Terveisiä alepatädille

Etusivu Foorumit Terveisiä alepatädille

Tämä aihe sisältää 48 vastaukset, 0 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi  Nimetön 4 vuotta, 12 kuukautta sitten.

Esillä 4 viestiä, 46 - 49 (kaikkiaan 49)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #1039626 Ilmoita asiaton viesti

    Nimetön
    kyllä me muistetaan;11608664 wrote:
    Me muistetaan paremmin, helppo muistaa, kun olet ainut täällä naamasi näyttänyt ja henkilöllisyytesi paljastanut.

    No heh. Minä tiedän monen ihmisen henkilöllisyyden niin tältä palstalta kuin toiseltakin keskustelufoorumilta. Olen vaihtanut jopa puhelinnumeroita monien kanssa. Itse asiassa tutustunut nykyiseen mieheenikin eräällä keskustelufoorumilla. Minulla on yksi puhelinnumero ja se on julkinen, miesystävälläni on yksi puhelinnumero, joka on julkinen työnumero. Jokainen asia, jonka täällä hänestä olen kertonut, selviää puhelinnumeron perusteella, ne eivät ole suuria salaisuuksia. Hänen henkilöllisyyttään en levittele, kuten en muidenkaan, joihin olen näillä foorumeilla tutustunut henkilökohtaisesti.

    Jos kuvittelet, että voisit kertoa minusta jotain hämmentävää uudelle miehelleni ja siksi kiihkeästi haluaisit selvittää hänen henkilöllisyytensä, olet väärässä. Hänkään ei ole pulmunen ja tietää minusta huomattavasti enemmän kuin sinä.

    Joten rauhoitu.

    #1039627 Ilmoita asiaton viesti

    Nimetön

    ”Rauhoitu???” En mä näitä sun juttuja niin vakavasti ota että olisi tarpeellista ”rauhoittua.” Ajan kuluksi huulta heitän.

    #1039628 Ilmoita asiaton viesti

    Nimetön
    me muistetaan, post: 11608710 wrote:
    ”Rauhoitu???” En mä näitä sun juttuja niin vakavasti ota että olisi tarpeellista ”rauhoittua.” Ajan kuluksi huulta heitän.

    Niin minustakin on mukava viihtyä elleissä ajan kuluksi. Vilkaisin ellit 50+ palstan puheenaiheita ja kommentoin lyhyellä viestillä ikääntyneiden vanhempien hoitovastuukeskusteluun.

    Kyllähän me kaikki olemme jollakin tavalla vastuussa toisistamme. Ei kannata koukuttua nettikeskusteluihin eikä vastailla ilkeästi.

    Kävelin eilen kotiin alepan kautta ja sitten luin uusimman srk-lehden. Siellä oli sydäntä riipaiseva juttu mielenterveysongelmaisten nuorten vertaisryhmästä. Jutun mukaan hyvin moni kolmekymppinen on saanut sairauseläkepaperit. Hoitoon on kuulema erittäin vaikea päästä. Terapiajonot ovat pitkät. Myös juttu asunnottomista oli mielenkiintoinen.

    Wiltsu on monesti kertonut tekevänsä vapaaehtoistyötä. Mutta minä ja moni muu ehkä tunnemme jo antaneemme suurimman osan panoksestamme. haluamme jo levähtää ja nauttia elämästämme. Summata mennyttä elämää ja ohjata tulevia vuosia viisaaseen suuntaan.
    Liian hätäiset elämänratkaisut eivät pitkälle kannattele.

    Täällä valtion isossa laitoksessa tehdään suuria muutoksia. Jäin illalla miettimään asioita ja nukuin huonosti. Tänä päivänä ajatukset ovat pätkineet, mutta lounaalla ulkoilu teki hyvää.
    Päätin etten enää osallistu noihin tuskailutilaisuuksiin. Tulee mitä tulee ei se minulle ole uutta.
    Joku tekee kipeät päätökset ja sitten elämme niiden puitteissa.

    Toivon totisesti, että nuorten mielenterveysasiat laitetaan kuntoon.
    Tietoa on valtavasti eikä enää eletä salailun aikaa kuten minun nuoruudessa.
    Siihen maailman aikaan uhkailtiin Niuvanniemeen viemisellä, jos vähänkin oli hankala.
    Hoitoon vietiin eikä hakeuduttu vapaaehtoisesti. Miten paljon onneksi ajattelutapa on muuttunut terveeseen suuntaan.

    Wiltsu on kertonut elämästään turhankin avoimesti ja varmasti on tutustunut moneen elliin.
    Mutta kyllä elävässä elämässäkin voi solmia hyviä kontakseja. Täällä pääkaupunkiseudulla on runsaudenpulaa. Nykyään karsin kaikki rönsyt elämästäni. Kaikella on aikansa.

    Eilen luin Jää-kirjasta kuvauksen saariston jäällä liikkumisesta. Mieleen palatui lapsuusmuistot, jolloin jatkuvasti leikimme järven jäällä. Tuota kirjaa kannattaa lukea hitaasti kappale kerrallaan.

    Mitä tästä päivästä opin ja mitä jäi eniten mieleen. Ehkä suuri ihmetys siitä miten kaikki liittyy kaikkeen. Me kaikki liitymme suureen kokonaisuuteen. Jokaisen kirjoituksilla, ajatuksilla ja teoilla on merkitys. Niillä vähemmän hienoillakin jutuilla. Mokailu ja töppäily on tärkeää.
    Tässä tänään mietittiin miksi uudet koeputket eivät menneet korkin jenkaan. Onko tehtaalla tullut moka vai missä mättää. Näitä isoja ja pieniä ihmetyksen aiheita riittää.

    Kiitos taas mukavasta seurasta. Ollaan ihmisiksi edemennyttä äitiäni lainaten ja eletään kunnolla.

    #1039629 Ilmoita asiaton viesti

    Nimetön

    Kävin äsken uimassa läheisessä joessa. Kerroin jo reissun päällimmäiset tuntemukset ellit 50+ palstalla.

    Jostain syystä tuli mieleen tämä keskusteluketju. Olen aikoinaan lukenut viestejä, mutta en kai ottanut tosissani ap:n juttuja. Ihmettelin liekö tottakaan.

    Kuuntelen edelleen radio Vegaa, mutta eilen kuuntelin Yle Puhe-kanavalta keskustelun feminismistä.
    Sukupuolensa viisikymppisenä vaihtanut nykyinen notaari keskusteli viisasti. Katja Ståhl on ihan kiva tyyppi, mutta hän ehkä puhuu liian kansaomaisella tyylillä ja äänitys oli hänen kohdalla liian kovalla volyymilla.

    Jos hakisin seuraa en lähtisi tapailemaan keskustelufoorumien tyyppejä.
    Jossakin lehdessä oli varoittava juttu nuorten suosimasta Tinderistä.

    Tykkään käydä aina eri ruokakaupoissa. Viime reissulla hyllyn takaa tuli tervehtimään entinen opiskelukaveri. Hän on käynyt vähän aikaa sitten läpi rankan kuurin rintasyövän takia.

    Elämässä tärkeintä on terveys. Ei näillä työtyöasioilla ole niin suurta merkitystä.

    Työpaikkani vitkuttelee tiedottamisessa. Vielä elämme ”löysässä hirressä.”

    Saas nähdä mitä syksy tuo tullessaan.

    Oli ihanaa pulahtaa joen veteen ukkoskuuron jälkeen. Odotin sateen lakkaamista noin puoli tuntia vesikatoksen alla. Oli ihanaa taas päästä kodin lämpöön ja katsoa taivaalla suhiseviä lentokoneita.

    Surettaa mahdottomasti Malesian koneturmat. Olen todella äkäinen ”gorilloille.”

    Ylen puheohjelmassa kehuttiin Helsingin piispa Irja Askolaa. Kyllä minulla on vielä pitkä tie oppia lehmänhermorauhalliseksi. Saan aina pultteja, kun ihmiset kärsivät syyttöminä.

    Tekisi mieli lähteä selvittämään tyhmiä konflikteja. Ehkä ennustukset joskus toteutuvat.
    Minulle aikoinaan nähtiin tehtäviä, joihin muut eivät kykene.

    Ei elleissä kirjoittamalla saa mitään edistystä aikaan. Joku tyyppi lukee Viiskulmassa juttujani ja samalla on ties kymmenen valikkoa auki samanaikaisesti netin ruudulla.

    Mutta suurin huvini on selailla vanhoja viestejä. Näen miten elämääni tulee uutta sisältöä ja alan pikkuhiljaa olla taas entinen minäni. En enää se lyttyyn lyöty juopon naistennaurattajan kynnysmatto.

Esillä 4 viestiä, 46 - 49 (kaikkiaan 49)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.