Anna Janssonin piinaava Hylynryöstäjä sijoittuu aurinkoiseen Gotlantiin

Anna Jansson kirjansa tapahtumapaikalla Gotlannissa.Ruotsalainen Anna Jansson työskentelee öisin sairaanhoitajana ja kirjoittaa päivisin rikostarinoita. Örebrossa asuvan Janssonin romaaneja on käännetty kahdeksalle kielelle. Hylynryöstäjä on kahdeksas suomennettu Maria Wern -dekkari, jolla Jansson vie sarjaa aiempaa trillerimäisempään suuntaan. Janssonin Outoja lintuja -kirjaan pohjautuva tv-sarja on saanut Ruotsissa 1,4 miljoonaa katsojaa. Tv-sarjan oikeudet on myyty myös Norjaan.

Miten päädyit kirjoittamaan juuri dekkareita?
– Isäni on todella hyvä tarinankertoja, ja hänen isoisänsä samoin. Mutta vei yli 40 vuotta ennen kuin minulla oli mitään kerrottavaa. Kirjoittaminen alkoi, kun tapasin erään vanhan rouvan. Hän oli joutunut oman poikansa pahoinpitelemäksi, kun tämä kärsi mielenterveysongelmista. Se kosketti minua syvästi. Hyvä ja paha ovat usein monimutkaisempia kuin ajattelemme.

Miten kuvailisit uutuuskirjasi päähenkilöä?
– Maria Wern on lämminsydäminen ja energinen nainen. Hän on todella sitoutunut työhönsä poliisina ja on myös kahden lapsen yksinhuoltaja.

Kuinka uutuuskirjan tarina lähti rakentumaan mielessäsi?
– Uusi kirja alkaa aina jostain tapahtumasta joka pysäyttää. Kuten, kun pedofiili yritti saada kontaktin tyttäreeni internetissä (Jäljet lumessa), tai ajatuksesta, että entä jos sairaalan henkilökunta ei suostu tulemaan töihin panepidemian takia (Outoja lintuja). Olen itse sairaanhoitaja – menisinkö töihin riskeeraamaan henkeni? En todellakaan tiedä.

Pääsivätkö tarinan käänteet yllättämään kirjoittajan? Onko sellainen ylipäänsä mahdollista?
– Ehdottomasti! Hopealantissa mies, jonka luulin olevan murhaaja, osoittautuikin syyttömäksi ja murhaaja olikin joku aivan muu. Koko tarina täytyi kirjoittaa uudelleen.

Onko sinun vaikea luopua valmiista kirjasta?
– Ei ollenkaan – uusi tarina odottaa aina kertojaansa. Jos kaipaan henkilöhahmojani, voin tavata heidät taas uusissa tarinoissa.

Oletko jo suunnitellut seuraavaa dekkaria?
– Olen jo kirjoittanut sen. Ja itse asiassa jo sitä seuraavankin. Ja uusi tarina kolkuttelee nurkan takana odottaen esiinpääsyä.

Onko kirjoissasi joku teema, jota huomaat käsitteleväsi yhä uudelleen?
– Etiikka: mikä on oikein, mikä on väärin, ja mistä tietää miten kulloinkin tulisi toimia. Kirjoitan kirjoja myös terveydenhuollon etiikasta. ja kysymykset ovat siellä hyvin samankaltaisia.

Pohjoismaiset dekkaristit, etenkin naiskirjailijat, ovat löytäneet todella laajan ja vankan fanijoukon. Mistä luulet tämän johtuvan?
– Pohjoismaiset naiskirjailijat ovat hyviä kuvaamaan elämää sekä kotona että töissä, joten lukija pääsee lähemmän henkilöhahmoja. Pohjoismaiset kirjailijat ovat mielestäni taitavia kuvaamaan suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä pienessä perspektiivissä.

Kuka on oma suosikkidekkaristisi?
– Karin Alvtegen, Inger Frimansson, Aino Trosell

Mitä suosittelisit kesälomalukemiseksi?
– Jäätelökioskin listaa! Ja jos jää aikaa, Mustanaamion sarjakuva-albumi, johon kirjoitin tarinan siitä, kuinka Mustanaamio keksii penisilliinin ja pelastaa maailman. Mustanaamio on lapsuudensankarini, ja ajattelin, että olen sen hänelle velkaa…

Kirjakauppa Suuri Kuu

Comments

Teksti:SSKK
Avainsanat: etiikka, isoisät, kieli, kirjat, lumi, murhaajat, poliisi, sairaalat, sairaanhoitajat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *