Plaza

Jouluevankeliumin tunnelmissa sopii muistutella kaikkien kavioeläinten rekisteröimispakosta. Ensi vuoden alusta tulee jokaisella hevosella, ponilla ja aasilla olla esittää paperit niitä kysyttäessä. Rekisteröimättömyydestä seuraavista sanktioista ei ole vielä tietoa.

Kirjava poni saapui maahan Eestistä muutama vuosi sitten ilman papereita, joten tunnistaminen tuli ajankohtaiseksi. Yritin jo kesällä ängetä mukaan ryhmätunnistuksiin, mutta osallistujamäärän vähyyden takia ne peruttiin.

Onkohan tieto rekisteröinnin pakollisuudesta saavuttanut kaikki hevosenomistajat? Toisaalta meillä käynyt tunnistaja sanoi kirjanneensa kuluvana vuonna jo yli 700 hevosta, joten ainakin muutama on asialle herännyt.

Epäilen silti, että tunnistamattomia otuksia on nurkat täysi. Pakollisuudesta on tiedotettu varsin laimeasti, ja kun mitään sakkoakaan ei ole ennalta määrätty, taitaa 60 euroa maksava tunnistus jäädä monelta tekemättä.

Olin siinä luulossa, että kaikki tunnistettavat myös automaattisesti mikrosirutetaan, mutta kuulema vain ne, joista ei ole mitään tietoja. Nämä hevoset päätyvät E-rekisteriin, joka vaikuttaa jonkin sortin ö-mapilta, josta ei ole pois pääsyä.

Kirjavasta ponista tiedettiin maahantuoja ja maahantuontipäivä, joten nyt pääsen jännittämään liitetäänkö se P-, H- vai T-rekisteriin. Jonkun hienon UELN-numeron se saa jokatapauksessa. Mielenkiintoista.

Sirut tulevat

Tämän vuoden alusta myös ratsuvarsat saavat sirun, ravureille ja suomenhevosille se on ollut pakollinen jo aiemmin. Byrokratian kasvusta huolimatta, olen siruttamisen kannalla, sillä siihen voidaan liittää monia mm. kilparatsastajia helpottavia toimintoja.

Esimerkiksi hevospassit, rokotukset ja kilpailuluvat voisi vallan mainiosti kerätä tietokantoihin niin, ettei jokaikisiin kisoihin tarvitsisi raahata mukana niitä iänikuisia hiirenkorville kuluneita kilpailukirjoja ja seitsemää erillistä rokotustodistusta, joita kanslian tädit parhaansa mukaan tulkitsevat.

Ravureilla tämä on jo kuulema käytössä. Riittää kun kerran vuodessa esittää rekisteriä ylläpitävälle taholle rokotusten voimassaolon. Tämän voisi ratsuilla toteuttaa jo ennen sirujakin. Ajatella, jos kisapaikalle lähtiessä voisi ottaa mukaan vain itsensä ja hevosen. Kilpailujärjestäjät voisivat halutessaan tarkastaa sirusta, onko mukana oleva hevonen varmasti myös kisaan ilmoitettu. Luvat ja rokotukset olisivat kaikki nähtävissä koneelta, samoin kuin ratsastajan kilpailulisenssit.

Rekisteröimällä ja siruttamalla hevosensa varmistaa ainakin teoriassa, ettei sitä kannata varastaa. Jos rajavalvonta toimisi niin kuin sen pitäisi, kaikkien maata vaihtavien hevosten identiteetti tarkistettaisiin. Toistaiseksi valvonta on kuitenkin ollut hevosten kohdalla niin leväperäistä, että on ihme jos ei joku salakuljetusorganisaatio ole jo keksinyt sulloa traileria täyteen sitä sun tätä, paperittomien karvapalleroiden lisäksi.

Heidi