Vs: mieltymys vitsoihin

Etusivu Foorumit mieltymys vitsoihin Vs: mieltymys vitsoihin

#289722 Ilmoita asiaton viesti

Nimetön

Tyttöystäväni kanssa tämä maisema aukeni aivan yllättäen, kun olin tehnyt hänelle jipon unohtamalla treffimme. Kun sen jälkeen tapasimme, hän vihastuksissaan ilmoitti, että selkääs sietäisit. Siitäkös meikä innostui ja riipaisin housut jalasta ja ojensin farkkujen vyön silmät pyöreinä ihmettelevälle tytölleni. Siitä se sitten tuli se kokemus. Ei ehtinyt tyttö enempiä ihmetellä, on semmoinen toimeen tarttuja.

Tokihan sitten jälkikäteen kerroin tästä fetissistäni ja juteltiin pitkään. Tyttöystävä ei ole saanut koskaan selkäänsä eikä hänellä ole (tai ainakaan ennen ollut) siihen mitään erityistä suhdetta. Sanoi kyllä, että minulle remmin antaminen oli kiihottavaa, erityisesti se, kun remmin jäljet alkoivat ilmestyä vaaleaan peffanahkaan. Saa sitten nähdä mihin tämä vielä johtaa. Ei ole sen jälkeen toistaiseksi asiasta puhuttu.

Joonas oli selvästi jo lapsena spankofiili. Hän ilmeisesti koki ”herätyksen” – eikä suinkaan sitä mitä hänen vanhempansa toivoivat – tähän sm-maailmaan juuri pesisleirillä, kun pääsi todistamaan toistenkin saamia selkäsaunoja ja etenkin kun lopulta tajusi minun olevan myös siihen kallellani.

Me puhuimme Joonaksen kanssa valtavasti aiheesta, mutta jostain syystä – ehkä minun haluttomuuteni vuoksi – emme kahta kertaa enempää harrastaneet aktionia. Joonas halusi olla antava osapuoli, joskin hän myös jollain tavalla nautti saamisesta.

Isänsä kanssa hänellä oli 12 – 14-vuotiaana julma kaksintaistelu: Joonas alkoi kehittää itsehillintäänsä, jotta kestäisi kurituksensa ulvomatta ja isä taas oli sitä mieltä, että jos poika ei kilju, ei rangaistus ole mistään kotoisin.

Joskus vuoden kuluttua pesisleiristä Joonaksen ollessa 13v. heillä oli ollut ensimmäinen tämmöinen kunnon yhteenotto. Isä ei ollut saanut pojasta parkua remmillä ja oli 20 iskun jälkeen vaihtanut kumiseen sähkökaapeliin. Kolmas sivallus sillä jo valmiiksi remmitetylle pyllylle oli sitten murtanut Joonaksen mutta faija oli vielä varmistanut ”voittonsa” vetelemällä sähköroikalla kymmenen iskua täyteen. Joonaksen takapuoli muistutti sen jälkeen jauhelihaa, ja seuraavat kurituksensa hän otti kiltisti ajoissa itkien.

Yhteyteni Joonakseen (nimeä ei muutettu) katkesi aika pian tuon jälkeen, kun minun perheeni muutti paikkakunnalta toiselle puolelle Suomea. Jostain syystä kumpikaan meistä ei ole pitänyt yhteyttä sen jälkeen.

Kiitos Spankingman! Jos Sinäkin haluaisit kärpäseksi kattoon todellista kuritusta katsomaan, on meitä siis kaksi. Ja silloinhan se siis ei ole pervoa, jos on kaksi!