Tallinkin katto voi romahtaa lumen painosta
9.2.2010
Heidi
Navetan katto romahti ja alle jäi reilu 100 eläintä. Pelastustoimissa ongelmaksi muodostui se, mihin pelastetut eläimet sitten laitetaan kun vakiasumus on tuhoutunut. Eläintiloilta vaaditaan periaatteessa, jos jonkin sortin turvallisuusasiakirjoja, joissa tällaiset asiat tulisi olla etukäteen huolella mietitty. Käytäntö lienee kuitenkin toinen.
Toissakesänä kuntamme selvitti innolla tallien turvallisuusasiakirjoja. Niinpä Satulahuoneen tallikin väkersi itselleen paksun nivaskan faktaa kaikesta mahdollisesta talliin ja sen ympäristöön liittyvästä. Osa oli erittäin tarpeellisia ja tärkeitä asioita, osa lähinnä byrokraattista nipotusta.
Turvallisuusasiakirjan vaatimuksiin kuului mm. parkkipaikkojen merkitseminen P-kyltein ja sähkölankoihinkin piti laittaa varoitustekstit. Ne ovat ajat sitten syöpyneet sateen mukana, mutta tallin ovissa ja seinillä olevat hätäohjeet ja muu info on edelleen tallella. Sellaisesta lappusesta mm. laitumelle haaksirikkoutunut pienlentäjä pystyi paikallistamaan itsensä ja sai yhteyden poissa olevaan tallinväkeen.
Pelastussuunnitelma pitää olla olemassa
Turvallisuusasiakirjan laadinnassa piti myös selvittää mihin hevoset laitetaan jos talli vaikka palaa. Tätä asiaa selvitettiin aikoinaan myös palokunnan kanssa. Jokaisen tallin kannattaisikin kutsua paikallinen vapaapalokunta tutustumisretkelle. Palomiesten käynnin jälkeen ei meillä mm. enää pidetä kottikärryjä tai muuta roinaa uloskäyntien edessä.
Hevoset ovat tietenkin siinä mielessä helpompia sijoitettavia kuin lehmät, että ne selviävät tarhoissaan loimitettuna vaikka useammankin yön. Mutta kun pikkuisen selailee nettiä, niin voi havaita, että navettoja palaa tuon tuosta. Tuotannossa oleva lehmä on kuitenkin paitsi eläin, myös arvokas otus ja siksikin hengissä säilyttämisen arvoinen.
Luulisi, että eläintiloilla olisi itsestään selvää pohtia etukäteen kuinka katastrofitilanteessa toimitaan. Joku haka tai vastaava tulisi olla aina pystyssä, mihin otukset voisi kerätä riittävän kauaksi palavasta tai romahtaneesta rakennuksesta. On vain typerää käyttää pelastajien energiaa ja aivokapasiteettia tällaisten itsestäänselvyyksien ratkaisemiseen.
Lumet alas katolta vaikka väkisin
Nytpä onkin siis aika itse kunkin tarkistaa omalla tallillaan pelastussuunnitelmien ajankohtaisuus. Lisäksi voisi kurkata tallin ja maneesin katolle. Lumikuorma on tänä talvena isompi kuin koskaan. Koko talven aikana ei ole kertaakaan vielä ollut plussaa, joka olisi sulattanut tai pudottanut lunta. Kaikki taivaalta tuprunnut lumi on siellä söpösti tallessa. Eikä tarvitse kuin ottaa lapio käteen niin tajuaa kuinka paljon lumi oikeasti painaa.
Olisiko siis aika ottaa kaveri mukaan, köysi ja lapio kouraan ja kiivetä katolle, ettei kay niin kuin Sipoolaiselle navetalle?
- 1.
-
Mä luulin että sen laivan katto…mut tää oliki ihan tylsä uutinen.
- 2.
-
Suomessa määräysten mukaan SUUNNITELTU ja RAKENNETTU rakennus, oli sen käyttötarkoitus mikä hyvänsä, kestää kaiken talvella satavan lumen painon. Kun tällaista sattuu, on syynä joko väärä tai puutteellinen suunnittelu ja/tai väärä rakennustapa.
