Pakarinen: Sihvosen pisteet laskivat
3.10.2006
Ripa
Jokereiden ja HIFK:n ottelua oli pelattu 46 minuuttia, kun Urheilulehden verkkosivut päivittyivät. Petteri Sihvonen nosti esiin ottelun kohokohdan ja antoi siitä tuomionsa: Tappelu oli hyvä, ja Nielikäinen tosimies, joka uskalsi kohdata NHL-hirmun.
Kuvittelen, että kiekkoanalyytikko tarttui luuriin ja antoi vauhdikkaan play-by-playn kotitoimitukseen, jossa näppärä(t) verkkotoimittaja(t) äkkiä laati(vat) selostuksesta lennokkaan jutun.
”Nielikäinen ja Vandenbussche ottivat todella tyylikkään ennalta sovitun nyrkkeilymatsin jo ottelun toisessa vaihdossa. Herrat kyyristyivät aloitukseen, vaihtoivat muutaman sanan, ja kun kiekko putosi jäähän molemmat riisuivat hanskansa ja kypäränsä herrasmiesmäisesti ja ryhtyivät siihen työhän, josta heille maksetaan”, Urheilulehden Petteri Sihvonen toteaa.
Verratonta. Tyylikäs nyrkkeilymatsi. Herrat tervehtivät toisiaan, ilmeisesti kättelivät, riisuivat hanskansa ja kypäränsä niin, että Queensberryn markiisikin olisi tyytyväinen. Kiekkoanalyytikko jatkaa:
”Nyrkkitappelu päättyi ratkaisemattomaan tasapeliin. Molemmat saivat muutaman iskun sisään. Matsin alkupuolella Vandenbussche oli hetken niskan päällä, mutta Nielikäinen näytti suuruutensa ja rohkeutensa kääntämällä lievän altavastaajan asemansa ensin tasuriksi ja lopulta himpun niskanpäälle.”
Ai, ai, ai, tiukkaa vääntöä. Kannatti odottaa koko päivä, että pääsee lätkämatsiin. Ratkaisemattomaan tasapeliinkö se sitten päättyi? Vaikka lopussa Nielikäinen käänsi altavastaajan asemansa tasuriksi ja oli sitten kuitenkin niskanpäällä? No, olihan se Vandenbussche alussa hetken niskan päällä.
Mitä sitten tapahtui? Kerro äkkiä!
”Linjatuomarit tulivat väliin hieman liian aikaisin ja tämä esti voittajan löytymisen koitokselle. Kaikkineen Pasi Nielikäisen suoritus oli kova, koska hän lähti tietyllä tapaa altavastaajana maineikasta Busschea vastaan. Tällä tappelulla Nielikäinen nousi kuitenkin lopullisesti raskas-sarjalaiseksi asiantuntijoiden silmissä”, Sihvonen lataa.
Bussche! Maineikas Bussche! Lahjomaton asiantuntija ratkaisee ratkaisemattoman tasapelin ja nostaa moraaliseksi voittajaksi altavastaajana tappeluun tulleen ja raskas-sarjalaisena siitä lähteneen Pasi Nielikäisen.
Nielikäinen vei samalla jääkiekkoa askeleen eteenpäin. Pieni isku Nielikäiselle, mutta todellinen pommi lajille, joka on jo pitkään kärsinyt ulkopuolisten voimien ahdistavasta ohjauksesta.
”Suunta on aivan oikea pois sosiaalitanttojen holhouksesta. Tällä lailla laji itse määrittelee omat rajansa”, Sihvonen sanoo.
Tällä jutulla Sihvonen veti pohjat asiantuntijoiden silmistä käsin.
- 1.
-
Kyllä olikin kivikovaa,”ylivertaista” ja oleelliseen keskittyvää jääkiekon sisältöanalyysiä, kelpaa taas todella esimerkiksi muille medioille.
