso maitokahvimuki kädessään. Ei valokuvia, hän pyytää. Kääntäjät, nuo itsenäiset ja yksinäiset puurtajat haluavat tosiaan pysyä taustalla! Pajusella matalaan profiiliin ei ole syytä: hänen Mikael Agricola -palkinnon saanut käännöksensä Herta Müllerin Nobel-teoksesta Hengityskeinu (Otava, 2010) on loistava.

Palkinnon perusteluiden mukaan Pajusen suomennos ”tavoittaa nälän, väsymyksen, nöyryyden ja periksiantamattomuuden vivahteet”. Tähän on helppo yhtyä. Müller-Pajusen kieli imaisee maailmaansa heti Hengityskeinun ensilehdeltä.

Pajunen on saksalaisen kulttuurin, etenkin teatterin laaja-alainen asiantuntija. Hän on tehnyt lukuisia näytelmäkäännöksiä ja näyttänyt jo kyntensä kaunokirjallisuudenkin puolella. Hieno työnäyte on vuonna 2004 Nobel-palkitun Elfriede Jelinekin romaani Pianonsoittaja.

”Kaikki taidepalkinnot ja se, että taidetta kilpailutetaan, on naurettavaa. Olen silti tyytyväinen. Palkinto kannustaa tekemään työtä, joka on ihan mahdotonta”, Pajunen sanoo. Mahdotonta?

”Kielellisten vastaavuuksien löytäminen ei ole helppoa. Sanaston ja rakenteen sommitteleminen alkutekstiä jäljitellen on vaikeaa. Ammatti on mahdoton myös siksi, että meille maksetaan niin vähän.”

Listaamme muita mahdottomuuksia: työ pitää tehdä kovalla tahdilla, vaikka aivot eivät taivu kääntämään kahdeksaa tuntia päivissä. Lomiakaan ei oikein voi pitää ja huomiota saa lähinnä silloin, kun tekee jonkun virheen. Silti työ, ratkaisujen löytäminen palkitsee.

Pajusen leipä koostuu proosan kääntämisen ohella erilaisista teatteritöistä. Hän on muun muassa Turun kaupunginteatterin kirjallinen asiantuntija. Käännöksiä Pajunen tekee niin saksasta, norjasta kuin ruotsista.

Müllerin tuotantoon Pajunen ihastui 1980-luvulla. Hän käänsi jo opiskelijana kirjailijan novelleja. Toisen Nobel-palkitun kirjailijan Elfriede Jelinekin kääntäminen on Pajusen mukaan ”ihan kamalaa” – kirjailija rakentelee pitkiä virkkeitä ja siteeraa maailmankirjallisuutta ja filosofiaa ristiin rastiin – muttei Müllerkään ole ihan helppo tapaus.

”Müller käyttää kieltä hyvin mielenkiintoisella, epätyypillisellä tavalla. On paljon metaforia ja kielikuvia. Poljento on runollinen”, Pajunen luonnehtii.

Hengityskeinu pohjautuu romanialaisen Oskar Pastiorin muistoihin pakkotyöleiriltä Neuvostoliitossa. Pajusen sanoin Müller tekee näkyväksi asioita, jotka ovat piilossa – ”asioita, joista ei voi puhua, joten niistä on kirjoitettava”.

Synkkää, ihan niin kuin Jelinek, totean. Pajunen kauhistuu – hänestä molemmat teokset ja saksalainen kirjallisuus ylipäätään on paljon muutakin. Saksankielisiä kirjoja käännetään ja arvioidaan kuitenkin Suomessa niin vähän, että ne ovat saaneet tarpeettomasti synkkyyden leiman. Pajusen mielestä viihteellistyminen, kotimaisen kirjallisuuden markkinointi ja anglo-amerikkalaisuus ovat ottaneet saksalaisesta kirjallisuudesta selkävoiton.

”Kustantamot markkinoivat kirjoja, joita ei edes tarvitsisi markkinoida, kuten Da Vinci -koodi”, Pajunen sanoo happamana.

”Kustantamoissa ei osata lukea saksaa, joten puutteita on klassikoista lähtien. Lyriikassa olisi vaikka kuinka paljon käännettävää. Saksassa julkaistaan myös paljon hyviä dekkareita ja viihdettä. Onneksi sentään on pienkustantamoita, jotka paikkaavat aukkoa”

Mikä tekee hyvän käännöksen?

”Täytyy ymmärtää ennen kaikkea ajatuksia, ei vain sanoja”.

Pajusen toive on, että lukevien maailma rikastuisi.

”En tykkää lentokonetodellisuudesta eli siitä, että koneeseen ostetaan matkan ajaksi kirja, joka luetaan ja unohdetaan sen jälkeen saman tien.”

Pajusen suomennokset eivät unohdu. Lopulta saan kuvankin.

Comments

Teksti:Noora Valkonen
Avainsanat: historia, kääntäjät, kirjakauppa, kirjankustannus, kirjat, Otava, palkinnot, politiikka

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *