Onko hevosten pakko päästä tarhaan?
28.11.2009
Heidi
Siinä missä lehmät seisovat päästään kiinni sidottuina ympäri vuoden, lennähtää suomalainen hevonen ulos tallista aamukuudelta mutaiseen tarhaansa, missä se saa nauttia koko päivän kestävästä sateesta ja tuiskusta. Onko kukaan kysynyt hevosilta mitä ne haluaisivat?
Hevosen pitää saada liikkua. Tutkimusten mukaan jopa vapaasti. Muuten liikunnan tarve patoutuu ja tulee stressiä. Tämä ilmenee kaikilla eläimillä. Myös lypsylehmillä. Kuin kilparatsastaja konsanaan pohti karjamestari aikoinaan, ettei lehmiä pitäisi päästää laitumelle koska niiden jalat kipeytyvät kaikesta riehumisesta.
Vihreä tekee hyvää silmille
Hyvinvointifoorumissa pohdittiin tarhausta. Yksilötarhaus oli pahasta, samoin liian pienet tarhat. Ell Liisa Harmon mielestä pienissä tarhoissa hevoset saavat vain raitista ilmaa, ei muuta. Rohkenen olla erimieltä. Ruman ankanpoikasen ankkaemoa siteeratakseni: ”Vihreä tekee hyvää silmille”. Vaikkei pienestä tarhasta olekaan iloa liikunnan tarpeen tyydyttämiselle, niin se tarjoaa aivoille huomattavasti enemmän puuhaa kuin boksissa seisoskelu.
Samaisessa tilaisuudessa Hevostietokeskuksen Minna-Liisa Heiskanen heitti ilmaan jossain ehdotetun tarhan vähimmäispituuden 30 m. Harmo ja Heiskanen ehdottivat myös, että pienet tarhat yhdistettäisiin isoksi, jossa kaikki voisivat ulkoilla yhdessä sosiaalisia ja liikunnallisia tarpeitaan tyydyttäen.
Tätäpä pohdittiin Satulahuoneen tallissakin. Laidunkauden jälkeen hevoset aloittavat tarhauksen omissa pienryhmissään. Tammat ovat oma kolmen laumansa ja ruunat on sijoitettu 2-3 ryhmiin. Pikkuhiljaa syksyn edetessä alkaa ruunatarhoihin ilmestyä välilankoja. Tekemisen puute saa hevoset repimään toistensa loimia ja järjestämään muuta oheisohjelmaa. Pyllyjä napsiva lajitoveri saa äkkiä osakseen potkuja, ja kun jalassa on hokit, on jälki sen mukaista.
Iso mutainen luonnontarha?
Meillä olisi kyllä tarjolla isoja tarhoja luonnonpohjallakin. Mutta eipä sekään naurata, kun hokit jalassa lipsutaan pitkin savista rinnettä niin, että jalat on taas auki. Nurmipinta? Hyvä idea, paitsi ettei tämän maan sääoloissa nurmi kestä edes ihmisen tallausta. Ja jäätyneen ruohon aiheuttamat ähkyt eivät ole pelkkä urbaanilegenda.
Entäs kenttä? Siellähän mahtuisi isompikin lauma telmimään? Mutta sekin voi olla kivikovaksi jäätynyt kuopparata, jossa ei kannata harrastaa mitään käyntiä kummempaa.
Tarkkailin pihatossa hevosten valintaa. Pihattohevoseni välttelivät mutaa niin paljon kuin suinkin voivat ja valitsivat aina mieluummin tukevapohjaisen alueen missä seisoa. Lisäksi, vaikka niillä oli käytössään hyväpohjainen 40m pitkä kenttä, niin ne pääasiassa vain seistä möllöttivät paikallaan. Paitsi kun kelien salliessa päästin ne isoille laitumille irroittelemaan, jolloin ne lähtivät liikkeelle hana pohjassa pomppien, mikäli edellisestä kerrasta oli yli pari päivää.
Hevoset tarvitsevat vapauden tunnetta
Viikin tilaisuudessa nostettiin esiin 1,5 hehtaarin aluekoko, mikä saa varsat liikkumaan enemmän. Se oli kuulema mainittu muissakin tutkimuksissa joksikin hevosten viihtymisalueiden minimikooksi. Ehkä se on sellainen koko jossa hevonen ei koe olevansa rajoitettu.
Käytännössä ajattelin kuitenkin turvautua edelleen pieniin tarhoihin, joissa hevoset seisovat paikallaan ja järjestän vapaan liikunnan muutoin. Sitähän ei tarvita tuntikaupalla liikunnan tarpeen tyydyttämiseen.
Naapureiden iloksi olen harrastanut jopa sitä, että lähden Kirjavan Ponin ja Pontsun kanssa peltokävelylle niin, että hevonen on vapaana. Poni ravaa rinnalla kävelyvauhdissani ja Pontsu saa rauhassa vetää kasia ympärillämme. Tätiurheilua parhaimmillaan siis. Pitäväthän ihmiset koiriakin irti.
Ps. Varoituksen sana vapaista hevosista: Tätini tapasi ottaa mukaansa ratsastuslenkille vanhemman hevosensa vapaana, ja jostain syystä taajamoituneella alueella etenkin koiranomistajat suhtautuivat hyvin negatiivisesti ilman kahleita kirmanneeseen vanhukseen. Ihmiset ovat joskus ahdasmielisempiä kuin luulisikaan, joten on hyvä liikkua omilla tai edes lainatuilla mailla.
- 1.
-
Itsellä oli polle joka talvella liikkui isossa tarhassaan vain 3 metriä portilta oikealle (pääsi nurkkaan josta näki talin pihalle) ja sit portilta 10 metriä takanurkkaan, jossa oli vessanurkka. Muuten ei viitsinyt liikkua ellei saanut jotain hepulikohtausta. Mutta joskus liikkuin reippaastikin. Ulkoilu on hyvästä. Joitain hevosia vaan pitää pitää yksin. Omani oli juts sellainen. Yrittin nirhata toisen hepan jos oli seuralainen. Ja tarhankin piti olla sellainen että toisia heppoja ei ollut ihan vieressä. Ei ollut kovin sosiaalinen tapaus… Piti laittaa kesälläkin omalle laitsalleen.
- 2.
-
On pakko ! Jos hevonen seisoo sisällä niin siitä tulee puhkuri. Jos se itse ei sit halua liikkua ulkona niin se on sen asia. Tosin, jos hevonen on loimitettu niin se todennäköisesti EI liiku. Loimi estää kunnon liikkumisen joten heppa vaan seisoo. Loimittamaton hevonen sen sijaan liikkuu. Jotta hevosen keuhkot ja jalat pysyis hyvinä niin sen pitää saada kunnolla ulkoilua. Hevosta ei ole luotu olemaan sisällä päivät pitkät.
- 3.
-
hevosen täytyy saada olla isossa aitauksessa, liikkui se tai ei. niillä täytyy olla mahdollisuus liikkua. ihan hullua ajatella joidenkuiden olevan sitä mieltä, että hepat pieniin pieniin tarhoihin tai ei ulos ollenkaa.
- 4.
-
Viime pe hevosurheilussa oli hyvä kirjoitus mitä hevoset puuhaa öisin… Ei paljoa nekään liikkuneet jos tarkasteltiin koko yön kestoa ajallisesti. Meidän pihatto ponskut käppäilevät tarhassaan ja saavat ajoittain ”kohtauksia” jolloin paksukaiset painaa häntä tanassa edestakaisin tarhassa. HU:n jutun perusteella pihatto ei lisää hevosten aktiivista liikkumista. Tiedä häntä sitten. Meillä pieni shettis varsa on ollut metsälenkeillä mukana vapaana ja ainoa paikka missä pieni neiti suostuu vähän irroittelemaan. Se ei ole paljoa koiraa isompi ja loikkii metsässä kuin koira konsanaan.
Asiasta kukkaruukkuun, valot puhuttavat taas. Olen nyt parina yönä sammuttanut pihaton valot klo 22 aikaan kun ruokin hevoset yöksi. Tänä aamuna puhelin pirahti taas kun naapuri kysyi MIKSI hevosilla ei ole valoja? Ei vaan jaksais alkaa selittämään juurtajaksaen asiaa ja mielestäni olen velvollinen selittämään asioita vain terveysviranomaiselle turvallisuus syistä, en muuta. Mietin, että olenko itsekin vanhana samanlainen, soittelen naapureille ja kyseenalaistan heidän kykyään hoitaa eläimiä. Viime talvena juuri samaan aikaan alkoi keskustelu onko eläinrääkkäystä kun ei sulje hevosia talliin vaan antaa niiden olla pihatossa. Naapuri oli jopa nähnyt sadan metrin päästä, että paksut kylmäveriseni olivat tärisseet kun niillä oli NIIN kylmä. Eli mikään ei ole yksi ainoa oikea ratkaisu mihin kaikki olisivat tyytyväisiä :-)
- 5.
-
Kun hevoseni pääsee kesällä mökkimme laitumelle, jossa on vain katos, se käpöttelee hurjasti. Illalla kuuntelen yläkerran huoneessani ohi kipitteleviä askeleita. Tietenkin hevoset ovat yksilöitä, mutta omani on hypervilkas ikiliikkuja.