No mutta hei, täytyyhän Sihveröä ymmärtää. Mitä sitä ei tekisi halpojen irtopisteiden noukkimiseksi ja oman nimen esille saamiseksi (jälkimmäinen on toiminnan ydin), kun 15 minuuttia on mennyt ja ainoa teema eli pelikirjailu paperinukeilla kulutettu loppuun? Normaaliin journalistiseen työhön (uutisten hankkiminen, ajankohtaiset reportaasit, laajat henkilökuvat jne.) ei näytä olevan halua eikä kykyä.
Ja mikäs, saahan tyypistä hyvät naurut - elleivät nekin jo kyllästyttää:-) - 2.
-
Itse olen löytänyt paljon hyviä elementtejä Sihvosen tavasta tehdä asiaa; jonkun verran tietämystä sekä kokemusta jääkiekosta omaa ja ilmaisee itseään eri tavalla kuin 99% muista toimittajista - silti on myönnettävä että tämän(kin) jutun tyyli oli jotenkin vinoutunut, poikkeava siitä millaisena hän näyttäytyy analyyttisemmissä jutuissaan. Mutta onhan hän itsekin myöntänyt kärjistävänsä asioita, jopa provosoivansa. Ja nyt tätä teksti on päässyt mm. tämän blogin aihioksi. On käsittääkseni kovan kiekon ystävä, eli sikäli ei mikään yllätyksellinen ulosanti. Kuitenkin, jotenkin…liian rehellistä tai suoraa tekstiä. Mitähän sekin tarkoittaa? Aivan kuin hän yrittäisi asettua katsojan perspektiiviin eikä vakaan analyytikon. Yrittääkö hän miellyttää jota kuta tai sitten uida jotain virtaa vasten? Tällä lailla laji itse määrittelee omat rajansa, kuten Sihvonen kirjoitti. En tiedä onko vielä näin, mutta tämä on ehkä kirjotuksen pointti, jonka ensimmäisenä allekirjoittaisin. Kellä lajin ulkopuolella on oikeus alkaa määrittelemään sitä, mitä jäällä tapahtuu? Liiga on ollut yleensä kusessa yleisen painostuksen alla.
Ai niin, mikä oli kysymys? Eli ärsyttääkö tossa jutussa sisältö, mielipide, kirjoituksen laatu, tyyli, Sihvonen henkilönä/asiantuntijana?
- 3.
-
Sihvosen perimmäinen ongelma lienee kehno itsetunto ja katkertuus omasta kananlentoisesta valmentajaurastaan. Siitähän ei ole mitään hyvää sanottavaa, vaikkakin Sihvoska on senkin jo omissa kirjoituksissaan kääntänyt muiden syyksi. Tämä katkeruus näkyy mm. Sheddenin jatkuvana mollaamisena, muistattehan mm. viime vuotisen Shedden -fiasko, osa I ja II jutut. Sama linja jatkui taas eli heti kuin vain mahdollista Jokrujen kärsittyä tappion Hifkille. Neiti Sihvonen käänsi tämänkin heti valmentajan väliseksi taisteluksi, jossa Francis voitti Sheddenin 6-0. Tässä yhteydessä Sihvoska jälleen alatyylisesti herjaten muistutti siitä Sheddenin taustasta aiemmasta valmentajaurastaan. Muutoinkin Sihvosen jutut ovat hengeltään täysin populistisia, minkä hän on jopa itse todennut. Sääliksi käy Sihvoska rukkaa, menis mies psykiatrille hoitamaan tuota ongelmaa. Tuollainen kirjoitusterapia ei miestä paranna.
- 4.
-
Olen vähän pettynyt, kun näin merkittävästä kohtaamisesta ei eilen ollut ennakkoa UL:n nettisivuilla. Olisi kiinnostanut kuulla ”analyytiko intuitio”, oliko ennakkoasetelma 5-0 vai 0-5?
No joo, suht surullista journalismia, mutta en minä näiden(kään) juttujen perusteella lähtisi tekemään mitään psykoanalyysia P. Sihvosen mielentilasta. :)
- 5.
-
Joo, joo, mutta kuka voitti sen tappelun?
- 6.
-
Niin ja oikeasti kysymys ripalle: Sinä sitten olet se oikeasti jääkiekon asiantuntija, koska olet päässyt urasi huipulle sonera plazaan kirjoittamaan siitä. Ei uskoisi, että olet itsekin a-junnuissa vielä pelannut.
Toiset tykkää toiset ei tappeluista meinaan, jos et pidä niistä niin kirjoita vaikka kuinka henkeäsalpaavan hienoa tps:n keskialueen trap peli on, sehän se vasta hienoa ja tunteitäherättävää kiekkoa onkin!
- 7.
-
Ihan hyviä matseja oli molemmat. Hyvä vaan kun saatiin apinat pois jääkiekkokaukalosta heti aluksi ja päästiin pelaamaan kiekkoakin.
Jokaiselle jotakin.
- 8.
-
Hienoa, että täälläkin vihdoin analysoidaan ja puhutaan tappeluista, eikä ainoastaan niitten kitkemisestä. Hienoa tappelu ja pisteet Nielikäiselle! Kansa tykkää ja lehterit täyttyy!
- 9.
-
En kyllä jaksa ymmärtää, miksi pitää mennä lätkämatsiin tappelemaan. Molemmat näyttivät ihan siltä, että tappelu oli enemmän kuin suunniteltu. Saisivat liittyä Amin Asikaisen porukoihin. Olihan Idi heittämässä aloituskiekonkin.
- 10.
-
Joo, tuo Sheddenin tuuppiminen on mysteeri. Ei kai Sihvonen ihan idioottikaan oo, vai? Meinaan että kai näiden pinttymien taustalla on sihvosmaiset motiivit. Tai sitten ei. On jauhanut Sheddenin taktisesta osaamisesta mm. pelinaikaisen reagoinnin ja pelin avauksien suhteen edelleen väittää ettei nykytyylillä johdata Narreja päätyyn asti. Nyt mm. Jatkoajassa on joku amatööritoimittaja tarttunut tähän ja ollut näkevinään nämä kuuluisat isoiksi venyneet etäisyydet sekä tästä johtuva liian vaikean pelin avaamisen.
Sihvonen on Sihvonen. Julkaisee vissiin pian näitä pelikirja-systeemi videoita UL:n nettisivuilla, toimintaa jota on Suomessa aiemmin harrastellut…niin, kuka? Halutessaan Sihvosta on helppo lytätä, asiallisia syitäkin löytyy, joillekin Sihvonen kasvaa suureksi peikoksi; eräänkin liigajengin fanit rakastavat vähätellä ja dissata toimittajaa, mutta tästäkin huolimatta, reagoivat hänen jokaiseen liikkeeseen. Sangen huvittavaa.
- 11.
-
Menkää te jotka nyrkkeilystä pidätte niin katsomaan kun Amin Asikainen taistelee herrasmiesmäisesti kehässä. Se on aitoa.
Lätkään ja varsinkaan suomalaiseen lätkään tollainen nielikäispelleily ei kuulu. Joskin puhtaasti kuumista tunteista syttynyt tappelu kuuluu, mutta että kun 2 sekunttia on pelattu. huh huh Ei paljon tunnetta ole pelissä. Nielikäinen on PELLE ja jääkiekkoilijan irvikuva.
NHL:ssäkin goonit ovat (onneksi) katoava luonnovara, ja jos joku on nähnyt esimerkiksi Peter Worrelin pelaavan, niin voi kiittää ja kumartaa syvään oikeansuuntaisesta trendistä. Miksi Suomessa ollaan uimassa tappeluita puoltavaan suuntaan?
Toivottavasti peli tulisi esiin pelikirjojen ja hanskaamisten sekamelskasta. Toivotaan….
- 12.
-
Niin, kuten aiemminkin olen todennut niin lätkä on siitä erikoinen laji, että näkemyksiä oikeasta tavasta pelata on lukuisia. Herrasmiesmäisesti…tämäkin on mielenkiintonen aihio; kaksi joukkuetta pelaa parhaansa mukaan ja parempi voittaa? Ei vaan kaksi joukkuetta pelaa parhaansa mukaan vahvuuksiaan hyväksi käyttäen ja pyrkii voittoon…no ei nyt ihan keinolla millä tahansa, mutta provosaatio tökkimimällä, susikädellä tai verbaalisella väkivallalla on sallittua. Tietysti tuomari voi puuttua tähän mutta eihän raitapaitakaan kaikkea näe. Kiekossa häviäminen tyylikkäästi ei ole se ensimmäinen vaihtoehto, siis ihan kaikilla. Valmentajillakin on laaja variaatio erilaisia pelifilosofioita. Maalivahtia voidaan naputella kintailla ja vahingossa(?) ajautua syliin uhaten toistavansa teon seuraavalla kerrallla tehokkaammin (Komarov), vastustajan profiilipelaajia voidaan ärsyttää ja provosoida, jopa ns. noutaa ulos pelistä (Lostedt).
No, nuo nyt olivat ääriesimerkkejä, tällaista tapahtuu liigassa harvoin. Komarov ja Lostedt (vaikka kiekollisista lahjoista olisi mitä mieltä) omaavat kuitenkin intohimoa lajia kohtaan, pelaavat tiedostaen tai tiedostomattomasti annoksella poltetta veressä. En väitä etteikö hieman näkymättömämpikin perus-liigaduunari näin tekisi, kenties luonnekysymys. Mutta kukin tyylillään, roolinsa mukaisesti - itseltäni ainakin löytyy kunnioitusta kavereita kohtaan, jotka laittavat itsensä kunnolla likoon eivätkä huku harmaaseen massaan.
Periaatteessa show-tappelujen kanssa on vähän niin ja näin…mutta osaako joku arvioida paljonko näitä on sattunut? Helenius-Pasi nähty neljästi, ensimmäinen oli varmasti haettu juttu, mutta muista löytyi pelillisiäkin elementtejä, joidenka takia kaverit löysivät toisensa. Tietysti, ovat alan harrastelijoita ja roolipelaajia, kukin vahvuuksillaan. Kivenmäki tuskin haluaa ajautua tilanteeseen, jossa joutuisi tiputtamaan hanskat Heleniusta vastaan eikä Helenius halua ajautua tilanteeseen, jossa Kivenmäki veisi päiväkahveille. Pääkaupunkiseudulla on nikkari-valmentajat, kokenut ja meriittejä haalinut Vandy roudattiin tuomaan hieman hauista narrilaumaan; Nielikäisen tempauksella edellisessä pelissä oli varmasti osuutta asiaan. Tällanen valmentajien ja joukkueiden välinen pullistelu on sangen mielenkiintosta seurattavaa.
Mutta tappelemalla ja hölmöilemällä ei pitkässä juoksussa pärjää, se on varma asia. Kukkoilu ja pullistelu vaan tuppaavat muodostamaan tunteita herättäviä asetelmia, peliä pelin sisällä, kenties myös tavan pelata. Tapoja pelata kun on niin monenlaisia. Ainakin omalla kohalla, tietynlainen aggressiivisuus tekee sen eron kiekon ja monen muun palloilulajin välillä; kaukisliigassa näkee vauhtia ja paljon hienoja maaleja, kiekossa voi nähdä kaikkea tätä ja vähän enemmänkin; taitavia kynäilyjä, näyttäviä kuvioita, vauhtia. Kovuutta joukkueen eteen pelaamisen, itsehillinnän, taklausten ja tappelujen muodossa; väriä torikokousten, boheemien taiteilijoiden ja puoli-hullujen taistelijoiden muodossa…
Keskustelua käydään varmasti jatkossakin - sillä tappeluita, show-sellaisiakaan, tuskin kitketään koskaan kokonaan pois. Eikä toisaalta olla ihan heti menossa pelkkiin 5 minuutin tuomioihinkaan. Näyttäisi että liigassa tavalliset tappelut on alettu hyväksyä siinä mielessä, ettei ottelurangaistuksia putoile enää entiseen tahtiin. Mutta…kiekko tarjoaa monia asioita, jokaiselle jotain - eikä kaikkia voi koskaan miellyttää. Tappelujen dramatisoiminen toivottavasti ajan kanssa vähenee - kumpaankin suuntaan. Näyttäs siltä että ne on Suomessakin otettu marginaaliseksi osaksi lajia, kuuluvaksi lajin henkeen, jos tekee pahaa katsoa myllyjä niin ei kannata vaivautua hallille; näyttäs siltä että suurin osa hallilla viihtyy. Toisaalta, yksittäisten räpiköintien saama palstatila niin lehdissä kuin keskustelupalstoilla menee välillä naurettavuuksiin; mikä tosin kertoo aiheeseen liittyvästä intohimoistakin. VandenBussche ihan aiheesta ihmetteli sitä suurta huomiota, jota asia sai, kaveri kun on kuitenkin tehnyt tätä työtä vuosikymmenen ja ottanut myllyn, jos toisenkin.
- 13.
-
”Toisaalta, yksittäisten räpiköintien saama palstatila niin lehdissä kuin keskustelupalstoilla menee välillä naurettavuuksiin; mikä tosin kertoo aiheeseen liittyvästä intohimoistakin. VandenBussche ihan aiheesta ihmetteli sitä suurta huomiota, jota asia sai, kaveri kun on kuitenkin tehnyt tätä työtä vuosikymmenen ja ottanut myllyn, jos toisenkin.”
Juuri näin ja palautuu aiheeseen. Nyt ei ollut kyse siitä, hyväksyykö tappelut ja jos, niin millaiset ja missä tilanteessa, vaan tavasta kirjoittaa ottelusta Jokerit-HIFK ja pelistä nimeltä jääkiekko.
Tämä yksi huomion(kesto)kipeä pelle (Sihvonen) on tuskin pari vuotta kestäneen uransa aikana johtotähtenään itkenyt toisten toimittajien ”epäanalyyttisestä, asiantuntemattomasta, viihteellisestä ja pinnallisesta” tavasta kirjoittaa lätkästä, osaamatta ottaa huomioon edes välineiden lähtökohtaisia eroja (totta helvetissä esim. Iltalehteä tehdään eri yleisölle kuin Jääkiekkolehteä). Ja miksi ylipäätään jatkuvasti kytätä muiden tekemisiä ja sanomisia, jos oma osaaminen kerran on niin ”ylivertaista”? Niinpä niin.
Nyt kun omat eväät on syöty, tartutaan helpoimpaan, älyttömimpään ja taatusti pinnallisimpaan/viihteellisimpään täkyyn. Eikä siinä sinänsä mitään, jokainen tyylillään. Siitä uskottavuudesta, johdonmukaisuudesta ja analyyttisyydestä ei vaan kannata puhua - no, ei ole kannattanut aikoihin muutenkaan. Mikä tahansa käy, kunhan oma nimi ja naama näkyy…
Mutta samapa tuo: kyllä maailma ääntä vetää ja viita paskaa:-). Jatketaan PELIN seuraamista, jäällä keskitytään yleensä itse asiaan eikä omaan napaan. Samoin kuin jopa joissain toisten kiekkotoimittajien jutuissa - kuten tässä blogissa. Pysy ripareilla, Ripa!;-) - 14.
-
”Tappelut kuuluvat lajiin” - SM-liigan tuleva toimitusjohtaja Jukka-Pekka Vuorinen tuoreimmassa IS Veikkaajassa (lainaus ei välttämättä tarkka, ulkomuistista)
Taisi sitten Jiipeenkin pistesaldo tippua kiikarilukemiin? Mutta eiks se ole ihan kiva lähteä puhtaalta pöydältä uuteen pestiin. Tabulla rassaa.
- 15.
- 16.
-
Z - hän elää - nimimerkin takana olevaa jalkapallofania pyydetään paljastamaan henkilöllisyytensä tällä palstalla.
Paljastuit futisfaniksi nimimerkkisi vuoksi. Koska tuo nimimerkki on kaikkien aikojen parhaan blog-kirjoituksen otsikko(löytyy tuolta … http://www.urheiluviikko.net/?p=1413 … lyhyt varoitus KAIKILLE; ei kannata lukea, jos ei ole Zidane-fani.)
Sitten vihdoinkin itse asiaan… Sihvonen on Sihvonen ja tulee aina olemaan. Ihmetyttää se, että kaikki jaksaa vaan puhua siitä. Paras tapa hiljentää räksyttävä koira on olla kiinnittämättä siihen huomiota. Tässä tapauksessa lopettaa urheilulehden(joka on muutenkin huono) tilaaminen.
- 17.
-
”Joo, tuo Sheddenin tuuppiminen on mysteeri. Ei kai Sihvonen ihan idioottikaan oo, vai? Meinaan että kai näiden pinttymien taustalla on sihvosmaiset motiivit. Tai sitten ei. On jauhanut Sheddenin taktisesta osaamisesta mm. pelinaikaisen reagoinnin ja pelin avauksien suhteen edelleen väittää ettei nykytyylillä johdata Narreja päätyyn asti. Nyt mm. Jatkoajassa on joku amatööritoimittaja tarttunut tähän ja ollut näkevinään nämä kuuluisat isoiksi venyneet etäisyydet sekä tästä johtuva liian vaikean pelin avaamisen.”
Amatööritoimittaja ilmoittautuu! Kyllä tässä on ihan puhtaasti samoista metodeista ja motiiveista kyse niin meikäläisen kuin Sihvosenkin kohdalla luultavasti, toki jälkimmäisen osalta sillä erolla, että Sihvosen tarkoituksena on ansaita palkkansa, minä käytän tähän ihan vaan vapaa-aikaani.
Peliä katsomalla ne Sheddenin pelikirjan heikkoudet näkyvät, ei siihen tarvita mitään sen kummempaa. Itse varmasti osaat selittää paljon kattavammin ja paremmin, miksi Jokerit oli tiistaina kolmannessa erässä täysin aseeton IFK:n keskialueen 1-2-2-sumppua vastaan. Minä kirjoitin oman näkemykseni, joka nyt vaan sattuu olemaan sama kuin Sihvosen. (Vaikka toki meillä oli merkittävä painotusero näkemyksissämme, ehkäpä havaitset sen lukemalla juttumme uudestaan.)
Minusta toimittajan tehtäviin kuuluu myös näkemiensä ilmiöiden ja epäkohtien esilletuominen ja valottaminen. Itse pyrin kyllä tässä hiukan kansanomaisempaan ilmaisutapaan kuin herra Sihvonen, jonka ammattikieli menee tällaiselta amatööriltä usein ohi.
(Tappeluasiassa PS:llä on selvästi isompi missio menossa, mielenkiinnolla seuraan, mihin tämä vielä päätyy. Tuon Pakarisen lainaaman jutun tyylilaji on kyllä todella huvittava, samoin julkaisuajankohta.
Koko asian saamat mittasuhteet ovat jo nyt ihan naurettavalla tasolla. Tässä oli hei kyse yhdestä lätkätappelusta, ei mistään muusta! Keltaisen lehdistön valta nostaa asioita julkisuuden keskiöön näyttäytyy aika raadollisena tässä tapauksessa. Ensin nostetaan hype, sitten aloitetaan jeesustelu.)
- 18.
-
Jaa, kenties osaisinkin selittää tuon Jokereiden aseettomuuden - tai sitten en. Ottelussa kun ei pelannut oma suosikkini niin olisin kyennyt paremmin keskittymään pelisysteemeihin ja kenties jopa yksilöiden toimiin. Kun elän tunteella pelissä mukana, jälkianalyysit täytyy kasata suht hauraista aineksista, ei oikein peli kokonaisuutena jää takaraivoon. Videolta nähtynä havaintoja kykenee sitten tekemään kokonaisvaltasemmin. Mutta näitä asioita tulisi harjaannuttaa, opetella - enkä nyt ihan lähiaikoina ole alkamassa raapustelemaan, vaikka blogi olisikin hyvä vaihtoehto aloittaa ja testata kritiikinsietokykynsä.
Asian saamista mittasuhteista…itse olen mennyt ainakin ihan sanattomaksi. Sihvonen on ollut jollain tapaa aktiivinen asian suhteen, tosin hänen uskottavuuttaan on epäilty - olisi mielenkiintosta, jos merkittävät kiekkopersoonat, tahot, lehdet, toimittajat ottaisivat kantaa tappeluihin jääkiekossa. Ainakin yrittäisivät valoittaa taustoja ja historiaa, pelin luonnetta ja henkeä, miten muualla asiaa käsitellään jne. Tuntuu vaan asian myöntäminen suoraan olevan helvetin vaikeaa - hanskauksilla on ollut isompi, pienempi rooli kiekossa aina, ovat olleet osa lajia. Miksei kellään ole pokkaa sanoa asiaa ääneen ja puolustaa lajia/liigaa, joka ei kuitenkaan koskaan ole ollut rumimmasta tai väkivaltasemmasta päästä. Tietysti, asian myöntäminen voi olla vaikeaa jos kahden aikuisen ammattikiekkoilijan hanskauksesta vedetään suora linja junnukiekkoon.
- 19.
-
kaksi miestä lyö toisiaan neljän metallisen terän päällä taiteillen… ja yleisö huutaa…
jossain toisessa ulottuvuudessa se voisi olla oiva tv-sketsi…
- 20.
-
Ei tässä nyt jalkapallolla varsinaisesti ole tekoa - jos nimimerkin taustoja kaipaat, suosittelen pientä perehtymistä elokuva- ja poliittiseen historiaan;-)
Asiasta vielä lyhyesti: sekä Sihvosen kaltaiset gloryhunter-”journalistit” että ko. tappelusta käynnistetty poliisitutkinta ovat naurettavuudessaan jotain käsittämätöntä. Ja molempien olemassaolo on hienon lajin kannalta täysin turhaa. - 21.
-
Okei(kummallinen sattuma kuitenkin).
- 22.
-
”Paljastuit futisfaniksi nimimerkkisi vuoksi. Koska tuo nimimerkki on kaikkien aikojen parhaan blog-kirjoituksen otsikko(löytyy tuolta …”
Minäkin olen hamassa menneisyydessäni käyttänyt tuota nimimerkkiä, enkä tiedä urheilusta yhtikäs mitään. Kokeilepa etsiä Z:taa hakusanoilla Vassilis Vassilikos…
En väitä etteikö kyseessä olisi jalkapallofani, kunhan vain pyydän ottamaan huomioon, että Z hän elää:llä on kulttuuritaustansakin. (Löysin tälle sivulle koska etsin ko. leffaa)
Ja niin, minua ärsyttävät nuo pikkupojat jotka tappelevat urheilusuoritustensa välissä, menisivät nyrkkeilykehään tappelemaan, tai vaihtehtoisesti voisivat tapella ihan reilusti koulun…korjaan ottelun jälkeen takapihalla kuten muutkin pikkupojat.
Juu, inhoan lätkää…