Plaza

Jos Suomen kauneimman kisapaikan titteli jaettaisiin, olisi Haminan Bastioni vahvoilla sijoilla. Se on kisapaikkana ainutlaatuinen, sekä tunnelmaltaan että ulkoasultaan. Sinne kelpaa raahata mukaan ratsastusummikkojakin.

Bastionissa unohtaa olevansa Suomessa. Mikähän Haminan kaupungin isiin on aikoinaan mennyt, kun paikat on laitettu kuosiin niin hyvällä maulla. Poissa on kokonaan suomijunttitalonpoikaismeininki ja tilalla on viileää kansainvälisyyttä. Kisojen seuraamisen ohella voi paitsi nauttia shoppailusta ja hyvistä antimista, myös vain pällistellä hienoa linnoitusrakennelmaa.

Näissä kuvioissa sopiikin siis paremmin kuin hyvin ratsastaa myös Nations Cuppia. Tänä vuonna Cup on tosin ”Nordic Nations Cup” kun mukana on vain Pohjoismaiden joukkueet. Enemmän väriä silti, kuin vaikkapa Finnderbyssä, ja ihan koviakin nimiä joukossa.

Bastioni on tavallaan miniatyyriversio Helsinki Horse Showsta. Tekijät ovat samat ja se näkyy, hyvällä tavalla tosin. Ohjelma on selkeä kokonaisuus ja molemmille päiville on jaettu tarpeeksi täkyjä. Luokkien väliin on suunniteltu väliaikaohjelmaa, joka on paikoin laadukastakin. Tällä kertaa tarjolla on mm. Libressen nettisivuilla (?) valittu Pohjoismaiden vuoden hevonen (?) Luxus, joka on haminalainen eestinhevonen. Miksei kukaan kertonut allekirjoittaneelle koko kilpailusta? Minäkin olisin halunnut lähettää hevoseni kuvan kilpailuun.

Voi kunpa oisin voinut olla paikalla

Parasta Bastionissa on mielestäni sen pienimuotoisuus yhdistettynä hyvään ratsastukselliseen tasoon. Siellä voi seurata kisoja myös katsomon toiselta puolelta, terassilta tai shoppailun keskeltä. Juuri näin kaikki kisapaikat pitäisi suunnitella.

Haminassa kisataan vain joka toinen vuosi. Toisaalta se voi olla hyväkin asia, ja pitää järjestelytoimikunnan virkeänä, kun tapahtumasta ei pääse muodostumaan jokavuotinen pakkopulla. Tänne pitäisi jokaisen heppahöperön vaivautua, sillä tätä tunnelmaa ei ole muualla. Areenaa pääsee paljon lähemmäksi kuin vaikkapa HIHS:issä ja telttakatos mahdollistaa sen, että on samaan aikaan ulkona ja sisällä. Sunnuntaina menijät muistakaa, että kyseessä on Ladies’ Ascot Day eli hienot hatut mukaan!

Erityisesti haluaisin nähdä Nations Cupin ohella PM-kouluratsastusta. Suomen joukkueesta tihrustaisin tiukimmin etenkin Maarit Raiskion Znakkia ja Alexandra Malmströmiä Mr. Beanilla. Kisojen ehdoton valttikortti on kuitenkin Irlantilainen esteässä John Hickey, joka ei petä ikinä. Tälle miehelle on taatusti myönnetty ikuinen vapaalippu Suomen arvokisoihin, eikä syyttä. Varokaa nopeaa irkkukettua!

Kaiken Haminahehkutuksen jälkeen voinkin sitten todeta, että toivottavasti kahden vuoden päästä ovat pidot parantuneet, sillä tämän vuoden kekkerit vaihtuvat sukulaistädin 80-vuotisjuhliin, jonne on sama 200 km matkaa, valitettavasti vain aivan päinvastaiseen suuntaan. Ehkä ensi kerralla vietän Haminaweekendin ja jopa yövyn paikan päällä. Sepä olisikin luxusta, melkein kuin olisi ulkomailla.

Heidi