Kaikilta rakennuksilta tulee vaatia rakennuslupa ja sen edellyttämät suunnitelmat ja tarkastukset. Nämä asiat hankkii rakennuksen rakennuttaja eli omistaja.
Mikäli näistä jokin puuttuu, pitää asinomaisen kunnan rakennustarkastaja tuomita vankilaan ja saattaa kyseinen rakennus asianmukaiseen kuntoon. - 3.
-
Kyllähän ne pääosin kestävätkin tasaisen lumen painon , vain entäpäs kun tuulella on kinostunut toiselle lappeelle yli metrin kinos ja toinen lape on lähes puhdas lumesta. Kun vielä ilma lämpiää ja vettä sataa lisä painoksi ,niin siinä menee inssien laskelmat uusiksi. Elikkä kannattaa seurata lumikuormaa ,vaikka kuka olisi lujuus laskelmat tehnyt.
- 4.
-
Kirjoitukseni seurauksena loin tarkemman silmäyksen omiinkiin tallirakenteisiin ja huomasin, että lantalan katto oli aivan mutkalla ja yksi palkki jo taittunut. Katolle oli yllättäen kinostunut yhteen kohtaan yli metrin keko pakkautunutta lunta. Sitä pois lapioidessa tuli todettua, ettei lumen paksuutta ja painoa voi arvioida silmämääräisesti maasta käsin. Esimerkiksi lumiesteiden kohdalle voi kinostua valtavia massoja melkein huomaamatta.
Itse ainakin mieluummin hikoilen tovin katolla, kuin otan riskin että saan kaivella hevosia romahtaneen katon jäänteiden seasta. - 5.
-
Kirjoitukseni seurauksena loin tarkemman silmäyksen omiinkiin tallirakenteisiin ja huomasin, että lantalan katto oli aivan mutkalla ja yksi palkki jo taittunut. Katolle oli yllättäen kinostunut yhteen kohtaan yli metrin keko pakkautunutta lunta. Sitä pois lapioidessa tuli todettua, ettei lumen paksuutta ja painoa voi arvioida silmämääräisesti maasta käsin. Esimerkiksi lumiesteiden kohdalle voi kinostua valtavia massoja melkein huomaamatta.
Itse ainakin mieluummin hikoilen tovin katolla, kuin otan riskin että saan kaivella hevosia romahtaneen katon jäänteiden seasta. - 6.
-
Toisin kuin luullaan lumen paino ei lisäänny suojasäällä. Sen sijaan lumen tiheys muuttuu ja suojalunta mahtuu enemmän samaan tilaan kuin tiheydeltään harvempaa pakkaslunta. Märkä lumi ei siis paina yhtään enempää, vaan lumi tiivistyy. Lumitöitä tehdessä voi tuntua siltä että suojalumi painaa enemmän mutta tämä johtuu vain siitä että suojalunta mahtuu lapioon tai lumikolaan huomattavasti enemmän. Jos siis vaikkapa katolla on paljon pakkaslunta ja lämpötila menee plussan puolelle, ei katolla olevan lumenpaino lisäänny yhtään. Jotta paino lisääntyisi on lunta tai vettä tultava lisää katolle. Veden osalta käy vielä yleensä niin että se vain nopeuttaa katolla olevan lumen sulamista ja haihtumista, joten lumikuorma voi vaan entisestään keventyä. Lumikuorman paino lisääntyy siis yleensä vain jos lunta sataa lisää katolle.
Tämän asian voi helposti todeta ottamalla vaikkapa pesuvadin täyteen pakkaslunta ja punnitsee vadin ja lumen yhteispainon tarkasti. Sen jälkeen siirtää vadin sisälle lämpimään ja antaa lumen muuttua suojalumeksi ja punnitsee saman lumen ja vadin uudelleen. Näin voidaan todeta että lumenpaino ei ole muuttunut, ja jos onkin niin se ennemminkin kevenee haihtumisen johdosta. Lumikuorma katolla ei siis lisäänny ilmojen lämmetessä, jollei katolle sada lisää lunta.
Lähde: Fysiikan professori, Göran Grimvallin teos - Miksi taivas on sininen