Plaza

Ennen hevonen teki töitä ihmisen puolesta. Se raatoi metsässä ja pellolla isäntänsä kanssa aamusta iltaan ja ainoa huoli oli riittävän levon saaminen. Moderni hevonen on kuin sohvaperunamainen emäntänsä: Fyysinen työ on kadonnut ja tilalle on ilmestynyt psyykkisten vaivojen kirjo. Helsingin Yliopiston eläinten hyvinvointifoorumissa pohdittiin hevosen pitoon liittyviä eettisiä ongelmia.

Täpötäysi luentosali kuunteli hiiskumatta 2 tuntia esitelmiä ja lopuksi vielä tunnin pituisen paneelikeskustelun. Asiaa tuli paljon, eikä kaikkea mitenkään voinut kerralla omaksua. Onneksi osa esitelmistä luvattiin laittaa nettiin luettavaksi.

Tilaisuuden aloitti eläinten hyvinvointieteen professori Anna Valros, joka kertoi hevosen käyttäytymistarpeista ja hyvinvoinnista. Hän tiivisti koko esitelmänsä sanoihin: Hevonen on laiduntava, sosiaalinen saaliseläin.

Valittuja paloja Anna Valrosin esitelmästä:

- tunti liikuntaa (mitä tahansa, esim. tarhaus, kävelykone, ratsastus, juoksutusmatto) vähentää hevosen liikunnan tarpeen patoutumista
- vain vapaa liikunta vähentää laukkaamista, pukittelua ja piehtarointia.
- vaikka hevosta ratsastettaisiin päivittäin, niin jos se ulkoilee vain kerran viikossa, se ravaa, laukkaa ja pukittelee enemmän ja laiduntaa vähemmän
- hevoset haluavat ulkoilla, jos saavat valita, mutta 8 hevosta 9stä valitsee karsinan mieluummin kuin kävelykoneen
- nuoret hevoset liikkuvat laitumella 7 tunnin aikana 3-15 km, tarhatut aikuiset sen sijaan 2 tunnin aikana vain 200-300 metriä.
- hevoset tarvitsevat fyysistä kontaktia, kalterien läpi haistelu ei riitä
- ryhmässä kasvaneet hevoset on helpompi ja nopeampi kouluttaa ja ne ovat vähemmän aggressiivisia ihmistä kohtaan
- laiduntaminen on muutakin kuin syömistä, usean eri heinälaadun tarjoaminen samaan aikaan vähentää stereotypioita tallissa.
- hevosen pureskelutarve tulee tyydyttää
- hyvinvointia on myös terveys ja kivuttomuus sekä eläin-ihmissuhteen toimivuus

Seuraavaksi jatkoi tutkija Karin Hemmann hevosten häiriökäyttäytymisestä:

- Häiriökäyttäytymistä on puunpureminen ja ilman nieleminen, kutominen, kehän kiertäminen, seinien potkiminen ja aggressiivisuus. Mutta toisaalta myös apatia ja välinpitämättömyys ovat häiriintynyttä käytöstä.
- Kerran opittu tapa ei häviä kokonaan hyvissäkään olosuhteissa
- Häiriökäyttäytyminen ei tartu, sitä ei opita katsomalla
- Puunpuremisessa ilma ei kulje mahaan asti, se aiheuttaa siis vain harvoin ähkyjä
- Mahahappoja kontrolloimalla on saatu vähennettyä puunpuremista
- Väkirehut lisäävät häiriökäyttäytymistä
- Vieroitusvaiheessa on tärkeää huolehtia varsan seurasta ja ruokinnasta
- Tie epämukavaan oloon käy vatsan kautta

Eläinlääkäri Kati Niinistö kertoi hevosen mahahaavasta:

- Mahahaavojen määrä on kasvanut
- Laukka- tai ravitreenissä olevilla hevosilla 93 % on vähintään toisen asteen vatsahaava, kilparatsuilla 57 %, täysverisillä siitostammoilla 71 %. varsoilla 50 %
- Tanskassa 200 oireettomalla hevosella todettiin 53 %:lla yli toisen asteen muutoksia
- Mahahaavan varsinaista syytä ei tunneta
- Elintapamuutokset voivat auttaa: paljon korsirehua, pienet väkirehuannokset, öljylisä ja alfalfa, stressitön ympäristö, toisten hevosten seura.
- Mikä on kaupunkiversio villihevosen elämästä, koska mahahaava on nykyajan sairaus?

Viimeinen esitelmä oli eläinlääkäri Liisa Harmon katsaus tallin terveyden huoltoon:

- iso osa sairauksista on tallikohtaisia: yskät, hengitystieongelmat, ähkyt ja jopa ontumaviat
- tallilla pitää olla ns. omaeläinlääkäri, joka tuntee koko ketjun: kengittäjät, omistajat, tallimestarit etc. sekä tallin tavat toimia ja olosuhteet
- rokotukset kuntoon, etenkin tetanus tulee olla voimassa kaikilla hevosilla
- raikas ilma on perusedellytys, tallissa saa vetää
- talli pitää kuurata huolella vuosittain. Perussiivous on hygienian edellytys

Lopuksi paneelikeskustelu asiantuntijoiden kera

Lopuksi käytiin vielä paneelikeskustelu hevosen pidon eettisyydestä, jossa olivat mukana edellä mainittujen lisäksi Minna-Liisa Heiskanen Hevostietokeskuksesta, ratsuttaja, tallinpitäjä Stella Hagelstam, ravivalmentaja Ari Hartikainen. Puheenjohtajana toimi professori Hannu Saloniemi, joka aikoinaan luennoi allekirjoittaneellekin kotieläinten hyvinvoinnista. Hän tervehti ilolla käyttäytymistutkimukseen uutena tullutta genetiikan huomioimista.
Paneeli päätyi jotakuinkin siihen, että tämän päivän hevoset ovat kiltimpiä kuin koskaan, mutta kasvava kokemattomien hevosenomistajien lauma sekä ravi- että ratsupuolella aiheuttaa ongelmia. Ratkaisuksi ehdotettiin hevostaitokorttia.

Tilaisuus oli erittäin onnistunut, eivätkä kaikki halukkaat edes mahtuneet mukaan. Toivoa sopii, että vastaavia tilaisuuksia tulee jatkossakin. Hevostutkimuksen uusista tuulista riittää varmasti raportoitavaa muiltakin osa-alueilta.

Ps. Sekä yliopiston luennoitsijoilla, että sunnuntaina Ypäjän tallitapaamisessa esiintyneillä oli sama ongelma: Kuinka kertoa rajatussa ajassa kaikki olennainen. Se että vetää pikashowna 70 powerpoint-diaa hengästyttää sekä kuulijan että luennoijan. Vanha vinkki viitonen on 2 min per dia, eli 20 min esitykseen mahtuu noin 10 diaa. Silloin yleisölle jää aikaa lukea ja kuunnella, sekä mikä tärkeintä ymmärtää ja omaksua uusia asioita.

Heidi