Putinin sisäpiiri

Etusivu Foorumit Ulkomaat Putinin sisäpiiri

Tämä aihe sisältää 1 vastaus, 2 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi  Metsäniherra 2 vuotta, 7 kuukautta sitten.

Esillä 2 viestiä, 1 - 2 (kaikkiaan 2)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #1605349 Ilmoita asiaton viesti

    Jouko Piho
    Osallistuja

    Putinin sisäpiiri

    Sain juuri luetuksi erittäin mielenkiintoisen kirjan, jota voin heti alkuun suositella kaikille.

    Kyseessä on syksyllä 2015 Venäjällä julkaistu Mihail Zygarin kirja ”Koko Kremlin sotajoukko”, josta tuli melkoinen puheenaihe ja suuri myyntimenestys naapurimaassa. Otava julkaisi kirjan nopeasti eli huhtikuussa 2016 suomeksi nimellä ”Putinin sisäpiiri”.

    Venäjän tunnetuimpiin toimittajiin kuuluva 35-vuotias Mihail Zygar kirjoitti teostaan seitsemän vuotta ja haastatteli sitä varten satoja ihmisiä, joista suurin osa suostui antamaan tietojaan vain anonyymisti, mikä on varsin ymmärrettävää.

    Tosin yleisin kritiikki kirjaa kohtaan koskee juuri nimettömien ja kasvottomien lähteiden luotettavuutta, mutta Zygar ei näe tilanteelle mitään vaihtoehtoa, koska ”yksikään poliitikko tai virkamies ei anna rehellistä haastattelua, jos hän tietää sen menevän nauhalle – varsinkaan televisioon”.

    Kirjassa on hämmästyttävän paljon yksityiskohtaisia tietoja Venäjän presidentti Vladimir Putinia lähellä olevista henkilöistä ja hänen vastustajistaan.

    Mutta ennen kaikkea kirja onnistuu kuvaamaan uskottavasti Putinin omaa ajattelua ja sielun liikkeitä. Putinillahan on sielu, kuten George W. Bush totesi tavattuaan Putinin.

    Bushiahan Putin arvosti aluksi suuresti kutsuen tätä sotaherraksi, mutta joutui sittemmin pettymään tähän pahasti. Barack Obamaa Putin ei ole arvostanut missään vaiheessa.

    Putin pettyi myös Britannian pääministeri Tony Blairiin ja ylipäätään kaikkiin läntisiin ystäviinsä, kun kaikki alkoi mennä eri tavoin kuin Putin toivoi. Eli moninapaisen maailman sijaan, jossa Venäjä olisi ollut yksi napamaa, länsi jatkoikin yksinapaisen eli USA-johtoisen maailman rakentamista, jossa Venäjällä olisi vain sivurooli.

    Ukrainan sota, Krimin valtaus ja sen seurauksena lännen talouspakotteet vain pahensivat asiaa Venäjän joutuessa yhä enemmän eristyksiin ja Putinin muuttuessa epäluuloiseksi yksinvaltiaaksi.

    Kirja toimii paitsi poliittisen päätöksenteon ja ainaisen valtataistelun kuvaajana myös Venäjän lähihistorian perusteoksena. Siksi alaotsikko ”Nyky-Venäjän lyhyt historia” on oikeutettu.

    Raakaa valtataistelua käydään Venäjällä jatkuvasti monien eri intressiryhmien kuten silovikkien, talousliberaalien, ortodoksikirkon ja oligarkkien välillä. Valtansa puolesta pelkäävä Putin joutuu sitten koko ajan selvittelemään erilaisia ristiriitoja ja salaliittoja, mutta hän myös peluuttaa eri voimaryhmiä ja henkilöitä toisiaan vastaan toimien tasapainottajana ja erotuomarina.

    Vuosien 2011–2012 suurmielenosoitukset Moskovassa yllättivät ja katkeroittivat Putinin. Nyt epäluulo valtasi hänet täysin. Hän epäili kaikkia ja käytti aikansa lukemalla raportteja Medvedevin ja tämän avustajien puhelinkeskusteluista.

    Putin koki mielenosoituksiin osallistuneen keskiluokan pettäneen itsensä, vaikka hän oli lahjoittanut sille vakauden ja kulutusjuhlan. Mutta se ei enää riittänytkään. Nyt keskiluokka alkoi ylellisyyden lisäksi vaatia vapautta ja oikeusvaltiota.

    Viime vuosina Putin on miettinyt paljon myös perinteisiä venäläisiä arvoja, joista kolme ensimmäistä ovat Jumala, perhe ja omaisuus. Putin on käynnistänyt myös sodan homoseksuaalisuutta vastaan pitäen länttä tässä suhteessa täysin moraalittomana.

    Täytyykin muistaa, että Putinissa on monta Putinia.

    Väitetään, että Putin ei olisi halunnut jatkaa politiikassa ensimmäisen presidenttikautensa jälkeen, mutta hänen avustajansa puhuivat hänet ympäri sanomalla, että ilman Putinia Venäjä hajoaa.

    Suostuttelu tehosi. Sen jälkeen Putinista tuli korvaamaton Venäjän pelastaja, suorastaan messiaaninen hahmo. Ilmestyi iskulauseita ”Putin on yhtä kuin Venäjä” ja ”Ilman Putinia ei ole Venäjää”.

    Nyt ollaan tilanteessa ja on oltu jo kauan, että Vladimir Putin uskoo näihin sloganeihin kaikkein vahvimmin.

    Sen tähden Putin on yhä vainoharhaisempi myös vanhojen tovereiden suhteen. Putin on kolmen viime vuoden aikana vaihtanut kaksi kertaa henkivartiostonsa päällikön. Viimeksi muutama päivä sitten presidentin hallinnon päällikkö Sergei Ivanov sai lähteä alempiarvoisiin tehtäviin, vaikka Putin valehtelikin maireasti hymyillen Ivanovin muka halunneen itse muutosta.

    Vuoden 2015 lopulla Kreml alkoi umpikujassaan etsiä äärimmäisiä ratkaisuja. Ulkopolitiikan strategit alkoivat puhua, että suuresta sotilaallisesta konfliktista voisi tulla mahdollisuus Venäjälle, koska se kääntää maailmantilanteen täysin ympäri.

    Näin tulee myös tapahtumaan. Tämä ei ole Zygarin kirjasta vaan oma käsitykseni, että Venäjä tulee lopulta turvautumaan epätoivoissaan Putinin syrjäyttämiseen, jonka jälkeen Putiniakin karskimpi kova diktaattori aloittaa Kolmannen maailmansodan, jonka ensivaiheissa Venäjä miehittää oman turvallisuutensa vuoksi osan Suomesta ja koko pohjoisen Skandinavian.

    #1605421 Ilmoita asiaton viesti

    Metsäniherra
    Osallistuja

    Jouko Piho kirjoitti:

    Putinin sisäpiiri

    Sain juuri luetuksi erittäin mielenkiintoisen kirjan, jota voin heti alkuun suositella kaikille.

    Kyseessä on syksyllä 2015 Venäjällä julkaistu Mihail Zygarin kirja ”Koko Kremlin sotajoukko”, josta tuli melkoinen puheenaihe ja suuri myyntimenestys naapurimaassa. Otava julkaisi kirjan nopeasti eli huhtikuussa 2016 suomeksi nimellä ”Putinin sisäpiiri”.

    Venäjän tunnetuimpiin toimittajiin kuuluva 35-vuotias Mihail Zygar kirjoitti teostaan seitsemän vuotta ja haastatteli sitä varten satoja ihmisiä, joista suurin osa suostui antamaan tietojaan vain anonyymisti, mikä on varsin ymmärrettävää.

    Tosin yleisin kritiikki kirjaa kohtaan koskee juuri nimettömien ja kasvottomien lähteiden luotettavuutta, mutta Zygar ei näe tilanteelle mitään vaihtoehtoa, koska ”yksikään poliitikko tai virkamies ei anna rehellistä haastattelua, jos hän tietää sen menevän nauhalle – varsinkaan televisioon”.

    Kirjassa on hämmästyttävän paljon yksityiskohtaisia tietoja Venäjän presidentti Vladimir Putinia lähellä olevista henkilöistä ja hänen vastustajistaan.

    Mutta ennen kaikkea kirja onnistuu kuvaamaan uskottavasti Putinin omaa ajattelua ja sielun liikkeitä. Putinillahan on sielu, kuten George W. Bush totesi tavattuaan Putinin.

    Bushiahan Putin arvosti aluksi suuresti kutsuen tätä sotaherraksi, mutta joutui sittemmin pettymään tähän pahasti. Barack Obamaa Putin ei ole arvostanut missään vaiheessa.

    Putin pettyi myös Britannian pääministeri Tony Blairiin ja ylipäätään kaikkiin läntisiin ystäviinsä, kun kaikki alkoi mennä eri tavoin kuin Putin toivoi. Eli moninapaisen maailman sijaan, jossa Venäjä olisi ollut yksi napamaa, länsi jatkoikin yksinapaisen eli USA-johtoisen maailman rakentamista, jossa Venäjällä olisi vain sivurooli.

    Ukrainan sota, Krimin valtaus ja sen seurauksena lännen talouspakotteet vain pahensivat asiaa Venäjän joutuessa yhä enemmän eristyksiin ja Putinin muuttuessa epäluuloiseksi yksinvaltiaaksi.

    Kirja toimii paitsi poliittisen päätöksenteon ja ainaisen valtataistelun kuvaajana myös Venäjän lähihistorian perusteoksena. Siksi alaotsikko ”Nyky-Venäjän lyhyt historia” on oikeutettu.

    Raakaa valtataistelua käydään Venäjällä jatkuvasti monien eri intressiryhmien kuten silovikkien, talousliberaalien, ortodoksikirkon ja oligarkkien välillä. Valtansa puolesta pelkäävä Putin joutuu sitten koko ajan selvittelemään erilaisia ristiriitoja ja salaliittoja, mutta hän myös peluuttaa eri voimaryhmiä ja henkilöitä toisiaan vastaan toimien tasapainottajana ja erotuomarina.

    Vuosien 2011–2012 suurmielenosoitukset Moskovassa yllättivät ja katkeroittivat Putinin. Nyt epäluulo valtasi hänet täysin. Hän epäili kaikkia ja käytti aikansa lukemalla raportteja Medvedevin ja tämän avustajien puhelinkeskusteluista.

    Putin koki mielenosoituksiin osallistuneen keskiluokan pettäneen itsensä, vaikka hän oli lahjoittanut sille vakauden ja kulutusjuhlan. Mutta se ei enää riittänytkään. Nyt keskiluokka alkoi ylellisyyden lisäksi vaatia vapautta ja oikeusvaltiota.

    Viime vuosina Putin on miettinyt paljon myös perinteisiä venäläisiä arvoja, joista kolme ensimmäistä ovat Jumala, perhe ja omaisuus. Putin on käynnistänyt myös sodan homoseksuaalisuutta vastaan pitäen länttä tässä suhteessa täysin moraalittomana.

    Täytyykin muistaa, että Putinissa on monta Putinia.

    Väitetään, että Putin ei olisi halunnut jatkaa politiikassa ensimmäisen presidenttikautensa jälkeen, mutta hänen avustajansa puhuivat hänet ympäri sanomalla, että ilman Putinia Venäjä hajoaa.

    Suostuttelu tehosi. Sen jälkeen Putinista tuli korvaamaton Venäjän pelastaja, suorastaan messiaaninen hahmo. Ilmestyi iskulauseita ”Putin on yhtä kuin Venäjä” ja ”Ilman Putinia ei ole Venäjää”.

    Nyt ollaan tilanteessa ja on oltu jo kauan, että Vladimir Putin uskoo näihin sloganeihin kaikkein vahvimmin.

    Sen tähden Putin on yhä vainoharhaisempi myös vanhojen tovereiden suhteen. Putin on kolmen viime vuoden aikana vaihtanut kaksi kertaa henkivartiostonsa päällikön. Viimeksi muutama päivä sitten presidentin hallinnon päällikkö Sergei Ivanov sai lähteä alempiarvoisiin tehtäviin, vaikka Putin valehtelikin maireasti hymyillen Ivanovin muka halunneen itse muutosta.

    Vuoden 2015 lopulla Kreml alkoi umpikujassaan etsiä äärimmäisiä ratkaisuja. Ulkopolitiikan strategit alkoivat puhua, että suuresta sotilaallisesta konfliktista voisi tulla mahdollisuus Venäjälle, koska se kääntää maailmantilanteen täysin ympäri.

    Näin tulee myös tapahtumaan. Tämä ei ole Zygarin kirjasta vaan oma käsitykseni, että Venäjä tulee lopulta turvautumaan epätoivoissaan Putinin syrjäyttämiseen, jonka jälkeen Putiniakin karskimpi kova diktaattori aloittaa Kolmannen maailmansodan, jonka ensivaiheissa Venäjä miehittää oman turvallisuutensa vuoksi osan Suomesta ja koko pohjoisen Skandinavian.

    Olen myös kääntymässä sille suunnalle että tulen  elinaikanani näkemään Venäjän ottavan Suomen haltuunsa tavalla tai toisella, ehkä jotensakin samansuuntiasella kusetuksella kuin Kriminkin, veikkaan vahvasti että poismuutto Suomesta tulee kiihtymään entisestään tulevina vuosina.

Esillä 2 viestiä, 1 - 2 (kaikkiaan 2)

Alueelle ‘Ulkomaat’ ei voi kirjoittaa uusia aiheita eikä vastauksia olemassaoleviin aiheisiin.