Eräs Suomen suurmiehistä Risto Ryti. Lukekaa lyhyt historiikki.

Etusivu Foorumit Kotimaa Eräs Suomen suurmiehistä Risto Ryti. Lukekaa lyhyt historiikki.

Tämä aihe sisältää 5 vastaukset, 0 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi  äärikapitalisti 11 vuotta sitten.

Esillä 6 viestiä, 1 - 6 (kaikkiaan 6)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #43288 Ilmoita asiaton viesti

    travel
    Jäsen

    Tästä klikkaamalla

    http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/630/

    t:ravel

    Olisipa nytkin poliitikkojemme joukossa saman kaliiberin miehiä eikä pupujusseja.

    #598160 Ilmoita asiaton viesti

    Lukuhaluisille :

    Rytin tilalla Satakunnassa Huittisten pitäjässä Loimijoen rannalla oli maata yli 400 hehtaaria, joista peltoa 100 hehtaaria. Lehmiä oli 50. Ennen kuin Risto Rytin isä osti tuon tilan, hänen sukunimensä oli Mauriala. Hän oli kotoisin Maurialan tilalta ja kylästä. Risto Rytin äiti oli talon tytär, omaa sukua Junttila. Hän piti kovaa kuria. Lapsia piiskattiin lähimetsässä, etteivät palkolliset ja lähinaapurit sitä näkisi. Heidät sidottiin kiinni puuhun. Joskus koko talonväki joutui kulkemaan ovesta, jonka takana seisoi emäntä. Hän löi jokaista vuorollaan. Se oli perinnäistä isäntävallan käyttöä. Siihen ei nähtävästi isäntä kyennyt, kun emännän täytyi se tehdä.

    Lapsia perheessä oli seitsemän, joista kolme oli tyttöjä. Risto Heikki oli lapsista ikäjärjestyksessä kolmas. Vain hänet ja siskot koulutettiin ylioppilaiksi, hänet hyväpäisyytensä, herkkyytensä, epäkäytännöllisyytensä ja lempilapsen asemansa takia, tytöt taas siksi, että he kykenisivät elättämään itsensä maailmalla. Tilallisen vakaan aseman hankkiminen kolmelle kotiin jäävälle pojalle näytti tämän järjestelyn jälkeen mahdolliselta. Rytin emäntä oli ylpeä ihminen, joka tahtoi taata lapsilleen säädynmukaisen ja mielellään sitä korkeamman aseman. Tässä hän ei tullut pettymään. Tytötkin menestyivät hyvin akateemisessa maailmassa. Ratkaisu oli edistyksellinen, moderni, varsinkin kun maakunnan talollisia pidettiin hyvin konservatiivisena vanhasuomalaisen puolueen kantajoukkona. Rytit kuuluivat poliittisesti suomalaisiin.

    Risto oli äitinsä silmäterä. Tämä ei helpolla luovuttanut häntä maailmalle. Äidin pyynnöstä läheisen kansanopiston johtaja suostui antamaan pojalle yksityisopetusta. Ylipitkin kotiläksyin ja harvoin tentein poika kävi läpi kansakoulun kurssin ja oppi sen ohi paljon muuta. Käväisy kansakoulun kolmannella luokalla kesti vain muutaman viikon. Koulun järjestäjät olivat kirjoittaneet Riston nimen mustalle taululle muiden heidän mielestään häiriötä tuottaneiden oppilaiden nimien joukkoon. Kun äiti sai kuulla tästä, hän tuli koululle, haukkui hyvin tuntemansa opettajattaren ja otti Riston pois koulusta.

    Kansanopiston johtaja osasi hänkin olla vaativainen. Sattui kerran ihan odottamatonta. Risto ei osannut kotiläksyään. Hän tunnusti olleensa Paimen-Kallen kanssa niin uutterasti kelkkamäessä, että ei ollut ehtinyt oppia läksyään. Opettaja lähetti hänet oikopäätä kotiin. Tämä hylkäys oli tehokkaampi kuin mikään fyysinen rangaistus. Pojan hätääntyminen ja ahdistus oli niin pelottavan näköistä, että opettaja piti seuraavan kuulustelun ajan häntä sylissään. Toista kertaa ei Risto velvollisuuksiaan laiminlyönyt, kertoi opettaja myöhemmin. Risto suhtautui opettajaansa presidenttivuosinakin kunnioittavasti ja piti tapanaan kirjoittaa tälle ajatuksistaan ja tekemisistään ja tavoitteistaan, niin kuin olisi vielä tenttinyt tälle saamaansa läksyä. Hän kutsui myös vanhan miehen linnaan vieraakseen toteamaan, kuinka pitkälle tämän antama alkuopetus oli hänet saattanut. Risto Ryti kävi koko kansakoulukurssin ja oppikoulun ensimmäisen luokan läpi kolmessa vuodessa ja siirtyi 10vuotiaana Porin lyseon toiselle luokalle. Lyseon hän kävi loppuun vuosi ja luokka tahtiin. Syksyllä 1906 hän aloitti 17~ vuotiaana opiskelun Helsingin yliopistossa. Hän luki lakia. Oppikirjat ja opettajat olivat ruotsinkielisiä. Suomenkielisen lakikielen hänkin joutui opettelemaan erikseen, viimeistään valmistuttuaan. Oikeustutkinnon hän suoritti 1909 täytettyään kaksikymmentä vuotta. Lakitieteen kandidaatti hänestä tuli 12.12.1914.

    Nuori Ryti oli briljantti, elegantti maailmanmies ja niin läpeensä kaupunkilainen, että häntä oli vaikea uskoa talonpojan pojaksi. Hänellä oli knalli, damaskit, käsineet, kävely-keppi ja kapea askel, kun hän liikkui Rauman kapeilla kaduilla. Siihen kaupunkiin hän asettui asianajajaksi. Nuorsuomalaiset nuoret-yhdistys valitsi hänet puheenjohtajakseen. Edwin Johan Hildegard Flinck, Viipurissa syntynyt kapteenin poika, joka 1928 suomensi nimensä Linkomieheksi, piti häntä niin ylimielisenä ja kylmänä, ettei häneen voinut kiintyä. Rytiltä puuttui sydän. Hän oli äitinsä poika. Hän ei mieltynyt kehenkään eikä hän tuntenut myötätuntoa sen paremmin erehtyneitä kuin erehtymättömiäkään kohtaan. He olivat yhtä vieraita, toiset tekojensa ja toiset tekojen puutteen takia. Yhdistyksen kokouksissa Ryti ei koskaan pyytänyt puheenvuoroa eikä käyttänyt sellaista puheenjohtajana. Hän puhui, kun tuli hänen vuoronsa. Ei hän koskaan kirjoittanut muistelmiakaan. Kovasti ja nopeasti hän teki töitä eikä juuri koskaan virheitä. Häntä pidettiin ylilahjakkaana tai nerona.

    Valtiorikosoikeuden jäseneksi Ryti komennettiin muiden juristien tavoin keväällä 1918. Hän vaati ja kannatti ankaria rangaistuksia. Hän luki lakia niin kuin se oli kirjoitettu. Häneltä ei riittänyt ymmärtämystä niillekään, jotka joukkoliike ja massahysteria ja tovereiden painostus ja uhkailu olivat vieneet mukaan punakapinaan. Hän oli tuomitsemassa rikollisia tekoja eikä hyväksymässä )aloja päämääriä tai luonteen heikkoutta. On kyllä muistettava, että kevään 1917 maatalouslakkojen aikana Huittisissa tapahtui kaikkialle maahan uutisoitu poikkeuksellisen vakava kahakka meijerin puolustajien ja sitä sulkemaan hyökkäävän lakkolaisjoukon välillä. Isännät ja heidän poikansa turvautuivat taskuaseisiin ja saivat sillä tavalla hyökkääjien rynnäkön torjutuksi ja heidät hajaantumaan. Kahdeksan heistä haavoittui. Kaksi Risto Rytin veljeä oli puolustamassa meijeriään ja sen työrauhaa. Yksi hänen veljistään kaatui vuoden 1918 sodassa valkoisen armeijan sotilaana. Marraskuussa 1917 Mommilan kahakassa Ryti oli vuotta aikaisemmin puolisokseen tulleen Gerdan, omaa sukua Serlachiuksen, kanssa joutunut tulitaistelussa ja murha-aallossa moninkertaiseen kuolemanvaaraan Maanviljelysneuvos Alfred Kordelin, jonka lakimies hän oli, murhattiin silloin.

    Rytin ankaruus ja leppymättömyys ei ollut kevään ja kesän 1918 vihan ja kiihkon tartuntaa. Myöhemmin kansanedustajana hän johdonmukaisesti vastusti armahduslakeja, joita keskustapuolueet pitivät taloudellisesti ja sisäpoliittisesti välttämättöminä. Rytin puoluetoveri sisäministeri Heikki Ritavuori murhattiin, kun aktiivisesti ajoi noita armahduksia. Vangitut kapinalliset eivät olleet osoittaneet katumusta vaan kasvattivat vihaansa, perusteli Ryti asennettaan, joka oli niin tinkimätön, että monet hänen aateveljistään oudoksuivat sitä.

    »Ryti oli julmin armahdusten vastustaja», kirjoitti vaikutelmille altis sosialidemokraatti Väinö Voionmaa ennen presidentinvaalia 1925. 36-vuotias Ryti oli niissä hyvin varteenotettava ehdokas. Siitä huolimatta sosialidemokraatit päättivät äänestää Rytiä. Painokkaimmin sitä vaativat puolueen pankkivaltuusmiehet Väinö Tanner ja Wäinö Wuolijoki. Rytistä oli tullut Suomen pankin pääjohtaja 1923 ja nuo kaksi herraa olivat voineet läheltä seurata hänen työskentelyään ja kuulla hänen perustelunsa ja linjavetonsa. He eivät voineet olla ylistämättä hänen pätevyyttään.

    Ei Ryti maan pankkitoimen ja talouselämän säätelijänä armoa antanut ja sääliä tuntenut 1930-luvun lamavuosinakaan. Utopistisia suunnitelmia tehneet ylisuurten lainojen ottajat ja rahansa tuottamattomiin hankkeisiin menettäneet tyhmeliinit olivat syypäitä omaan kohtaloonsa. Hyväuskoiset sukulaiset, naapurit ja muut takaajat, jotka maksukyvyttömyys vei konkurssiin, olivat heidän kanssarikollisiaan. Ei heidän hätänsä sitä paitsi valtiolle kuulunut. Kansan oli aika oppia markkinatalouden lait. Samaa saarnasi omilleen Suomen pankin johtokunnan jäsen Kyösti Kalliokin, joka oli lojaali pääjohtajalle ja tämän tiukalle kultakantaan sidotun vahvan markan politiikalle. Kannattajien kauhistelusta huolimatta Kallio esitti samoja tylyjä perusoppeja kuin Ryti.

    Suomen Pankissa Kallio oli kuitenkin turvassa kasvamassa korkoa korolle, kuten Rytikin. Kun Svinhufvud oli lopulta yhteisvoimin saatu taktikoitua sivuun, tuli heidän vuoronsa. Kumpaisestakin tehtiin presidentti.

    Kovan taistelun Kallio joutui käymään jo 1920-luvun alussa ajaessaan läpi maattoman väestön asutuslain »Lex Kallion». Jos jälkimaailma hänestä jotain muistaa, niin tuon lain ja hänen komean äkkikuolemansa Helsingin rautatieasemalla joulukuussa 1940.

    #598161 Ilmoita asiaton viesti

    Lähde edelliseen:
    Veijo Meri — Ei vaivatta tule vapaus

    #598162 Ilmoita asiaton viesti

    travel
    Jäsen
    Kassakaappiporvari wrote:
    Lähde edelliseen:
    Veijo Meri — Ei vaivatta tule vapaus

    zzzzzzzzzzzz
    Taitaa olla Veijo Meri noiden punaisten asialla, kun noin kirjoitti negatiiviseen sävyyn.

    Kaikki hyvä, mitä hän sai aikaan pula-aikana ja sodan lopussa on jätetty kertomatta, mutta niinhän se on. Vaikenemalla saadaan asiat näyttämään millaiselta haluaa.

    Nytkin tarvittaisiin Rytin äidin kaltaisia naisia näyttämässä pojilleen, miten maassa eletään ja duunit hoidetaan. Pupujussimiehet meidänkin hallituksessa ja eduskunnassa ovat noiden suvaitsevaisten äitilällyköiden pilalle hellittyjä poikia, jotka ei edes naista saa eikä osaa pitää.

    Lukekaa avaukseni linkistä aivan toisenlaisesta suurmiehestämme, joka ei suomettunut ja halusi näyttää ryssille kaapin paikan ja oli pelastamassa maatamme aivan ratkaisevalla tavalla Mannerheimin kaverina. Ilman Rytiä ei Suomea olisi sodittu vapaaksi jatkosodassa. Häntä on paljolti kiittäminen hyvinvointiyhteiskunnastamme, joka hoitaa kaikki lylleröt ja lällytkin.

    #598163 Ilmoita asiaton viesti

    Ryti oli Suomen Pankin pääjohtajana 17 vuotta. Sotien jälkeen hän ehti vielä palata presidentin tehtävistä luovuttuaan pankkiin vähäksi aikaa. Välivuodet hän oli ollut virkavapaana. Työsuhde ei ollut katkennut.

    Aluksi Rytin palkka oli 200 000 mk vuodessa. Edellinen pääjohtaja, entinen ulkoministeri Otto Stenroth erotettiin 20.1.1923. Hän oli syyllistynyt valuuttakeinotteluun. Hän oli kannattanut tiukkaa säätelyä ja säännöstelyä. Tosin sitä oli alettu purkaa 1920. Ståhlberg nimitti Rytin pankin johtoon 30.1.1923. Työnsä hän aloitti 1.2.1924, kun hallituksen vaihdos vapautti hänet ministerin tehtävistä. Suurinflaatio, joka pudotti markan arvon yhdenteentoista osaansa, oli päättynyt vuoden 1920 paikkeilla. Muutkin valuutat olivat kärsineet inflaatiosta. Kaikkialla Euroopassa ponnisteltiin rahanarvon vakiinnuttamiseksi, mielellään vuoden 1913 tasolle. Sen uskottiin palauttavan vanhat hyvät ajat. Rahanarvo tahdottiin sitoa kultaan tai kultavaluuttoihin. Rytikin piti kultakantaan perustuvaa rahajärjestelmää parhaana siihen asti maailmassa kehitetyistä. Rahanarvoksi Ryti halusi määrätä sen, mikä sillä oli, koska se oli neljä, viisi viime vuotta ollut suurin piirtein sama ja valtaosa veloista oli syntynyt näinä vuosina. Rahanarvon palauttaminen, deflaatio, vuoden 1913 tasolle olisi ollut tuhoisa uusille velallisille, niin kuin inflaatio oli ollut vanhoille lainanantajille. Uusille säästäjille se olisi merkinnyt melkein päävoittoa arpajaisissa. Inflaatiossa omaisuutensa menettäneille ei ollut mahdollista maksaa korvauksia valtion varoista, Ryti kertoi. Niin paljon rahaa ei ollut. Murrosaikoina, jolloin oikeusjärjestelmä ei ole voimassa, moni menettää henkensä, moni säästönsä ja omaisuutensa eikä sitä mikään muuksi muuta. »Kun inflatsioni vahingoittaa pääomaomistajia yrittäjien hyödyksi, deflatsioni puolestaan vahingoittaa yrittäjiä, aktiivisinta osaa kansakunnasta, pääoman passiivisten omistajien eduksi.» Inflaatiossa voi menettää 100 % rahavelvoituksen määrästä, mutta deflaatiossa monta kertaa enemmän. »Miljoonan markan nyt otettu velka kasvaisi 7,7 miljoonaksi, jos rahanarvo palautettaisiin samaksi kuin se oli 1913. Jos 1913 lainasi jollekin miljoona markkaa, inflaatio oli supistanut saatavan sadaksituhanneksi markaksi.» Mielettömän suurten sotamenojen pakottama setelirahoitus oli tuhonnut kultakantaan perustuvan rahajärjestelmän ja pudottanut kullanhinnankin puoleen.

    Englantilainen talousguru John Maynard Keynes ei suositellut kultakantaan palaamista, koska maailma sillä tavalla sidottaisiin Yhdysvaltain kasvaneeseen kultakantaan. Monikin sotaa käyvä valtio oli laivannut sinne kultaa sotalainojensa vakuudeksi. Keynes ei tahtonut, että Wall Street määräisi maailman taloudesta. Kun sitten Wall Streetin pörssiromahdus aloitti maailmanlaman, joka ei ollut loppua, ennen kuin toisen maailmansodan edellä sotilaallinen varustautuminen, mobilisaatio ja sotatarviketeollisuus lopettivat kerralla työttömyyden ja pakottivat ihmiset hyväksymään niukkuuden ja matalat palkat, Keynesin väitteiden paikkansapitävyys näytti kiistattomalta. Ryti piti joka käänteessä kiinni kultakannasta. Kun Englanti siirtyi siihen, Suomi teki heti saman. Täytyy muistaa, että Suomen vienti suuntautui Englantiin. Kun Englanti sitten laman puristuksessa luopui kultakannasta, Suomi seurasi sitä silloinkin, vaikka Ryti viivytti ratkaisua ja koetti löytää keinot, joiden avulla olisi selviydytty ilman sitä. Suomen rahalle oli Rytin mielestä kiireesti määrättävä lain sitoma arvo, ettei se vaihtelisi päivästä toiseen. »Se on sama asia kuin jos kahvikauppiaan kilo olisi yhtenä päivänä 750 grammaa, toisena päivänä 900 grammaa ja kolmantena 600 grammaa.»

    Eduskunta hyväksyi 10. 12.1925 lait kultakantaan siirtymisestä.

    Oli ehdotettu yhden nollan poistamista, joka olisi tehnyt 10 vanhasta markasta yhden markan, mutta ei haluttu sotkea kansalaisten käsityksiä ja tottumuksia. Kun 1960luvulla pudotettiin luvuista kaksi nollaa, vielä kymmenen vuotta myöhemmin monet keski-ikäiset ja vanhat muuttivat mielessään summat vanhoiksi markoiksi, jotta kykenisivät tajuamaan niiden todellisen arvon. Monessa maassa tätä helppoa reformia ei ole tuon takia tehty.

    Kuka tahansa sai tuoda rahapajaan kultaansa ja lyöttää sen siellä kultarahoiksi. Kultaa oli oltava vähintään 40 grammaa. Rahapaja otti työstään 3 % lyömänsä kullan arvosta. Kultarahat eivät kuitenkaan olleet yleisesti käytössä, sillä ihmiset olivat tottuneet seteleihin. Eliel Saarisen piirtämät hyvin kookkaat setelit, jotka esittivät vähäpukeisia ja alastomia kauniita nuoria ihmisiä, joiden kulkue vaelsi kohti hyvää aikaa ja elintasoa, nousevaa aurinkoa, lisäsivät puolestaan tuota luottamusta. Oli seteleissä myös ikimänty, kestävyyden ja pitkäikäisyyden symboli.

    Maailman paras rahajärjestelmä ehti toimia Suomessa vain kolme vuotta, kun vuoden 1929 lopulla puhkesi todellinen raha- ja pääomakriisi, joka pysäytti pyörät kaikkialla länsimaissa. Suomessa lama alkoi vuotta aikaisemmin kuin muualla. Puutavaran hinta laski nimittäin romahdusmaisesti jo silloin. Suomessa oli ennenäkemätön rakennusbuumi, suuria kaupunginosia syntyi yhtaikaa, kuten Helsingin Töölö. Syksyllä 1931 Englanti ja kohta sen jälkeen Suomi luopuivat kultakannasta.

    Ryti ei menettänyt uskoaan kapitalistiseen talousjärjestelmään. »Inhimillinen yhteiskunta on elävä organismi, jossa toksiini itsestään kehittää parantavan antitoksiinin, sairaus synnyttää ja panee liikkeelle tervehdyttävät vastavoimat, mikäli yhteiskunnassa yleensä on vastustuskykyä ja elinvoimaa jäljellä.» Taloudelliset lait ovat aina säädettyjä lakeja ja ammattiyhdistysten päätöksiä voimakkaampia, hän lisäsi. Ammattiyhdistysliikkeen voimattomuuden takia Suomessa oli helpompi kuin monessa muussa maassa alentaa palkkoja
    eivätkä työnantajat olleet hyväksyneet sitä neuvotteluosapuoleksi.

    Palkkojen alentaminen ei Suomessa laskenut elintasoa samaa tahtia kuin toiminta lamaantui ja palkat laskivat, koska elintarvikkeiden hinta oli maailmanmarkkinoilla laskenut 30-40 %. Esimerkiksi Englannissa ei vehnän hinta ollut kertaakaan ollut yhtä alhaalla vuoden 1594 jälkeen, kertoi Ryti. Maanviljelijät olivat todella vaikeuksissa. Puun hinta oli romahtanut ja viennin tyrehdyttyä hakkuut supistuneet. Neuvostoliitto alkoi dumpata maailmalle puutavaraa saadakseen valuuttaa viisivuotissuunnitelmiensa vaatimiin konehankintoihin. Patenttejakin se osti suuria määriä. Suomen sahateollisuus lähti kilpailemaan sen kanssa ja se oli raakaa peliä.

    Ryti vastusti setelirahoitusta eli lievän inflaation elävöittävän ruiskeen antamista, mitä jotkut talousteoreetikot ehdottivat. »Tyhjän kukkaron diktatuuri on ehdoton», sanoi Ryti. Tasapuolisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta oli kuitenkin pidettävä kiinni, jottei syttyisi sisäisiä levottomuuksia. Ne olisivat vaarallisia maassa, jossa oli äsken käyty sisällissota.

    Valtion oli vähennettävä menojaan, kun se ei kyennyt lisäämään tulojaan. Kansalaisten veroprosentti oli 26,5, kun se Ruotsissa oli vain 12,3. Vaikkei lamaa ja työttömyyttä olisi tullutkaan, valtion olisi ollut pakko vähentää investointejaan.

    Rytin on väitetty hidastaneen taloudellista kasvua siinä vaiheessa, kun se alkoi. Suomen Pankki käytti kasvavan viennin tuomat valuutat ulkomaisten velkojen maksuun eikä vahvistanut niillä kotimaisten pankkien luotonantokykyä. Maa maksoi velkansa pois melkein kokonaan ennen toista maailmansotaa.

    Kansallissosialismista Ryti ei tullut pitämään sen suljetun ja ohjatun talousjärjestelmän takia. Se oli hänestä keinotekoinen ja epäterve. Tuotannon nousu siinä johtui kilpavarustelusta. Saksan kanssa jouduttiin käymään vaihtokauppaa, jota Ryti nimitti »oravannahkakaupaksi», niin alkeelliseen ajatteluun se perustui. Viennistä Saksaan ei saatu valuuttaa vapaasti käytettäväksi. Sieltä saatiin vain tuontia. Suomen hallitus ilmoitti viejille, ettei se ottanut vastuuta heidän Saksassa olevista saatavistaan, kun ne jäätyivät sinne. Ryti piti tuota kauppaa Suomen Hitlerin Saksalle antamana pakkolainana ja Saksan Suomeen suuntaaman tuonnin rahoittamisena. Hän ehdotti Saksaan viennin supistamista. Hän uskoi Saksan ylettömästi rasitetun talouden kertakaikkiseen romahdukseen. Vain sota saattoi sen pelastaa.

    Ryti oli melkein päivittäin puhelinyhteydessä Englannin Pankin johtajiin. Useat englantilaiset yksityispankit tukivat koko sotien välisen ajan lainoillaan Suomen taloutta ja vientiä Englantiin. Ryti halitsi englanninkielen ja kävi Lontoossa tuon tuosta. Hänelle myönnettiin maiden välisten suhteiden kehittäjänä Viktorian ritarikunnan komentajamerkki ja sen mukana arvonimi sir.

    Vapaamuurareihin Ryti kuului 22 vuotta. Rikoksesta sotasyyllisyydestä – muodollisesti tuomittuna hänet järjestön sääntöjen mukaan erotettiin looshista 1946. Jatkosodan aikana vapaamuurarit eivät toimineet Suomessa. Hitlerin Saksa rinnasti heidät kommunisteihin ja juutalaisiin, kansallisvaltion ja sen rotu- ja kansanyhteisön tuhoajiin. Rytin looshiveljiä oli Suomen Pankin johtajistoon kuuluva Jukka Rangell. Vapaamuurari oli myös moninkertainen Suomen ulkoministeri Hjalmar Procopé.

    Rytin tuttavapiiriin kuului jo 1920-luvulla tunnettu sosialidemokraatti Wäinö Wuolijoki. 1930-luvulla tämä ehdotti pari kertaa Rytille silloin edullisten ulkomaanlainojen ottoa valtiolle, jotta olisi voitu keventää verotusta ja rahoittaa sodan läheisyyden kasvattamia puolustusmenoja. Oli totinen kiire lisätä armeijan raskasta aseistusta. Ryti ei suostunut. Ei tullut kuuloonkaan. Sodan aiheuttama inflaatio olisi maksanut osaltaan nuo lainat takaisin. Se koski myös Rytin takaisin maksamia vanhoja lainoja.[/quote]

    #598164 Ilmoita asiaton viesti

    äärikapitalisti
    Osallistuja
    t:ravel wrote:
    Tästä klikkaamalla

    http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/630/

    t:ravel

    Olisipa nytkin poliitikkojemme joukossa saman kaliiberin miehiä eikä pupujusseja.

    30% suomalaisista on sen verran fiksuja, että tietävät edustuksellisen demokratian olevan huijausta. Mitä tilalle, kysyy maanpuolustusfriikki. No vaikkapa nettikansandemokratia, missä jokainen voi ehdottaa ja äänestää ideoita ikään ja paikkakuntan katsomatta. Eduskuntafriiki tähän, ei kaikilla ole nettiä! No samoin kuin nykyää kiikutetaan äänestyskoppi äänestävän luokse, niin kannettavat tietokoneet WLAN,GPRS tai 3G yhteydellä hoitaa saman asian. Hallitusfriikki panikoi, kuka pistää sitten päätkset toimeen. No vaikkapa irlannin vallankumouksesta saatu 31 -lukuinen talkoovoimin toimiva parlamentti. Eduskuntafriikki panikoi, kuka ne valitsee! No kansa netin avulla nettikansandemokratiassa.

Esillä 6 viestiä, 1 - 6 (kaikkiaan 6)

Alueelle ‘Kotimaa’ ei voi kirjoittaa uusia aiheita eikä vastauksia olemassaoleviin aiheisiin.