Askel kohti Demokratiaa ja yhdenvertaisuutta !!!

Etusivu Foorumit Kotimaa Askel kohti Demokratiaa ja yhdenvertaisuutta !!!

Tämä aihe sisältää 39 vastaukset, 0 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi  Nimetön 5 vuotta, 6 kuukautta sitten.

Esillä 10 viestiä, 31 - 40 (kaikkiaan 40)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #1076866 Ilmoita asiaton viesti

    Spalerniitti
    Jäsen
    Hadermann, post: 11740793, member: 18530 wrote:
    AY -liike tekee sillä bisnestä. Sinulla on paha tapa sekoittaa asiat. Loimaan kassa ei saa verotonta tuloa.
    Hyvinvointivaltio tarvitsee rahaa.
    1 Miljardi tulee pienellä vaivalla. AY -liikkeeseen kuuluminen on yksityisasia ja ei voi siten olla verovähennyskelpoinen kulu.

    Vasemmiston rahoitus sakkaisi, jos jäsenmaksujen verovapaus poistettaisiin.

    #1076867 Ilmoita asiaton viesti

    Hadermann
    Osallistuja
    Spalerniitti, post: 11740798, member: 8715 wrote:
    Vasemmiston rahoitus sakkaisi, jos jäsenmaksujen verovapaus poistettaisiin.

    Demokratiassa ei pitäisi olla tuollaisia verovähennyksiä. Ei metsästysseuran jäsenmaksu on myöskään vähennyskelpoinen.

    #1076868 Ilmoita asiaton viesti
    Hadermann, post: 11740793, member: 18530 wrote:
    AY -liike tekee sillä bisnestä. Sinulla on paha tapa sekoittaa asiat.

    Mennään taas vanhan perussäännön mukaan; minä aina oikeassa, sinä aina väärässä.
    Suomessa työttömyyskassalla ei saa tehdä bisnestä. Yli- tai alijäämää voi tietenkin tulla, mutta lain mukaan ylijäämä siirretään tasausrahastoon jolla turvataan kassan maksuvalmius.

    #1076869 Ilmoita asiaton viesti

    Hadermann
    Osallistuja
    Tarkkailija10, post: 11740783, member: 23427 wrote:
    Tarkoitatko että olisivat löytäneet jonkin keinon rikkoa lakia ja tehdä työttömyydellä bisnestä?
    Tarkkailija10, post: 11740803, member: 23427 wrote:
    Mennään taas vanhan perussäännön mukaan; minä aina oikeassa, sinä aina väärässä.
    Suomessa työttömyyskassalla ei saa tehdä bisnestä. Yli- tai alijäämää voi tietenkin tulla, mutta lain mukaan ylijäämä siirretään tasausrahastoon jolla turvataan kassan maksuvalmius.

    Tässä kaksi viestiä menee ristiin.

    #1076870 Ilmoita asiaton viesti

    Pate45
    Osallistuja
    Hadermann, post: 11740811, member: 18530 wrote:
    Tässä kaksi viestiä menee ristiin.

    Se ei ole mitään uutta, että sekoilee ja jutut menee ristiin, kun on Ylempi toimihenkilö 52-70 Leena asialla, tuo tyyli on näiden punikkien perusvika.

    #1076871 Ilmoita asiaton viesti

    Hadermann
    Osallistuja

    Tutkimusten mukaan köyhän paras asuinpaikka on slummi ja vertaiset ihmiset.

    Pienituloisten perheiden pojat voivat paljon huonommin kun he kasvavat varakkaampien naapureiden vaikutuspiirissä.

    Mitä suurempi taloudellinen kuilu naapuruston poikien välillä on, sitä pahemmat vaikutukset ovat, kertoo Duken yliopisto USA.
    Tutkimuksessa seurattiin 1600 lasta syntymästä 12-vuotiaaksi asti.

    Köyhät pojat käyttäytyivät huonommin kun he kasvoivat varakkaammilla alueilla. Pojille on tärkeää olla vertaisessaan resuperseiden kaveripiirissä.

    Suomi voisi olla edellä aikaansa ja perustaa slummeja enemmän Suomeen. Rajataan korkealla aidalla kaupungin laitamilta alue, johon tuodaan merikontteja ja rakennusten purkutavaraa.

    Tässä voisivat pojat käyttää mielikuvistaan, kun rakentavat persoonallisia koteja vanhempiensa apuna, jotka ovat normaalisti kännissä.

    #1076872 Ilmoita asiaton viesti

    Nimetön
    Hadermann, post: 11740823, member: 18530 wrote:
    Tutkimusten mukaan köyhän paras asuinpaikka on slummi ja vertaiset ihmiset.

    Pienituloisten perheiden pojat voivat paljon huonommin kun he kasvavat varakkaampien naapureiden vaikutuspiirissä.

    Mitä suurempi taloudellinen kuilu naapuruston poikien välillä on, sitä pahemmat vaikutukset ovat, kertoo Duken yliopisto USA.
    Tutkimuksessa seurattiin 1600 lasta syntymästä 12-vuotiaaksi asti.

    Köyhät pojat käyttäytyivät huonommin kun he kasvoivat varakkaammilla alueilla. Pojille on tärkeää olla vertaisessaan resuperseiden kaveripiirissä.

    Suomi voisi olla edellä aikaansa ja perustaa slummeja enemmän Suomeen. Rajataan korkealla aidalla kaupungin laitamilta alue, johon tuodaan merikontteja ja rakennusten purkutavaraa.

    Tässä voisivat pojat käyttää mielikuvistaan, kun rakentavat persoonallisia koteja vanhempiensa apuna, jotka ovat normaalisti kännissä.

    Sinun on ehdottomasti rullattava hameesi ja vollotettava hetki ylläpidolle moisesta asiasta

    #1076873 Ilmoita asiaton viesti

    Maaniherra
    Jäsen

    Työttömyysvakuutusta pitää muuttaa reilummaksi

    Nykyisin osa palkansaajista rahoittaa järjestelmää, josta he eivät itse hyödy.

    Mitä jos kaikki sairasvakuutusmaksua maksavat palkansaajat eivät saisikaan palkallista sairauslomaa? Entä jos eläkevakuutusmaksu ei kerryttäisikään eläkettä? Suomalaisessa työttömyysvakuutuksessa vallitsee – hieman kärjistäen – tällainen tilanne.

    Suomessa kaikki palkansaajat maksavat työttömyysvakuutusmaksua. Harva tulee ajatelleeksi, että työttömyysvakuutusmaksuista hyötyvät lähinnä työttömyyskassaan kuuluvat. Työttömyyskassojen osuus ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan rahoituksesta on kuitenkin vain noin 5,4 prosenttia.

    Työttömyyskassojen ulkopuolella on selvästi yli 300 000 palkansaajaa. Heidän työttömyysvakuutusmaksunsa käytetään ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittamiseen, vaikka he eivät työttömiksi joutuessaan saa nauttia tätä korvausta. Tilanne on ongelmallinen: osa palkansaajista rahoittaa vakuutusta, jonka piiriin he eivät kuulu.

    Tilastojen perusteella ne palkansaajat, jotka eivät kuulu työttömyyskassoihin, ovat keskimäärin heikommassa työmarkkina-asemassa kuin vakuutetut palkansaajat. Kassoihin kuulumattomilla on vähemmän koulutusta ja heidän kotitalouksiensa tulot ovat pienempiä. Osin ilmiötä selittää, että työttömyyskassoihin kuuluvat ovat iäkkäämpiä: tulot yleensä kasvavat iän mukana.

    Vaikka vähän koulutetut ovat keskimääräistä useammin vailla työttömyysvakuutusta, juuri he voisivat hyötyä tuntuvasti työttömyyskassan jäsenyydestä. Syynä voi olla esimerkiksi kassajäsenyyttä koskevan tiedon puute. Ei ole kuitenkaan mitään perusteita sille, että työttömyyskassaan kuulumattomien ihmisten vakuutusmaksuja käytetään muiden palkansaajien työttömyysvakuutuksen maksamiseen.

    Nykyistä järjestelmää voitaisiin kehittää tasa-arvoisemmaksi esimerkiksi ulottamalla ansiosidonnainen työttömyysturva kaikkiin työssäoloehdon täyttäviin palkansaajiin. Tällainen kaikkia koskeva ansiopäiväraha on käytössä Norjassa ja Islannissa. Se takaa kaikille yhtäläisen oikeuden ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen.

    Suomessa vastaava järjestelmä voitaisiin rahoittaa esimerkiksi nostamalla palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu runsaaseen prosenttiin palkasta, kun se on nyt 0,65 prosenttia. Ratkaisu kaventaisi tuloeroja, ja parantaisi nykyään peruspäivärahan varassa olevien palkansaajien asemaa työttömyyden sattuessa kohdalle.

    Vaihtoehtoinen rahoitustapa voisi olla Ruotsissa ja Tanskassa käytetty päivärahakatto. Suuri työttömyyskorvaus ei lisää sitä saavien työhalukkuutta tai edistä järjestelmän yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä.

    Yksi ratkaisu olisi työttömyyspäivärahan keston lyhentäminen. Sen ja ansioturvan laajentamisen avulla järjestelmästä voitaisiin tehdä nykyajan vaatimusten mukainen turvaverkko, joka toimisi ennen kaikkea lyhyen työttömyysajan turvana. Työttömyyspäivärahan kestoa lyhentämällä lisättäisiin myös työllistymisen kannustimia.

    Vaihtoehtoisesti työttömyyskorvauksen määrä voisi pienentyä työttömyyden pitkittyessä. Silloin korvaus voisi olla työttömyyden alussa jopa nykyistä suurempi. Näin työttömyysturva toimisi turvaverkkona väliaikaisten työttömyysjaksojen varalta, mutta kannustaisi samalla vastaanottamaan töitä työttömyyden pitkittyessä.

    Suomessa toimii noin 30 työttömyyskassaa. Kassojen keskittäminen lisäisi tehokkuutta ja vähentäisi hallinnollisia kuluja. Peruspäivärahasta voitaisiin luopua tarpeettomana, kun kaikki työssäoloehdon täyttävät saisivat automaattisesti ansiosidonnaista työttömyyskorvausta.

    Maailmanlaajuisen kilpailun kiristyminen ja työmarkkinoiden murros lisäävät paineita kehittää työttömyysturvaa. Uudistustarpeeseen on kiinnitetty huomiota myös viime perjantaina julkistetussa Heikki Hiilamon, Elina Lepomäen, Tuomas Pöystin, Osmo Soininvaaran ja Juhana Vartiaisen raportissa.

    Oikeudenmukaisesti järjestetty, väistämättömien työttömyysjaksojen ajan turvaa tuova mutta työmarkkinoiden näkökulmasta joustava ja kannustava järjestelmä olisi tärkeä kehitysaskel.

    Mauri Kotamäki ja Jukka Mattila
    Kirjoittajat ovat valtiotieteiden
    maistereita, jotka työskentelevät valtiovarainministeriössä.

    Aiheet
    Pääkirjoitukset

    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1422159282556?jako=8ad7311db10cabc1a51401c5d30a58e5&ref=fb-share

    #1076874 Ilmoita asiaton viesti

    Hadermann
    Osallistuja
    Maaniherra, post: 11740839, member: 7454 wrote:
    Työttömyysvakuutusta pitää muuttaa reilummaksi

    Nykyisin osa palkansaajista rahoittaa järjestelmää, josta he eivät itse hyödy.

    Mitä jos kaikki sairasvakuutusmaksua maksavat palkansaajat eivät saisikaan palkallista sairauslomaa? Entä jos eläkevakuutusmaksu ei kerryttäisikään eläkettä? Suomalaisessa työttömyysvakuutuksessa vallitsee – hieman kärjistäen – tällainen tilanne.

    Suomi on maa jossa taistellaan esim. alkoholimainosten kanssa, mutta kaikki suuret asiat jätetään tekemättä.

    #1076875 Ilmoita asiaton viesti

    Nimetön
    Maaniherra, post: 11740839, member: 7454 wrote:
    Työttömyysvakuutusta pitää muuttaa reilummaksi

    Nykyisin osa palkansaajista rahoittaa järjestelmää, josta he eivät itse hyödy.

    Mitä jos kaikki sairasvakuutusmaksua maksavat palkansaajat eivät saisikaan palkallista sairauslomaa? Entä jos eläkevakuutusmaksu ei kerryttäisikään eläkettä? Suomalaisessa työttömyysvakuutuksessa vallitsee – hieman kärjistäen – tällainen tilanne.

    Suomessa kaikki palkansaajat maksavat työttömyysvakuutusmaksua. Harva tulee ajatelleeksi, että työttömyysvakuutusmaksuista hyötyvät lähinnä työttömyyskassaan kuuluvat. Työttömyyskassojen osuus ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan rahoituksesta on kuitenkin vain noin 5,4 prosenttia.

    Työttömyyskassojen ulkopuolella on selvästi yli 300 000 palkansaajaa. Heidän työttömyysvakuutusmaksunsa käytetään ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittamiseen, vaikka he eivät työttömiksi joutuessaan saa nauttia tätä korvausta. Tilanne on ongelmallinen: osa palkansaajista rahoittaa vakuutusta, jonka piiriin he eivät kuulu.

    Tilastojen perusteella ne palkansaajat, jotka eivät kuulu työttömyyskassoihin, ovat keskimäärin heikommassa työmarkkina-asemassa kuin vakuutetut palkansaajat. Kassoihin kuulumattomilla on vähemmän koulutusta ja heidän kotitalouksiensa tulot ovat pienempiä. Osin ilmiötä selittää, että työttömyyskassoihin kuuluvat ovat iäkkäämpiä: tulot yleensä kasvavat iän mukana.

    Vaikka vähän koulutetut ovat keskimääräistä useammin vailla työttömyysvakuutusta, juuri he voisivat hyötyä tuntuvasti työttömyyskassan jäsenyydestä. Syynä voi olla esimerkiksi kassajäsenyyttä koskevan tiedon puute. Ei ole kuitenkaan mitään perusteita sille, että työttömyyskassaan kuulumattomien ihmisten vakuutusmaksuja käytetään muiden palkansaajien työttömyysvakuutuksen maksamiseen.

    Nykyistä järjestelmää voitaisiin kehittää tasa-arvoisemmaksi esimerkiksi ulottamalla ansiosidonnainen työttömyysturva kaikkiin työssäoloehdon täyttäviin palkansaajiin. Tällainen kaikkia koskeva ansiopäiväraha on käytössä Norjassa ja Islannissa. Se takaa kaikille yhtäläisen oikeuden ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen.

    Suomessa vastaava järjestelmä voitaisiin rahoittaa esimerkiksi nostamalla palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu runsaaseen prosenttiin palkasta, kun se on nyt 0,65 prosenttia. Ratkaisu kaventaisi tuloeroja, ja parantaisi nykyään peruspäivärahan varassa olevien palkansaajien asemaa työttömyyden sattuessa kohdalle.

    Vaihtoehtoinen rahoitustapa voisi olla Ruotsissa ja Tanskassa käytetty päivärahakatto. Suuri työttömyyskorvaus ei lisää sitä saavien työhalukkuutta tai edistä järjestelmän yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä.

    Yksi ratkaisu olisi työttömyyspäivärahan keston lyhentäminen. Sen ja ansioturvan laajentamisen avulla järjestelmästä voitaisiin tehdä nykyajan vaatimusten mukainen turvaverkko, joka toimisi ennen kaikkea lyhyen työttömyysajan turvana. Työttömyyspäivärahan kestoa lyhentämällä lisättäisiin myös työllistymisen kannustimia.

    Vaihtoehtoisesti työttömyyskorvauksen määrä voisi pienentyä työttömyyden pitkittyessä. Silloin korvaus voisi olla työttömyyden alussa jopa nykyistä suurempi. Näin työttömyysturva toimisi turvaverkkona väliaikaisten työttömyysjaksojen varalta, mutta kannustaisi samalla vastaanottamaan töitä työttömyyden pitkittyessä.

    Suomessa toimii noin 30 työttömyyskassaa. Kassojen keskittäminen lisäisi tehokkuutta ja vähentäisi hallinnollisia kuluja. Peruspäivärahasta voitaisiin luopua tarpeettomana, kun kaikki työssäoloehdon täyttävät saisivat automaattisesti ansiosidonnaista työttömyyskorvausta.

    Maailmanlaajuisen kilpailun kiristyminen ja työmarkkinoiden murros lisäävät paineita kehittää työttömyysturvaa. Uudistustarpeeseen on kiinnitetty huomiota myös viime perjantaina julkistetussa Heikki Hiilamon, Elina Lepomäen, Tuomas Pöystin, Osmo Soininvaaran ja Juhana Vartiaisen raportissa.

    Oikeudenmukaisesti järjestetty, väistämättömien työttömyysjaksojen ajan turvaa tuova mutta työmarkkinoiden näkökulmasta joustava ja kannustava järjestelmä olisi tärkeä kehitysaskel.

    Mauri Kotamäki ja Jukka Mattila
    Kirjoittajat ovat valtiotieteiden
    maistereita, jotka työskentelevät valtiovarainministeriössä.

    Aiheet
    Pääkirjoitukset

    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1422159282556?jako=8ad7311db10cabc1a51401c5d30a58e5&ref=fb-share

    Et muistanut kertoa onko tuo toisten mielipiteiden kopiointi myös oma henkilökohtainen mielipiteesi?

Esillä 10 viestiä, 31 - 40 (kaikkiaan 40)

Alueelle ‘Kotimaa’ ei voi kirjoittaa uusia aiheita eikä vastauksia olemassaoleviin aiheisiin.