Uhrien tunnistaminen edelleen ihmiskauppatyön suurin haaste

ihmiskauppaKansallisena ihmiskaupparaportoijana toimiva vähemmistövaltuutettu on huolissaan siitä, ettei ihmiskaupan uhreja edelleenkään tunnisteta. Tuoreessa vuosikertomuksessaan raportoija toteaa, ettei voimassa oleva lainsäädäntö ja viranomaisten toimintatavat  vielä näytä tukevan ihmiskaupan vastaista työtä.

Ihmiskauppa ja siihen liittyvä hyväksikäyttö on Suomessa yleisempää kuin usein kuvitellaan: ihmiskaupan uhreja ei kuitenkaan tunnisteta, eikä heidän avuntarpeisiinsa reagoida usein silloinkaan, kun auttajat ovat tekemisissä ihmiskaupan uhrien kanssa.

Tällä hetkellä erityinen huolenaihe on seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja prostituutioon liittyvän ihmiskaupan tunnistaminen. Syyskuuhun 2011 mennessä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään oli ohjautunut alle 10 Suomessa seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutunutta henkilöä. Tämä on kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellista. Yhdistyneiden Kansakuntien vuonna 2009 julkistaman selvityksen mukaan ylivoimaisesti suurin osa maailmalla tunnistetuista ihmiskaupan uhreista on joutunut nimenomaan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Kansallinen ihmiskaupparaportoija ja Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM ovat yhdessä toteuttaneet tiedotuskampanjan jonka tavoitteena on lisätä ihmiskauppatietoutta Suomessa ja parantaa ihmiskaupan tunnistamisvalmiuksia. Kampanja ”Työ jota kukaan ei halua tehdä” näkyy sekä printtilehdissä ympäri maata että verkossa, radiossa ja Helsingissä myös ulkomainontana tämän viikon aikana.

– Ihmiskauppa on Suomessa vielä tunnistamaton, tuntematon ja näkymätön ilmiö. Toivomme, että kampanjaamme tutustuvat tiedostaisivat, että ihmiskauppa on vakava ihmisoikeushaaste myös Suomessa. Sitä ei kuitenkaan tunnisteta. Toivomme tavallisten ihmisten valpastuvan ja aktivoituvan esimerkiksi ottamalla yhteyttä viranomaisiin ja päättäjiin, joilla on mahdollisuuksia puuttua ihmiskauppaan. Tavoitteena tulisi olla, että yhä useammat ihmiskaupan uhrit saisivat tarvitsemansa avun ja ihmiskaupparikoksen tekijät ansaitsemansa tuomion. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa, jos niin halutaan, Venla Roth vähemmistövaltuutetun toimistosta ja Lauramaria Havu IOM Helsingistä toteavat.

Kampanja on osa Euroopan unionissa 18.10. vietettävän ihmiskaupan vastaisen päivän ohjelmaa.

Suomi on vuosittain arviolta jopa satojen ihmiskaupan uhrien kauttakulku- ja kohdemaa. Ihmiskaupan uhrit voivat olla naisia, lapsia tai miehiä. Suomessa ihmiskauppaa ilmenee ainakin prostituutio- ja paritustoiminnassa. Ulkomaalaisten työntekijöiden ja maahanmuuttajien hyväksikäyttäminen esimerkiksi kotitalouksissa, ravintola-, rakennus-, siivous-, metalli-, kuljetus- ja puutarha-aloilla voi täyttää ihmiskaupparikoksen tunnusmerkistön.

Vähemmistövaltuutetun/kansallisen ihmiskaupparaportoijan toimisto

Comments

Teksti: Plaza
Avainsanat: ihmiskauppa, vähemmistövaltuutettu

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *