Plaza

Herrasmiesten liiga

6.10.2006
Ripa

TPS lipsautti tiedotteessaan hankkineensa Marko Mäkisen vuokrasopimuksella, vaikka miehellä ei ollut sopimusta minkään joukkueen kanssa. Tapparan toimitusjohtaja Mikko Leinonen vakuuttaa, että Tappara ei saa Mäkisestä korvausta. Tänään oli SM-liigan toimitusjohtaja Urpo Helkovaaran vuoro kiistää kaikki.

Ensin Helkovaara kuitenkin on kysymysmerkkinä koko asiasta, IS Urheilun jutun mukaan.

- Mäkisellä ei voi olla mitään tekemistä Tapparan kanssa, Helkovaara sanoo.

Pelaajien vapautta valita työnantajansa ei tietenkään saisi rajoittaa, enempää kuin muidenkaan. Sopimuksettomat pelaajat saavat SM-liigassakin teoriassa valita uuden seuransa vapaasti. Mäkisen tapaus on esimerkki siitä, että todellisuus on toinen.

Ja jutun lopussahan totuus paljastuukin.

Onko mahdollista, että liigaseurat ovat keskenään sopineet selkänne takana siirtokorvausjärjestelmästä?
- Se on toinen juttu. Täällä (SM-liiga Oy:ssä) on kyllä ihan puhtaat paperit, Helkovaara sanoo.

Niin. Kun oikea käsi ”ei tiedä”, mitä vasen tekee, se voi antaa tällaisia lausuntoja. Kaikilla on hyvä mieli, ja karavaani kulkee. Siirtokorvausjärjestelmä on ollut julkinen salaisuus pitkään, minäkin olen jutellut aiheesta liigan johtohenkilöiden kanssa ja vastaus on aina ollut tuo sama, yllä nähty.

Suomeksi se tarkoittaa sitä, että sopimus on olemassa, jos sitä vielä joku epäili.

Liigaseuroilla on herrasmiessopimuksia enemmänkin. Ulkomaalaispelaajien rajoittaminen neljään on niistä toinen.

SM-liigan johto on puun ja kuoren välissä, sillä se palvelee liigaseuroja. Samalla se ei voi mennä tekemään lainvastaisia sopimuksia, jolloin nähdään tällainen piiritanssi, jossa kaikki tietävät, mistä puhutaan, mutta kukaan ei sano mitään.

Saati sitten tee.

Ruotsissa tilanne on samantapainen, mutta juuri nyt sikäläistä järjestelmää tutkitaan tarkasti, kun 19-vuotias Dick Axelsson päätti viedä jääkiekkoliiton siviilituomioistuimeen asiasta.

Axelsson harjoitteli Djurgårdenin kanssa kesän ja seura tarjosi hänelle Elitserien-sopimusta. Axelsson tietenkin tarttui tilaisuuteen. Sitten alkoivat vaikeudet.

Vaikka Axelssonilla ei ollutkaan sopimusta Huddingen kanssa, hänen pelaajaoikeutensa oli rekisteröity seuraan Axelssonin juniorivuosina (16-vuotiaana). Huddinge pyysi Djurgårdenilta Axelssonista 500 000 kruunua, eli noin 55 000 euroa. Djurgården tarjosi aluksi jotain, pienempää summaa, jota Huddinge ei hyväksynyt.

Ruotsissa paikallinen pelaajayhdistys, SICO, käynnisti oikeusprosessin, ja nyt järjestelmän laillisuuden tutkivat ei-raitapaitaiset tuomarit.

Tuomiota odotellessa Axelsson ei pelaa missään.

Ripa

1.

Tämä siitä tulee, kun joku seura palkkaa oikean liike-elämän ammattilaisen toimariksi - tulee puhuttua vahingossa totta eikä suhmuroitua pönöttävässä hyväveli-hengessä:-). Ei herranhetteet mitä tolloilua Uimalakilta ja liigalta taas. Missä todellisuudessa ne elää? Niin joo, omassaan.

2.

Mitä tekee Pelicansin pelejä selostava Pelaajayhdistyksen toimari Jarno Saarela? Soittanee ensin Ilkka Kaarnalle, joka soittaa Urpo Helkovaaralle, joka kertoo ”hys, hys”. Saarelan pitäisi olla barrikadeilla taistelemassa omiensa puolesta, mutta ehkä hän ei vain tiedä kummalla puolella on.
No, tietäähän sen jokainen. Mennä nyt selostuksissaan arvostelemaan pelaajia, jotka maksavat hänen toimaripalkkansa. Ei olisi missään muualla mahdollista. Ilmeisesti selostajana tienaa paremmin ja kakkostyössä toimarina ollaan niin kauan kuin pelaajat elävät ”Eagleson”-maailmassa.

3.

Siis Saarela selostaa Pussinokkien matseja? Huh, huh. Ei kuullosta kovinkaan ammattimaiselta. Taitaa tämäkin mies olla Upin ja Kalen takataskussa. Pelaajat, onnea seuraaviin ”CBA”-neuvotteluihin;)

Kirjaudu sisään

Tai kommentoi vierailijana

HUOM! Rekisteröitymällä käyttäjäksi varaat itsellesi pysyvän nimimerkin!

Takaisin ylös