James Bondin elämänkerta vie mennessään

Nimeni on Moore, Roger MooreLike teki tänä keväänä kunniaa James Bond -elokuvien suurimmalle sankarille ja julkaisi Sir Roger Mooren elämänkerran. Vaikkei olisi nähnyt aiemmin yhtään ainoaa Bond -elokuvaa, kannattaa My name is Moore, Roger Moore -teokseen tarttua, sillä kyseessä on poikkeuksellisen antoisa elämänkerta. Lukija pääsee aitiopaikalle seuraamaan muun muassa Hollywoodin kultakautta ja amerikkalaisen filmiteollisuuden kehittymistä nykypäiviin saakka.

Moore aloitti näyttelijäntyönsä jo1940-luvulla. Hän tähditti seitsemää Bond-elokuvaa ja kohosi 1970- ja 80-luvuilla ensin aikakautensa ikoniksi – ja myöhemmin camp-huumorin klassikoksi. Tänä päivänä Moore toimii Unicefin lähettiläänä. Monien mielestä Sir Roger Moore ainoa oikea James Bond.

Mooren tarina etenee letkeästi, kuten sutkautuksistaan kuuluisalta mieheltä sopii odottaa. Leffaikoni ei retkahda itsekehuun, vaikka menestystä on riittänyt. Tarinassa on mukana aimo annos itseironiaa.

Tiesittekö esimerkiksi, että naisten supersankariksi myöhemmin kohonnut Moore sai ensirakkaudeltaan pakit! Tai että sittemmin tähtipalkoilla näytelleen maailmankuuluisuuden ensimmäinen tienesti oli kolme puntaa.

Myöhemmin kaikki toki muuttui. Kirjassa sukelletaan klassikkoelokuvien kuvauksiin ja Hollywoodin pirskeisiin. Näyttelijäntyöhönsä Moore on aina suhtautunut nöyrästi ja kuvaa kulissien takaista elämää yksityiskohtaisen tarkasti.

Hauska anekdootti muodostuu tapaamisesta Elviksen kanssa. Presley oli hermostunut Mooren tapaamisesta niin, että oli pelonsekaisen kunnioituksen vallassa nimittänyt tätä yhtämittaa siriksi.

Mooren tarinaan mahtuu myös glamouria. Eräällä Venetsian reissulla Moore muistaa ajelleensa gondolilla Liza Minellin ja muutaman muun kuuluisuuden kanssa. Aamun pikkutunneilla Minelli ryhtyi kanaaliajelun viihdykkeeksi laulamaan kappalettaan Start spreading the news.. Silloin Moore huomasi ikkunan avautuvan läheisessä talossa ja yöhön kiiri huuto: ”Kita kiinni, kuka kuvittelet olevasi, Liza Minelli vai?”

Moore ei vaikene edes vaikeista aiheista. Kirjan loppupuolella hän kertoo muun muassa taistelustaan syöpää vastaan. Suomalaislukijan kannalta kiinnostava lisäanti on myös kirjan loppuun liitetty jakso, jossa Moore kertoo ensimmäisestä Suomen vierailustaan.

Mutta, parasta antia on kuitenkin tuo elokuvistakin tuttu charmantti leikkimielisyys. Näin Moore muistelee erästä päivää hieman sen jälkeen, kun päätös valinnasta James Bondin rooliin oli tehty:
Myönnän kyllä itse ensimmäisenä, että olin viettänyt leppoisaa elämää jo yli vuoden verran filmatessamme Veijareita ja pyhimyksiä sekä ollessani Brut Filmsin magnaatti. Asia selvisi minulle melko tylysti, kun Harry soitti eräänä päivänä.
”Cubbyn mielestä sinun pitäisi hieman laihtua.”
Hyvä on, tuumin. Ryhdyn siis ankaralle dieetille.
Puhelin soi jälleen. ”Cubby on sitä mieltä, että kuntosi on aika kehno.” Niinpä aloitin tiukan kuntoiluohjelman.
Taas puhelin soi, tällä kertaa langan päässä oli Cubby. ”Harryn mielestä sinun tukkasi on liian pitkä.”
”Miksette heti alkujaan valinneet rooliin laihaa, hyväkuntoista ja kaljua tyyppiä, niin että olisin säästynyt tältä helvetinmoiselta rääkiltä?” vastasin.

Lue Roger Mooren haastattelu.

Kirjakauppa Suuri Kuu

Comments

Teksti:Meri Siippainen
Avainsanat: dieetti, elokuva, Hollywood, James Bond, kirjat, Klassikot, Like, supersankari, Venetsia

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *