Voiko näin kohdella toista?

Etusivu Foorumit Voiko näin kohdella toista?

Tämä aihe sisältää 20 vastaukset, 0 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi  Nimetön 11 vuotta, 11 kuukautta sitten.

Esillä 15 viestiä, 1 - 15 (kaikkiaan 21)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #32580 Ilmoita asiaton viesti

    Nimetön

    Hei!

    Pohdin seuraavaa: olen asunut avomiehen kanssa yhdessä 4 kk, olemme seurustelleet 6 kk. Minulla on yhä oma asunto ja asun miehen luona. Olen ajatellut vuokrata asunnon piakkoin.

    Meillä on ollut pieni kriisinpoikanen stressistä ja väsymyksestä johtuen, mutta rakennamme suhdettamme jatkuvasti ja nyt on jo hyvä olla. Minä olisin valmis vuokraamaan asuntoni, mutta mies ei halua sitä ainakaan vielä. Olen vähän loukkaantunut siitä, koska tuntuu, että hän on epävarma meidän tulevaisuudestamme. Mitä tähän sanoisitte?


    Nimetön

    Maksatko itse miehelle vuokraa?


    Nimetön

    mies on viisas. Ei noin lyhyessä ajassa toiseen tutustu, et sinä mieheen eikä mies sinuun. Et voi vielä tietää, kumpi teistä on se, joka haluaakin asustaa taas yksinään omassa kodissaan. Se voit olla sinä. Älähän hätiköi!!


    Nimetön

    En maksa miehelle vuokraa niin kauan kun minulla on oma koti ja siihen liittyvät kulut. Minua tässä on loukannut se, että kysyin suoraan, koska hänen mielestään kotini voisi laittaa vuokralle (minusta sen voisi tehdä jo nyt). En saanut mitään vastausta, joten päätin jättää sen vuokraamatta. Mutta siitä tuli vähän epävarma olo.


    Nimetön
    Helen68 wrote:
    En maksa miehelle vuokraa niin kauan kun minulla on oma koti ja siihen liittyvät kulut. Minua tässä on loukannut se, että kysyin suoraan, koska hänen mielestään kotini voisi laittaa vuokralle (minusta sen voisi tehdä jo nyt). En saanut mitään vastausta, joten päätin jättää sen vuokraamatta. Mutta siitä tuli vähän epävarma olo.

    Mene kotiisi. Älä anna sitä vuokralle. Kokeilkaa alkuksi vaikka vuoroviikoin olla toisen kodissa. Mies selvästi epäröi.


    Nimetön

    Mielestäni kuusi kuukautta ei ole pitkä, vaan lyhyt aika.

    Sinun täytyy nyt ymmärtää se, että kaikki ihmiset eivät ajattele samallalailla. Jonkun mielestä kuusi kk on lyhyt, toisen mielestä pitkä aika. Poikaystäväsi kuulunee näihin ensimmäisen kategorian ihmisiin.

    Miksi painostat? Mikä kiire sinulla on? Miksi et voisi antaa ajatuksen kypsyä ja asioiden tapahtua omalla painollaan?

    Me ehdimem seurustella oman avomieheni kanssa reilun vuoden, kun tuli vaan puhetta, että eikö olisi hauska muuttaa yhteen. Pikkuhiljaa ajatus alkoi tuntua ihan hyvältä. Olisin itsekin ollut valmis muuttamaan jo hieman aiemmin, mutta en puhunut asiasta sen kummemmin mitään. Tunnen sen verran hyvin mieheni, että painostamalla olisin vain karkoittanut hänet. En kumminkaan itse kokenut oloani huonoksi, vaan ajattelin, että mikäs kiire, katsotaan, mitä tapahtuu ja elelin tyytyväisenä suhteessa, vaiikei yhdessä vielä asuttukaan.

    Anna ihmiselle aikaa ja äläkä lähde painostamaan. Kyllä se yhteenmuutto tulee, jos on tullakseen. Eikö tuo ole juuri sitä ihaninta aikaa, kun vasta rakentaa suhdetta ja oppii tuntemaan toisen? Miksi siis riitelette turhasta?


    Nimetön

    Pointti on siinä, että me olemme muuttaneet yhteen. Kaikki huonekaluni ovat jo miehen luona. Minulle se on ollut iso harppaus, siksi tällainen epämääräisyys tuntuu vaikealta. Jos olisin tiennyt tämän, olisin ilomielin asunut omillani pidemmän aikaa – mutta me olimme samaa mieltä muuttamisesta.


    Nimetön

    No, siirrä huonekalusi takaisin omaan kotiisi, sehän sinulla vielä on.


    Nimetön
    Helen68 wrote:
    Pointti on siinä, että me olemme muuttaneet yhteen. Kaikki huonekaluni ovat jo miehen luona. Minulle se on ollut iso harppaus, siksi tällainen epämääräisyys tuntuu vaikealta. Jos olisin tiennyt tämän, olisin ilomielin asunut omillani pidemmän aikaa – mutta me olimme samaa mieltä muuttamisesta.

    Jos haluat vuokrata asuntosi, niin vuokraa siitä vain. Jos ero tulee ja tarvitset asuntoa, irtisanomisaika lienee maksimissaan 6 kk. Jos asuntosi on sen ajan varattu, vuokraa tilalle joskatin toinen tai osta omistusasunto.

    Ehkä miehesi ei vain osaa ottaa asiaan kantaa. Tämä on sinun oma asia. Teillähän ei ole yhteistä omaisuutta, koska asutte avoparina.


    Nimetön

    Olimme sopineet alustavasti, että vuokraan asunnon aika pian yhteenmuuton jälkeen. Nyt aikaa on kulunut ja kysyin mieheltä, mitä asian kanssa pitäisi tehdä. Olemme käyneet läpi vaiheen rakastumisesta rakastamiseen ja asiat ovat alkaneet mennä hyvin. Kun en saanut vastausta, lähetin miehelle viestin missä sanoin, etten aio vuokrata asuntoa toistaiseksi. Kun mies ei pysty sanomaan mitään järkevää tästä, niin en uskalla päättää toisin. Mutta minulla on ihan vähän sellainen olo, etten ole toivottu. Tylsää.


    Nimetön

    Miksi edes kysyt mieheltä mitään? Asuntohan on sinun ja tehän olette jo alustavasti puhuneet, että vuokraat sen, kun muutatte yhteen. Eli vuokraat nyt vain sen kämpän ilmoitusluonteisena asiana ukollesi ja asia on sillä pihvi. Niinkuin joku jo sanoi, niin jos tarttet kämppää takaisin eron tai muun syyn takia, niin vuokralaisen voi heivata aika äkkiä pihalle.

    Ei kai tuossa mitään järkeä ole pitää tyhjillään asuntoa, kun kerran jo asutte yhdessä. Et kuitenkaan luovu omasta asunnosta, vaan laitat sen vain vuokralle.

    Eli toimeksi nyt vain. Ei siinä ukon mielipidettä tarvita.


    Nimetön
    Helen68 wrote:
    Olimme sopineet alustavasti, että vuokraan asunnon aika pian yhteenmuuton jälkeen. Nyt aikaa on kulunut ja kysyin mieheltä, mitä asian kanssa pitäisi tehdä. Olemme käyneet läpi vaiheen rakastumisesta rakastamiseen ja asiat ovat alkaneet mennä hyvin. Kun en saanut vastausta, lähetin miehelle viestin missä sanoin, etten aio vuokrata asuntoa toistaiseksi. Kun mies ei pysty sanomaan mitään järkevää tästä, niin en uskalla päättää toisin. Mutta minulla on ihan vähän sellainen olo, etten ole toivottu. Tylsää.

    Olettepa te ehtiviä ;-) Puolessa vuodessa olette ehtineet rakastumisesta rakastamiseen.


    Nimetön

    Pohdin seuraavaa: olen asunut avomiehen kanssa yhdessä 4 kk, olemme seurustelleet 6 kk.

    joo aika on mennä jo naimisiin!!!


    Nimetön

    Ensinnäkin rakastumisen ensihuuma kestää keskimäärin puolesta vuodesta pariin vuoteen. Te elätte vielä sitä ensihuuma-aikaa. Veikkaanpa, että miehesi on aluksi ollut aivan innoissaan yhteenmuutosta, mutta nyt kun aikaa menee eteenpäin, niin hänellä onkin jo ehkä ehtinyt aivot nousta sieltä jalkovälistä takaisin päähän. Joskus ensihuumavaihe palaa loppuun nopeasti, kun koko ajan ollaan yhdessä.

    En pysty antamaan mitään ohjetta siitä, miten pitäisi toimia. Ehkä ette ole vielä kokeneet mitään riitoja, joten ette osaa keskustella ongelmista. Minusta kannattaisi keskustella asiasta ja löytää kompromissi. Ei kai miehen asenne voi olla tähän asiaan, että ”ihan sama, tee niin kuin haluat”.

    Omalla kohdallani on se tilanne, että olen seurustellut poikaystäväni kanssa ”jo” noin puolitoista vuotta, emmekä vieläkään asu yhdessä, vaan omissa asunnoissamme. Tosin välimatkaa on meillä vain muutama kilometri, joten sen matkan voi taittaa vaikka jalkaisin.


    Nimetön

    Ei aina voi sanoa, että nopeasti ei tiedä, onko toinen ”se oikea”. Itse muutin mieheni kanssa aikoinaan puolen vuoden jälkeen yhteen, sittemmin on menty naimisiinkin ja saatu lapsia ja edelleen vuosien jälkeen ollaan tosi onnellisia. Joten ei se aika kaikkea ratkaise.

Esillä 15 viestiä, 1 - 15 (kaikkiaan 21)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.