David Nicholls: Sinä päivänä

David Nichollsin Sinä päivänä (Otava, 2011) on hehkutettu bestseller, josta on parhaillaan tekeillä elokuva. Enpä sitä ihmettele: romaani on viihteellinen mutta vakava, kepeä mutta koskettava. Teksti on kuin TV-sarjan käsikirjoitus mutta silti romaani. Hauskakin se on vaikka surumielinen (en sentään pillahtanut itkuun kuten Hesarin kriitikko).

Sinä päivänä kertoo klassista rakkaustarinaa tytöstä ja pojasta, joita elämän käänteet pitävät erillään. Nicholls on tuttu Rimakauhua ja rakkautta -televisiosarjan käsikirjoittajana. Kuvallisen kerronnan tuntu on myös hänen romaanissaan: dialogi on nasevaa ja runsasta, ja teos rakentuu yksittäisistä, tehokkaista kohtauksista.

Tarinan päähenkilöt ovat toistensa vastakohtia: Yläluokan komea hulttiopoika, joka ei osaa suunnistaa elämässään ja päätyy tositeeveetähdeksi sekä työväenluokan älykkötyttö, joka pukeutuu poliittiseen t-paitaan, kuuntelee Tracy Chapmania ja haaveilee kirjailijan urasta. Alussa henkilöhahmot tuntuvat kovin stereotyyppisiltä. Sitten oivallan: kirjailija taitaa tahallaan ilkamoida ja kärjistää. Hän rakentaa kokonaisen henkilögallerian brittiyhteiskunnan luokkajaosta. Osuvasti hän tarttuu myös kolmekymppisten, itsensä kanssa kipuilevien nuorten aikuisten ongelmiin. Miten hyväksyä se, että nuoruuden haaveet eivät toteutuneetkaan. Löytyykö elämänkumppania. Miten käsitellä omien vanhempien ikääntyminen.

Tekstin vauhti hyytyy hiukan silloin, kun perusasetelma ja päähenkilöiden sosiaalinen sompailu alkavat toistaa itseään. Puolen välin jälkeen en kuitenkaan voinut jättää kirjaa kesken ennen kuin selvisi, miten päähenkilöille kävi. Saivatko he toisensa? Tsekatkaa.

Comments

Teksti:Noora Valkonen
Avainsanat: arvio, bestseller, elokuva, kirjat, lukeminen, media, rakkaus, romaani

Kommentit

Sauli Santikko – ja hyvin onnistui, ainakin jos minun mielipidettäni kysytään. 😉

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *