Ilmastonmuutos vaikuttaa sään ääri-ilmiöihin myös Suomessa

25.5.2012 16:26

Ilmastonmuutos muuttaa maailmanlaajuisesti joidenkin sään ääri- ilmiöiden toistuvuuksia, kestoa ja voimakkuutta, kertoo uusin sään ääri-ilmiöitä käsittelevä IPCC-raportti. Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan muutokset näkyvät Suomessa mm. tuulisuudessa.

Ilmatieteen laitoksen tutkija Hilppa Gregow kertoo, että Suomen myrskyt ovat toistaiseksi olleet heikompia kuin naapurimaissa. Syys- ja talvimyrskyt saapuvat Suomeen yleensä hiipuvina, mutta ei ole poissuljettua, että Suomeen tulevaisuudessa saapuisi myös täällä voimistuvia tuulia.

- Ilmastonmuutos voimistaa niin keskimääräisiä- kuin myrskytuuliakin viileänä vuodenaikana. Suomi kuuluu tälle riskivyöhykkeelle.

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa myös routaan. – Routa ankkuroi puut maahan, ja siksi talvisin myrskytuhoja ei Suomessa juuri ole esiintynyt. Kun muutoksen myötä routa muodostuu myöhemmin ja on ohuempaa, puiden ankkuroituminen maahan huononee. Tämä lisää metsien myrskytuhojen riskiä erityisesti maan etelä- ja keskiosissa. Metsien hoito ja puulajivalikoimat on siis entistä tärkeämpiä suunnitella huolella, jotta voitaisiin pienentää puiden kaatumis- ja katkeamisherkkyyttä, Hilppa Gregow sanoo.

Ilmatieteen laitoksen Sää- ja turvallisuuskeskuksen päällikön Juhana Hyrkkäsen mukaan myös joulun 2011 Tapani-myrskyssä roudaton maaperä aiheutti suuria haasteita, ei siis vain ilmiö itse, voimakkaat tuulet. Tapani-myrsky kuuluu Hyrkkäsen mukaan ”myrskyjen raskaaseen sarjaan” ja on tällä vuosituhannella aiheuttanut eniten pelastustoimen tehtäviä.

Ilmatieteen laitos kehittää ennakkovaroittamista jatkuvasti. Vuonna 2011 kaikki vaaralliset ilmiöt saatiin Hyrkkäsen mukaan ennakoitua hyvin.

Yhteiskunnan riskiherkkyys kasvanut

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas muistuttaa SREX-raportin pääviestistä: sään ääri-ilmiöiden vaikutus riippuu pitkälti myös yhteiskunnan riskiherkkyydestä.

- Yhteiskuntien sääherkkyys on kasvanut mm. väestönkasvun, kaupungistumisen, logistiikan muutosten ja rannikkoasumisen lisääntymisen myötä. Taloudellisia ja inhimillisiä tappioita voidaan vähentää hyvien säävaroituspalvelujen ja muun ennakkovarautumisen avulla.

Ongelmat ovat suurimpia kehittymättömissä maissa. Sama pätee kuitenkin myös Suomessa, jossa liikennemäärät ovat voimakkaasti kasvaneet.

- Normaalit ja pienetkin ilmiöt vaikuttavat Suomessa nykyään voimakkaammin kuin ennen liikenteen kasvun myötä esimerkiksi raide- ja tieliikenteessä. Paremmalla ennakkovarautumisella on kuitenkin suuri merkitys.

Arktisen alueen muutos askarruttaa

Ilmastonmuutos on voimakkainta ja nopeinta Arktiksen alueella, joka on viimeisten sadan vuoden aikana lämmennyt noin kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Arktiksen merijää on ohentunut, ja sen laajuus kesäisin ja syksyisin on voimakkaasti vähentynyt.

Yksi tutkijoita puhuttavista asioista on juuri arktisen jään laajuuden vähentymisen ja Suomen talvien lämpötilojen yhteys. Jään väheneminen on johtanut korkeampiin lämpötiloihin ja tuulen muutoksiin Arktiksessa syksyllä. Myös Suomen ilmasto on lämmennyt, mutta kolme viimeisintä talvea ovat kuitenkin Etelä-Suomessa olleet joko runsaslumisia tai kylmiä ja runsaslumisia. Eräiden tutkimusten mukaan Suomen pitkät kylmät talvijaksot ovat johtuneet itätuulia lisäävistä mekanismeista, joihin arktisen merijään sulamisella on vaikutusta, sekä toisesta Arktiksen mekanismista, joka pyrkii hidastamaan matala- ja korkeapaineiden liikettä lännestä itään.

Ilmatieteen laitoksen tutkija, dosentti Timo Vihma on tehnyt katsauksen viime vuosina aiheesta ilmestyneistä tutkimuksista. Hänen mukaansa Arktisen merijään väheneminen kyllä pyrkinee lisäämään talvisia itätuulia Suomessa. Lisäksi Arktiksen voimakkaampi lämpeneminen lisää pysyvämpiä kesä- ja talvisäätyyppejä Suomessa. Vihma korostaa kuitenkin, että nämä mekanismit eivät ole ainoat ilmakehän suuren mittakaavan kiertoliikkeeseen vaikuttavat tekijät.
 
- Ei siis ole kuitenkaan riittävää näyttöä siitä, että nämä mekanismit dominoisivat ilmaston lämpenemistrendiin verrattuna, Vihma toteaa. - Ihmisen ilmastomuisti on kovin lyhyt. Esimerkiksi syyskuussa 2007 havaittiin arktisen merijään minimiulottuvuus, mutta Suomessa sitä seurasi vähäluminen ja ennätyksellisen lämmin talvi. Siis täysin päinvastoin kuin näiden mekanismien mukaan tapahtuisi.

Talvien lämpenevä trendi tulee siis Vihman mukaan jatkumaan, kuten myös vuosien ja vuosikymmenien välinen suuri vaihtelu.

Sään ääri-ilmiöitä käsiteltiin Suomen IPCC-työryhmän Ilmatieteen laitoksen johdolla järjestämässä seminaarissa perjantaina.

Lisää tietoa IPCC:n uusimmasta erikoisraportista Managing the Risks of Extreme Events and Disasters to Advance Climate Change Adaptation (SREX)

Seminaarin esitykset PDF-muodossa

Lisätietoja:
Meteorologi Hilppa Gregow, puh. 09 19293510
Dosentti Timo Vihma, puh. 09 1929 4173

Yksikönpäällikkö Juhana Hyrkkänen (09) 1929 3495
Pääjohtaja Petteri Taalas (09) 1929 2200

Teiden talvikunnossapidon takana tiealan ja säätieteilijöiden yhteistyö

23.5.2012 12:30

Sää on kaikkein yleisin häiriöitä aiheuttava tekijä kaikissa liikennemuodoissa ja -järjestelmissä. Tiesään kansainväliset asiantuntijat kokoontuvat Helsinkiin 22. - 25. toukokuuta.

Kuva: Kirsti Kotro

Tiealan ja sään asiantuntijat toimivat vahvassa yhteistyössä talvikunnossapidon tehostamiseksi, liikenteen ohjauksen kehittämiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi. SIRWEC (Standing International Road Weather Commission) on vuonna 1984 perustettu kansainvälinen verkosto, jonka tavoitteena on edistää tiealan ja säätieteilijöiden välistä yhteistyötä tutkimuksen ja kehityksen alueella teiden talvikunnossapidon parantamiseksi. Verkoston kahden vuoden välein järjestämissä konferensseissa esitellään alan uusimpia tutkimustuloksia sekä tiesääalan laite- ja ohjelmistotoimittajien uutuuksia. Helsingissä 22.–25. toukokuuta järjestettävään kokoukseen saapuu noin 200 alan ammattilaista 30 eri maasta.

Suomessa vahvaa osaamista

Suomella on ollut merkittävä rooli teiden talvikunnossapidon ja tiesääpalveluiden kehittämisessä sekä tiesääinformaation käytössä aina 1970-luvulta alkaen. Tiesääpalveluita ovat kehittäneet tiiviissä yhteistyössä mm. Liikennevirasto, Ilmatieteen laitos sekä kunnossapitourakoitsijat.

Kehittyneet tiesääpalvelut ovat muokanneet kunnossapitoa yhä nopeammaksi ja ajantasaisemmaksi. Tämä on tuonut suuria säästöjä erityisesti teiden talvikunnossapitoon ja mahdollistanut tiesäätietoon perustuvat tiedostus-, varoitus- ja ohjauspalvelut.

– Tiesääpalveluiden käyttö on yhä lisääntymässä. Liikenneviraston liikennekeskukset käyttävät palveluita ohjatakseen liikennettä ja tuottaakseen liikennetietoa tienkäyttäjille. Automaattisesti säätietojen mukaan muuttuvat nopeusrajoitukset ovat moderni tapa kehittää talviliikenteen turvallisuutta. Tienkäyttäjiä pystytään myös informoimaan vaarallisista olosuhteista, Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala sanoi SIRWECin avauspuheessaan.

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas korosti avajaispuheessaan tiesääpalveluiden taloudellista merkitystä. Ilmatieteen laitoksen eurooppalaisessa tutkimushankkeessa tekemän tutkimuksen mukaan tieliikenneonnettomuuksien vuosikustannukset kohoavat Suomessa keskimäärin 200 miljoonaan euroon ja Euroopan tasolla yli 20 miljardiin euroon.
– Ajantasaisilla sääpalveluilla saavutetaan noin 36 miljoonan euron vuosittaiset säästöt Suomessa ja 3,4 miljardin säästöt Euroopan tasolla. Ilmatieteen laitos panostaa vahvasti meteorologiseen tutkimukseen ja sen pohjalta kehitettäviin yhä tehokkaampiin sääpalveluihin, Petteri Taalas sanoi.

Tiesääosaaminen myös vientituote

Suomen haastavissa olosuhteissa testattu osaaminen ja palvelut ovat myös vientituote. Ilmatieteen laitos on mukana mm. Euroopan komission rahoittamassa älyliikennehankkeessa, jossa tienvarsi-infrastruktuuria hyödyntävää palvelua testataan Espanjassa, Portugalissa, Saksassa ja Kreikassa.

– EU patistaa meitä luomaan kilpailukykyistä, resurssitehokasta ja kestävää liikennejärjestelmää. Kun vähemmällä rahalla on saatava aikaan enemmän, on siirrettävä painopistettä rakentamisesta liikkumisen ja kuljettamisen ongelmien ratkaisemiseen. Tiesääpalvelutiedon jakaminen ja hyödyntäminen maiden rajojen yli tuottaa siihen uhratut rahat monin kerroin yhteiskunnalle takaisin esimerkiksi säästyneinä talvihoitokustannuksina, liikenneturvallisuuden paranemisena ja liikenteen sujuvoitumisena sekä pienentyneinä ympäristöpäästöinä, kannusti liikenneministeri Merja Kyllönen seminaarin osallistujia.

SIRWEC-konferenssin järjestelyistä vastaavat yhteistyössä Liikennevirasto, Ilmatieteen laitos ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Lisätietoja

www.sirwec2012.fi/

SIRWECin varapuheenjohtaja Yrjö Pilli-Sihvola, Kaakkois‐Suomen ELY, puh. 0400 653 248
SIRWECin varapuheenjohtaja Pertti Nurmi, Ilmatieteen laitos, puh. 050 500 3610

Liikenneviraston viestintä, Johanna Majamäki, puh. 020 637 3067
Ilmatieteen laitoksen viestintä, Eija Vallinheimo, puh. (09) 1929 2231
 

Ukkoskausi käynnistyy jälleen

16.5.2012 10:49

Suomen leveysasteilla ukkosilmaston tyypillinen piirre on jaksollisuus. Kesän koittaessa, sää lämpenee ja samalla myös ukkosten esiintyminen vilkastuu.

Kuva: Antonin Halas

Vaikka myös talvikuukausina voi ukkonen jyrähdellä, tilastojen valossa ukkoskausi käynnistyy virallisesti toukokuussa. Ukkoset vilkastuvat keskikesää lähestyttäessä, jonka jälkeen salama-aktiivisuus alkaa jälleen laantua kohti syksyä.

Runsaimmat ukkoset koetaan tyypillisesti heinäkuussa, jolloin Suomen maankamaralle iskee keskimäärin reilut 60 000 salamaa eli lähes puolet koko vuoden 140 000 salamasta. Syyskuun jälkeen ukkostaa enää melko satunnaisesti, joskin merkittäviä ukkosia voi esiintyä etenkin lämpimän meren yllä. Ukkosten esiintyminen on vahvasti riippuvainen yleisestä suursäätilasta, joten helteinen ja kostea kesä on ukkosten kannalta suotuisa.

Vuosivaihtelu on suurta

Ilmatieteen laitoksen salamanpaikantimien antamien tilastojen valossa runsain salamointi on jaksolla 1998 -2011 keskittynyt Suomessa Pohjanmaalle sekä maan kaakkois- ja keskiosiin. Lapissa salamoi keskimäärin vähemmän johtuen kesän lyhyydestä. Vaikka vuoden mittaan salamoita ei jollakin alueella kertyisikään runsaasti, voi yksittäinen ukkonen olla erittäin raju periaatteessa missä päin maata tahansa, myös Lapissa.

Suomen sään suuri ajallinen ja paikallinen vaihtelu näkyy myös ukkosissa: eri vuosina ukkosten, esiintymisalueet vaihtelevat paljon, samoin koko vuoden salamakertymä. Laihimpina vuosina havaitaan vain reilut 60 000 maasalamaa, kun taas huippuvuosina päästään yli 300 000.

– Keskimääräinen maasalamatiheys on Suomessa noin 0,4 salamaa neliökilometriä kohden vuodessa, joka on koko maapallon mittakaavassa tarkasteltuna melko vähän. Keskiarvo ei kuitenkaan anna todellista kuvaa rajuimpien yksittäisten ukkosten luonteesta. Esimerkiksi kesän 2010 ukkoset kestävät hyvin vertailun eteläisempiin maihin, tutkija Antti Mäkelä toteaa.

Ukkonen Suomen sääilmiöistä vaarallisin

Ukkonen on Suomessa esiintyvistä sääilmiöistä tilastojen valossa vaarallisin: keskimäärin salamaan menehtyy yksi ihminen joka toinen vuosi. Sen lisäksi mukaan mahtuu muutamia läheltä piti -tilanteita.
– Suoranaiseen pelkoon ei sinänsä ole mitään syytä, vaan riittää, että muistaa muutamia perusohjeita ukkosen varalle: älä esimerkiksi mene puun alle sateensuojaan, sillä salama iskee mielellään korkeisiin kohteisiin kuten puuhun, josta virta hyppää herkästi ihmiseen. Metallikorinen auto on melko turvallinen ja yleensä helposti tarjolla oleva suojautumispaikka. Rakennuksessa kannattaa sähkölaitteiden johdot kytkeä pois jo hyvissä ajoin ennen ukkosta, koska varsinkaan herkät elektroniikkalaitteet eivät kestä kovin suuria ylijännitteitä, Mäkelä opastaa.

Iskikö salama puuhun?

Ilmatieteen laitos kerää kuluvan kesän aikana havaintoja salaman iskemistä puista tieteellistä tutkimusta varten. Jos puun tarkka sijainti sekä iskun ajankohta on tiedossa, voidaan Ilmatieteen laitoksen salamanpaikannustietoja verrata puun saamien vaurioiden laatuun. Suomi tarjoaa runsasmetsäisenä maahan tutkimukseen hyvät edellytykset. Havainnot voit lähettää kätevästi Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla olevan havaintolomakkeen kautta.

Lisätietoja:

Antti Mäkelä, puh. (09) 1929 4166, antti.makela@fmi.fi

Lue lisää ukkosista ja salamoista:
http://ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat

Havaintolomake:
http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmoita-salaman-iskemasta-puusta
 

Jäätalvi päättyi Suomen merialueilla

15.5.2012 12:50

Ilmatieteen laitoksen Jääpalvelu julkaisee tänään 15. toukokuuta jäätalven 2011 - 2012 viimeisen jääkartan ja -tiedotteen.

Kuva: Eija Vallinheimo

Taakse jäänyt jäätalvi alkoi poikkeuksellisen myöhään ja päättyi hyvin varhain. Jäätalven huippukohta koettiin helmikuun 11. päivänä, jolloin jäällisen alueen laajuus oli 179 000 km². Jäällisen alan suhteen talvi luokitellaan keskimääräiseksi. Muutoin talvi oli melko poikkeuksellinen, sillä se alkoi poikkeuksellisen myöhään ja runsaan jäälle sataneen lumen takia jäät olivat kesimääräistä ohuemmat.

– Tämä talvi jää julkaistujen jäätiedotusten lukumäärällä laskien toistaiseksi kaikkein lyhyimmäksi jäätalveksi. Jäätiedotuksia julkaistiin talven aikana yhteensä 132 kappaletta. Keskimäärin talven aikana julkaistaan reilut 170 jäätiedotetta, kertoo jääasiantuntija Jouni Vainio.

Ilmatieteen laitoksen mukaan vain talvina 2001, 2002 ja 2008 talvi on päättynyt varhemmin. Talvi 2008, joka jäi tilastoihin toistaiseksi kaikkein leudoimpana talvena, alkoi myös melko myöhään.
–Tänä vuonna sää alkoi kylmetä vasta tammikuun puolivälissä, jolloin myös ensimmäiset jäänmurtajat lähtivät tehtäviinsä, Jouni Vainio sanoo.

Jäätilanteen kehittymistä seurataan Jääpalvelussa talviaikaan päivittäin. Tästä päivästä eteenpäin Ilmatieteen laitoksen Meripalvelut jatkaa aallokon ja vedenkorkeuden seurantaa ja aloittaa taas lokakuussa meriveden jäähtymisen seurannan.

Lisätietoja:

Jäätilannekartta: ilmatieteenlaitos.fi/jaatilanne
Meriveden korkeushavainnot: ilmatieteenlaitos.fi/vedenkorkeus

Jääasiantuntija Jouni Vainio, puh. 041 5015 359, jouni.vainio@fmi.fi
 

Sopeutumistutkimuksen yhteenvetoraportti kuvaa mahdollisuuksia sopeutua ilmastonmuutokseen eri toimialoilla

10.5.2012 10:00

”Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua?” – yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta -raportti kuvaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia sopeutua muutokseen eri toimialoilla.

Kuva: maa- ja metsätalousministeriö

Ilmastonmuutos vaikuttaa tulevaisuudessa moneen toimialaan; luonnonvarojen käytöstä ja luonnon monimuotoisuudesta rakennettuun ympäristöön sekä ihmisten terveyteen. Ilmastonmuutokseen sopeutumista tarkastellaan raportissa myös taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten sekä alueellisen haavoittuvuuden näkökulmasta.

Ilmastonmuutosta ei voi enää kokonaan estää

Ihmiskunnan toiminnasta aiheutuvaa ilmastonmuutosta ei voi enää kokonaan estää. Kansainvälisten kasvihuonekaasujen päästövähennyksiin tähtäävien sopimusneuvotteluiden onnistumisesta riippuu, miten suureen ilmastonmuutokseen tulevaisuudessa on sopeuduttava.

Maapallo ei lämpene tasaisesti, vaan Suomessa lämpötila kohoaa enemmän kuin maapallolla keskimäärin. Jos maapallon keskilämpötila kohoaa 2 asteella, Suomessa vuoden keskilämpötila nousisi noin 3,5 astetta ja vuotuinen sademäärä kasvaisi noin 13 %. Muutoksen nopeus on suuri haaste niin yhteiskunnalle kuin luonnollekin Suomessa.

Ilmastonmuutoksen myönteisiä vaikutuksia voidaan vahvistaa ja haitallisia vaikutuksia vähentää oikein ajoitettujen sopeutumistoimien avulla. Sopeutumistoimia integroidaan osaksi eri sektoreiden strategioita ja ohjelmia Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategian mukaisesti. Ennakoivassa päätöksenteossa tarvittavia ilmastoriskien arvioinnin ja hallinnan menetelmiä kuvataan raportissa myös esimerkkien avulla. Tähän mennessä toteutetun sopeutumistutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa käytännön sopeutumistoimissa jo monilla aloilla. Sopeutumistoimien hyödyt voivat olla moninkertaisia kustannuksiin verrattuna ja ne tukevat ekologisesti kestävää toimintaa ja luonnonvarojen käyttöä.

Yhteenvetoraportin kirjoittamiseen on osallistunut kymmeniä tutkijoita lukuisista organisaatioista. Laajan tutkijayhteisön yhteistyön tuloksena syntynyt yhteenveto perustuu pitkälti Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelman (ISTO, 2006–2010) hankkeisiin, mutta mukana on myös monien muiden projektien tuloksia. Työtä on ohjannut maa- ja metsätalousministeriön vetämä Ilmastonmuutokseen sopeutumisen koordinointiryhmä. Nyt valmistunutta tutkimusyhteenvetoa hyödynnetään lähivuosina ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian uusimisessa.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitos, projektipäällikkö Reija Ruuhela, puh. 0500 424 533
maa- ja metsätalousministeriö, tutkija Jaana Kaipainen, puh 040 801 5389

Linkki raporttiin MMM:n www-sivuilla:
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/julkaisusarja/2012/67Wke725j/MMM_julkaisu_2012_6.pdf
 

Siitepölyä kulkeutuu Suomeen myös kauempaa

8.5.2012 13:00

Ilmatieteen laitoksen kaukokulkeutumismallin avulla voidaan ennustaa myös ulkomailta Suomeen kulkeutuvien siitepölyjen pitoisuuksia.

Kuva: Eija Vallinheimo

Koivun siitepölymäärät ilmassa vaihtelevat maan eteläosissa runsaista erittäin runsaisiin ja maan keskiosissa kohtalaisista runsaisiin. Siitepölyä kulkeutuu vähäisiä määriä myös maan pohjoisosiin Etelä-Lappiin asti. Ilmatieteen laitoksen kaukokulkeutumismallin avulla voidaan ennustaa myös ulkomailta Suomeen kulkeutuvien siitepölyjen pitoisuuksia.

Turun yliopiston Aerobiologian yksikkö laatii siitepölytiedotteita siitepölykautena. Siitepölykaudeksi kutsutaan aikaa, jolloin allergeenisen siitepölyn esiintyminen ilmassa on mahdollista. Suomessa ensimmäiset siitepölyhiukkaset havaitaan usein jo varhain kevättalvella, kun siitepölyä tulee maahamme kaukokulkeumana Etelä-Skandinaviasta, Keski-Euroopasta tai Baltian maista.

Täksi kevääksi odotetaan erittäin voimakasta paikallista koivun kukintaa. Arvio perustuu Metsäntutkimuslaitoksen norkkolaskelmiin, joiden mukaan koivuissa on norkkoja maan etelä- ja keskiosissa huomattavasti tavallista enemmän, ja maan pohjoisosissakin runsaasti. Koko laskennan aikana ainoastaan vuoden 1993 norkkolaskennat ovat antaneet suuremman arvion.

Tällä hetkellä koivun siitepölykausi on alkanut jo Suomessa. Suomen omien koivujen lisäksi erityisesti Suomen lounaisosissa voidaan havaita mm. Etelä-Ruotsista kulkeutunutta koivun siitepölyä.

Siitepölytiedotteessa ilman siitepöly- ja homeitiöpitoisuutta kuvataan asteikolla: vähän, kohtalaisesti tai runsaasti. Useimmat siitepölylle allergiset saavat oireita kun siitepölyä on runsaasti, mutta vähäisistä pitoisuuksista vain herkimmät oireilevat.

Siitepölytiedotetta laadittaessa käytetään hyväksi mm. säätiedotteita sekä kaukokulkeumamalleja.
Erilaisten hiukkasten leviämistä ilmakehässä ennustetaan Ilmatieteen laitoksessa kehitetyn kaukokulkeutumis- ja annoslaskentamallin (SILAM) avulla. Tämän leviämismallin avulla voidaan ennustaa myös mm. siitepölyjen pitoisuuksia, kun tiedetään ilmakehään päässeiden hiukkasten määrä ja koostumus. Ilmatieteen laitos ja Turun yliopiston Aerobiologian yksikkö kehittävät siitepölyjä koskevia ennustemalleja yhteistyössä. Mallilla nähtiin myös Venäjällä huhtikuun lopussa havaitut korkeat koivun siitepölypitoisuudet.

Lisätietoja:

Turun yliopisto, Aerobiologian yksikkö, puh. (02) 333 6065, aerobiologit@utu.fi

Ilmatieteen laitos
Ryhmäpäällikkö Ari Karppinen, puh. 040 534 6809, ari.karppinen@fmi.fi
Tutkija Virpi Tarvainen, puh. (09) 1929 5514, virpi.tarvainen@fmi.fi

Turun Aerobiologian yksikkö: aerobiologia.utu.fi
Metlan ennuste: metla.fi/tiedotteet/2012/2012-04-11-siemensatoennuste.htm
 

Viileähkö huhtikuu käynnisti kevään

2.5.2012 13:28

Huhtikuun keskilämpötila oli Ilmatieteen laitoksen mittausten mukaan koko Suomessa jonkin verran tavanomaista alempi. Terminen kevät alkoi kuitenkin koko maassa kuukauden loppuun mennessä.

Kuva: Tuija Vuorinen

Huhtikuun keskilämpötila vaihteli maan eteläosan runsaasta +3 asteesta Käsivarren Lapin vajaaseen -4 asteeseen. Keskilämpötilan poikkeama kuukauden pitkäaikaisesta keskiarvosta oli suurimmassa osassa maata 1…2 astetta. Maan lounaisimmassa osassa päästiin kuitenkin lähelle ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa. Kuukauden ylin lämpötila 17,1 astetta mitattiin Turun Artukaisissa 22. päivänä ja alin lämpötila -28,7 astetta Utsjoen Kevojärvellä 2. päivänä.

Terminen kevät eteni huhtikuun alussa hitaasti, mutta kuun lopussa se oli alkanut jo Keski-Lappia myöden, mikä on lähellä tavanomaista. Terminen kevät alkaa silloin kun vuorokauden keskilämpötila nousee ns. pysyvästi nollan yläpuolelle.

Sadetta tavanomaista enemmän

Huhtikuun sademäärä oli suurimmassa osassa maata 40–60 mm. Vähiten satoi Pohjois-Lapissa, jossa jäätiin paikoin alle 30 millimetrin. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna sadetta kertyi lähes koko maassa selvästi tavanomaista enemmän. Ahvenanmaalla, Pohjanmaan rannikolla ja osassa Etelä-Lappia satoi kaksinkertaisesti tavanomaiseen nähden.

Yksittäisistä havaintoasemista eniten satoi Jomalassa Ahvenanmaalla, jossa sadetta kertyi 73 mm. Vähiten satoi Enontekiön Kilpisjärvellä, jossa sademäärä jäi 21 millimetriin. Suurin vuorokautinen sademäärä 26,2 mm mitattiin Vaasan Klemettilässä 20. päivänä.

Länsi-Lapissa vielä lunta harvinaisen paljon

Ilmatieteen laitoksen mittausten mukaan yhtenäinen lumipeite kattoi vielä huhtikuun alussa koko maan aivan läntisintä osaa lukuun ottamatta. Kuukauden lopussa yhtenäisen lumipeitteen raja oli vetäytynyt Kainuusta Meri-Lappiin kulkevalle linjalle. Länsi-Lapissa lunta oli kuukauden lopussa ajankohtaan nähden jopa harvinaisen paljon; suurin lumensyvyys 100 cm mitattiin Kittilän Kenttärovalla.

Huhtikuun 2. päivänä satoi Pirkanmaalla lunta paikoin yli 20 cm. Seuraavana päivänä mitattiin Tampereen Härmälässä koko kuluneen talvikauden suurin lumensyvyys 47 cm.

Ilmatieteen laitoksen kuukausitiedotteissa on siirrytty käyttämään vertailukautena vuosien 1981–2010 ajalta laskettuja tilastoja. Keskilämpötilojen muutos vertailukausien 1981–2010 ja 1971–2000 välillä on suurin nimenomaan huhtikuussa. Uudella vertailukaudella huhtikuun keskilämpötilat ovat koko maassa 0,5-1,0 astetta edellisen vertailukauden keskilämpötiloja korkeammat ja kuukauden ylimpien lämpötilojen keskiarvo on noussut monin paikoin enemmän kuin asteen. Huhtikuun sademäärä on varsinkin maan eteläosassa pienempi kuin edellisellä vertailukaudella.
Lisätietoja:

Maaliskuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/huhtikuu
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk numerossa 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm)
Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (3,98 e/min+pvm)

Vappuna sadealue liikkuu maan pohjoisosan poikki ja sää viilenee vappupäiväksi

27.4.2012 10:29

(Päivitetty 29.4.) Ilmatieteen laitoksen sunnuntaina 29. huhtikuuta tekemän ennusteen mukaan vesi- ja räntäsateita leviää maan pohjoisosaan vappuaaton kuluessa. Myös muualla maassa voi sadella vähän vettä illemmalla.

Kuva: Eija Vallinheimo

Vappuaattona pilvisyys on vaihtelevaa, runsainta pilvisyys on todennäköisesti maan pohjoisosassa. Lämpötila kohoaa maanantaina maan etelä- ja keskiosassa 9 ja 14 asteen välille, maan pohjoisosassa lämpötila on 4 asteen molemmin puolin.

Vappupäivän vastaisena yönä vesi- ja lumisateita tulee vielä paikoin maan itärajan pinnassa, muutoin vappupäivä on koko maassa enimmäkseen poutainen, mutta tuulinen ja vapunaattoa viileämpi.

Yöllä lämpötila laskee maan etelä- ja keskiosassa enimmäkseen 0…+5 asteen välille, maan pohjoisosassa on paikoin pikkupakkasta. Vappupäivänä selkeintä on maan länsiosassa, Lapissa pilvisyys on runsasta. Vähäisiä vesi- ja lumikuuroja saattaa tulla maan pohjois- ja itäosassa, muualla maassa sää poutaisena. Vappupäivä on koko maassa nelisen astetta vappuaattoa viileämpi.

Vuosi sitten etelässäkin leijaili lumihiutaleita

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi sitten vappua vietettiin melko epävakaisessa ja koleassa, mutta kuitenkin ajoittain aurinkoisessa säässä. Paikallisia sadekuuroja esiintyi lähes koko maassa ja vappuaattona lounaassa jyrähti muutaman kerran ukkonen. Koleassa ilmassa esiintyi vappupäivänä lumikuuroja myös aivan etelässä. Vuosi sitten päivän ylimmät lämpötilat vaihtelivat maan eteläosassa 7…12 asteen välillä, keskiosassa 5…10 asteen välillä sekä pohjoisessa viiden asteen molemmin puolin. Vappuyönä oli pikkupakkasta lähes koko maassa.

Tilastojen mukaan lämpötila on vappuna keskimäärin maan etelä- ja keskiosassa päivisin hieman yli kymmenen astetta ja maan pohjoisosassa pääosin 5 ja 10 asteen välillä. Yöllä lämpötila laskee maan keski- ja pohjoisosassa vielä vapun aikaan tyypillisesti pakkasen puolelle, maan eteläosassa yölämpötila on tavallisesti asteen tai pari plussan puolella. Mahdolliset sateet tulevat etelässä tyypillisesti vetenä, pohjoisessa myös räntä- ja lumisateet ovat tavanomaisia.

Ehjä lumipeite löytyy vappuna tyypillisesti Oulun pohjoispuolelta Ilomantsiin ulottuvan linjan pohjoispuolelta. Muutaman senttimetrin lumikerros maan keskiosassakaan ei ole erikoista. Tänä vappuna lumipeitteen laajuus noudattaa melko yleisesti pitkän ajan keskiarvoa.

Lisätietoja:

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk numerossa 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm)
Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (3,98 e/min+pvm)

Vapun säät tilastoissa: http://ilmatieteenlaitos.fi/vappu
 

Terminen kevät alkanut suuressa osassa maata

23.4.2012 10:18

Sunnuntai 22. huhtikuuta oli toistaiseksi kevään lämpimin päivä. Ylin lämpötila, +17,1 astetta, mitattiin Turussa.

Kuva: Eija Vallinheimo

Yli +15 astetta havaittiin useilla paikkakunnilla maan eteläosassa. Sen sijaan Lapissa lämpötila jäi päivälläkin vain muutamaan plusasteeseen.

Ilmatieteen laitoksen mukaan terminen kevät on huhtikuun puoliväliin mennessä alkanut suuressa osassa maata lukuun ottamatta Koillismaata sekä Lappia (poikkeuksena Meri-Lappi). Paikoin maan etelä- ja länsiosassa terminen kevät alkoi jo maaliskuun 10. päivän tienoilla eli 1 - 3 viikkoa pitkän ajan keskiarvoa aikaisemmin. Maaliskuun lopulla alkanut kylmä jakso toisaalta viivästytti termisen kevään alkamista etenkin maan keski- ja itäosassa. Näillä alueilla keväisiin lämpötiloihin yllettiin huhtikuun 10. päivän paikkeilla eli noin 1-2 viikkoa tavanomaista myöhemmin.
Suuressa osassa Lappia terminen kevät alkaa tilastojen valossa tyypillisesti huhtikuun loppupuolella, Käsivarren Lapissa vasta vapun tienoilla.

Termiset vuodenajat määritellään ainoastaan vuorokauden keskilämpötilojen perusteella. Esimerkiksi kevät alkaa silloin kun vuorokauden keskilämpötila nousee ns. pysyvästi nollan yläpuolelle. Yksittäisinä vuorokausina voidaan kuitenkin tämänkin jälkeen jäädä pakkasen puolelle. Termisten vuodenaikojen vaihtuminen voidaan todentaa vasta tietyn seurantajakson jälkeen eli aikaisintaan kymmenen vuorokauden kuluttua.

Lisätietoja:

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk numerossa 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm)

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (3,98 e/min+pvm)

http://ilmatieteenlaitos.fi/kevattilastot
http://ilmatieteenlaitos.fi/termiset-vuodenajat

Lumen vesiarvoa mitattu Sodankylässä useana talvena

18.4.2012 9:14

Ilmatieteen laitoksen Sodankylässä sijaitsevalla Lapin ilmatieteellisellä tutkimusasemalla on ollut käynnissä mittauskampanja, jolla pyritään määrittämään lumen vesiarvoa tutkamittauksin.

Kuva: Tania Casal/ESA

Tietoja tarvitaan vahvistamaan lumen vesiarvoa mahdollisesti tulevaisuudessa mittaavan satelliitin tietojen oikeellisuus.
Euroopan avaruusjärjestön ESAn seuraavan Earth Explorer -luokkaan kuuluvan satelliitin valinta lähestyy. Earth Explorer -satelliitit ovat pieniä tai keskisuuria satelliitteja, jotka pyrkivät hyödyntämään uutta teknologiaa ympäristön tilan seurannassa. Jo laukaistuja Earth Explorer -satelliitteja ovat mm. maapallon gravitaatiokenttää tarkasti mittaava GoCE sekä maanpinnan kosteutta ja valtamerten suolapitoisuutta mittaava SMOS. Tällä hetkellä vertaillaan kolmea erilaista satelliittihanketta, joista yksi lopulta valitaan rakennettavaksi. Ilmatieteen laitos on ollut voimakkaasti mukana yhden ehdotetun satelliitin valmistelutyössä.

CoReH20-satelliitti mittaisi lumen vesiarvoa

Kylmien alueiden korkean resoluution hydrologiaobservatorio (CoReH2O, COld REgions Hydrology High-resolution Observatory) on toteutuessaan ensimmäinen satelliitti, joka keskittyy erityisesti maanpinnalle varastoituneen lumen vesiarvon sekä vuoristo- ja mannerjäätiköille kertyvän lumena mittaamiseen. Lumen vesiarvo on hydrologisen kierron oleellinen komponentti, josta tarvitaan tietoa riittävällä tarkkuudella globaalisti. Koska ilmastonmuutos vaikuttaa olemassa olevan lumen ja jään määrään, on sillä kriittinen vaikutus myös vesivarantoihin erityisesti vuoristoalueilla.

CoReH2O-satelliitin tavoitteena on tuottaa toistuvia tarkkoja havaintokuvia lumi- ja jääpeitteen ominaisuuksista. Tämä auttaa mallintamaan ja täsmentämään ilmakehässä tapahtuvia vaihtoprosesseja sekä on hyödyksi alueellisesti ja maailmanlaajuisesti ilmastotutkimuksessa ja eri hydrologisissa sovelluksissa. Suunnitelmana on käyttää kaksitaajuista SAR-tutkaa lumen ja jään havainnointiin. Mikäli CoReH2O valitaan ESAn seitsemänneksi Earth Explorer -ohjelman satelliitiksi, pääsee se avaruuteen vuoden 2016 paikkeilla.

Kokeellisista tutkamittauksista hyötyä satelliittidatan arvioinnissa

NoSREx (Nordic Snow Radar Experiment) on syksystä 2009 lähtien käynnissä ollut Euroopan avaruusjärjestön ESAn rahoittama mittauskampanja, jolla pyritään osoittamaan käytössä oleva mittauskonsepti toimivaksi sekä kehittämään satelliitin mittaustulosten tulkintaan tarvittavia algoritmeja. Pääasiallisena instrumenttina käytetään Sveitsissä rakennettua kiinteään torniin sijoitettua monitaajuustutkaa. Tutkan mittaama ns. takaisinsironta yhdistetään lumipeitteen ominaisuuksiin tarkkojen maastomittausten avulla. Maastomittauksissa havainnoidaan säännöllisesti mm. lumen rakennetta ja lumikiteiden kokoa ja muotoa. Tutkamittausten tulkinta lumen vesiarvoksi ei ole aivan yksiselitteistä, joten Sodankylän mittaustuloksilla on ollut olennainen merkitys havaintoja selittävien mallien kehitystyössä. Vastaavia mittauksia on suoritettu myös Alpeilla sekä Kanadan arktisilla alueilla vuosina 2007 - 2011. Ilmatieteen laitos on paitsi vastannut laitteiden operoinnista sekä maastomittausten suorittamisesta, myös osallistunut lumen sirontamallien ja eri tulkinta-algoritmien kehitykseen.

Useita mittauslentoja talven aikana

Talven 2011 - 2012 mittaukset Sodankylässä keskittyivät CoReH2O:n mittauskonseptin demonstrointiin ESAn kehittämällä lentokäyttöisellä SAR-tutkalla (SnowSAR). Kuluneena talvena laitteella lennettiin yhteensä 12 mittauslentoa Sodankylässä ja mm. Saariselän tunturialueilla ja Pohjanlahdella merijään yllä.

Ilmatieteen laitos vastasi kampanjan aikana maastomittausten suorittamisesta sekä mm. instrumentin kalibrointiin tarvittavien tutkaheijastinten asennuksesta. Jokaisen mittauslennon aikana kerättiin merkittävä määrä näytteitä lumen vesiarvosta ja muista ominaisuuksista lentolinjojen kohdalta. Mittauksiin osallistui noin 30 henkilöä Ilmatieteen laitoksen eri yksiköistä. Kampanjaan osallistui myös tutkijaryhmiä Kanadasta, Yhdysvalloista, Sveitsistä, Itävallasta ja Turkista. Laitteen mittaukset keskitettiin Sodankylään Ilmatieteen laitoksella olevan sopivan infrastruktuurin ja mittausasiantuntemuksen vuoksi.

Lisätietoja:

Tutkija Juha Lemmetyinen, puh. 040 730 3663, juha.lemmetyinen@fmi.fi
Yksikön päällikkö Jouni Pulliainen, puh. 050 589 5821, jouni.pulliainen@fmi.fi
 

Auringosta kannattaa nauttia kohtuudella

17.4.2012 10:05

Auringon ultraviolettisäteilyn voimistuessa kevään myötä tulee muistaa suojautua liialliselta säteilyltä. Jatkuva ihon altistuminen UV-säteilylle voi aiheuttaa ihosyövän.

Kuva: Eija Vallinheimo

Ilmatieteen laitos, Syöpäjärjestöt ja Säteilyturvakeskus haluavat muistuttaa auringon ultraviolettisäteilyn terveysriskeistä kevään kynnyksellä.

Oikealla asenteella aurinkoon

Talvella ohentunut ja kalpea iho ei kestä yhtäkkistä, suurta UV-säteilymäärää ja palaa keväällä erittäin helposti. UV-annostaan ja palamisriskiään on helppo vähentää ennakoivalla asenteella ja muistamalla muutama perusasia suojautumisesta. Aurinkoon kannattaa totutella vähitellen, jolloin ihon luontaiset suojamekanismit, kuten rusketus ja päällimmäisten ihosolukerrosten paksuuntuminen, ehtivät suojata ihoa.

Parhaimman suojan iholle antaa vaatetus. Aurinkorasvat pystyvät estämään UV-säteilyn aiheuttaman ihon palamisen, mutta niiden tarjoama suoja riippuu suojakertoimen lisäksi iholle levitettävän voiteen määrästä. Mikäli rasva kuluu pois, aurinkosuojavoidetta on luonnollisesti lisättävä.

Silmät kannattaa myös muistaa suojata aurinkolaseilla. Lasten silmien suojaaminen on erityisen tärkeää. Suotavinta on käyttää aurinkolaseja, jotka suojaavat silmät myös sivulta tulevalta säteilyltä.

UV-indeksi kertoo suojautumistarpeesta

Ilmatieteen laitoksella käytettään kansainvälistä UV-indeksiä, joka kertoo auringon haitallisen UV-säteilyn määrän yhdellä luvulla. Ihon ja silmien suojautumistarve alkaa, kun UV-indeksi on 3 tai enemmän. Keskimäärin tämä toteutuu Etelä-Suomessa toukokuun alusta elokuun loppuun ja Pohjois-Suomessa kesäkuun alusta elokuun puoliväliin. Yksittäisenä vuonna kausi voi alkaa jopa kuukautta aiemmin tai päättyä kuukautta myöhemmin.
Suomessa UV-indeksin suurin toistaiseksi mitattu arvo on 7. Voimakasta säteilyä eli indeksin arvo 6–7 havaitaan Etelä-Suomessa tyypillisesti 5–15 päivänä kesä-heinäkuussa. Ilmatieteen laitos antaa varoituksen, jos ennustettu UV-säteily on voimakasta. Välimeren maissa keskipäivän UV-indeksi on kesällä 8–10. Päiväntasaajan leveysasteilla UV-indeksi voi nousta 12:een, vuoristossa jopa 15:een saakka.
Pitkällä aikajänteellä UV-säteilyn on ennustettu vähenevän otsonikerroksen oletetun toipumisen myötä, mutta toistaiseksi tästä ei ole todisteita. Ilmatieteen laitoksen Jokioisten observatorion tarkkuusmittaukset osoittavat UV-säteilyn pikemminkin lisääntyneen kesäaikaan.

Ihosyövät yleistyvät edelleen

Suomessa sairastui 2725 ihmistä ihosyöpään vuonna 2010. Naisia sairastuneista oli 1345 ja miehiä 1380. Tässä luvussa ovat mukana melanoomaan ja okasolusyöpään sairastuneet. Tämän lisäksi tyvisolusyöpään eli basalioomaan sairastui 12 000–14 000 ihmistä. Basalioomia ei sisällytetä syöpätilastoihin, koska eivät juuri koskaan lähetä etäpesäkkeitä, jolloin tauti ei johda kuolemaan vuosienkaan sairastamien jälkeen.

Melanooma on ihosyövistä vaarallisin, koska se lähettää etäpesäkkeitä. Uusia tapauksia todettiin 1228 vuonna 2010. Näistä 637 oli naisilla ja 591 miehillä. Melanooma on myös 20–29-vuotiaiden naisten yleisin syöpä: siihen sairastuu yhtä moni kuin kilpirauhassyöpään. Tässä ikäluokassa todettiin 20 tapausta vuonna 2010.

Lisätietoja:

Säteilyturvakeskus, erikoistutkija Lasse Ylianttila, puh. (09) 759 88455, lasse.ylianttila@stuk.fi
Ilmatieteen laitos, tutkija Tapani Koskela, puh. (09) 1929 4154, tapani.koskela@fmi.fi
Syöpäjärjestöt, ylilääkäri Liisa Pylkkänen, puh. 09 135 33 237, gsm 040 733 5237, liisa.pylkkanen@cancer.fi

www.stuk.fi
UV-indeksi: www.ilmatieteenlaitos.fi/uvi
www.cancer.fi

UV-indeksi kännykkään:

Saa tarkat UV-indeksitiedot helposti tekstiviestillä numerosta 16161. Palvelun hinta on 0,84 €/viesti (DNA 0,85 €/viesti) ja se toimii Soneran, Elisan, DNA:n, Saunalahden, Tele Finlandin ja AinaComin liittymillä.
Lähetä tekstiviesti uv paikkannimi (esimerkiksi uv hania) numeroon 16161. Vastausviestinä saat uv-indeksin ennusteen, joka sisältää ensimmäiselle vuorokaudelle päivän maksimiarvon sekä indeksin arvon kolmen tunnin välein (klo 9,12,15 ja 18 ). Toiselle ja kolmannelle päivälle saat päivän maksimiarvon.

Räntä- ja lumisateet muuttavat ajokelin paikoin erittäin huonoksi

16.4.2012 12:33

Maanantai-iltana etelästä tuleva matalapaine tuo mukanaan vesi-, räntä ja lumisateita, jotka liikkuvat yön aikana kohti pohjoista.

Kuva: Eija Vallinheimo

Ilmatieteen laitoksen maanantaina 16. huhtikuuta tekemän ennusteen mukaan sadealue vesi-, räntä- ja lumisateineen saapuu maanantaina illalla maan kaakkoisosaan ja liikkuu yön aikana pohjoiseen. Sade on aluksi melko vetistä, mutta muuttuu yöllä varsinkin sisämaassa lumiseksi.

Tiistaina 17. huhtikuuta päivällä maan kaakkoisosaan virtaa lauhempaa ilmaa ja sade on siellä vetisempää. Sadetta kertyy melko yleisesti vedeksi muutettuna 5-10 millimetriä, mutta maan lounaisosassa ja länsirannikon tuntumassa sataa vain vähän tai voi olla jopa sateetonta. Keskiviikkona lumi- ja räntäsadealue yltää Etelä-Lappiin asti. Maan etelä- ja keskiosassa tulee keskiviikkona päivällä yleisesti lumi- tai räntäkuuroja, lännessä sade voi olla jatkuvampaakin.

Ajokeli muuttuu lähivuorokauden aikana huonoksi yleisesti maan etelä- ja keskiosassa lumi- ja räntäsateen vuoksi sekä sohjoisten teiden vuoksi. Ajokeli muuttuu tiistaina paikoin jopa erittäin huonoksi huomenna Päijät-Hämeen, Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi sekä sohjoisten teiden vuoksi. Keskiviikkona ajokeli heikkenee maan pohjoisosassa.

Autolla liikkujien kannattaa seurata ajantasaisia kelivaroituksia Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla.

Lisätietoja:

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk numerossa 0600 1 0600
(3,98 e/min + pvm)
Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (3,98 e/min+pvm)

Tarkista ajantasainen liikennesää, jalankulkusää ja muut varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
 

Aranda tutkimaan Itämeren kevätkukintaa

11.4.2012 9:18

Ilmatieteen laitoksen ja SYKEn tutkijat lähtevät tutkimaan levien kevätkukinnan merkitystä Itämeren hiilidioksidin ja ravinteiden kierrossa.

Kuva: Stefan Simis

Kymmenpäiväisellä matkalla kerätään aineistoja tutkimuksiin, joiden tuloksia voidaan hyödyntää ilmastonmuutoksen vaikutusta kuvaavien mallien kehitystyössä. Aineiston avulla tarkennetaan myös sinileväkukinnan kaukokartoituskuvien tulkintaa.

Vaikka Itämeren lahtien perukoilla on huhtikuussa vielä jäätä, etelämpänä meri alkaa jo värjäytyä levien kukinnan seurauksena. Lyhyt, etelästä pohjoiseen etenevä kevätkukintakausi alkaa, kun valoa ja ravinteita on riittävästi.

Meret ovat tärkeä ilmakehään päästetyn hiilidioksidin nielu. Toisaalta lisääntyvä hiilidioksidi aiheuttaa myös merien happamoitumista. Meren ja ilmakehän välisen hiilidioksidin vaihdon mekanismi ei ole vielä kovin hyvin tunnettu. Tämä vaikuttaa ilmasto- ja ekosysteemimallien tarkkuuteen kuvata ilmastonmuutoksen vaikutusta. Ilmatieteen laitoksen tutkijat keräävät matkalla aineistoa tutkimuksiin, jotka selvittävät hiilidioksidin vaihdon prosesseja, erityisesti aallokon merkitystä vaihdossa. SYKEn ekologit mittaavat, miten levät käyttävät ravinteita ja hyödyntävät vielä vähäistä valoa fotosynteesissä. Tavoitteena on kehittää tarkempia malleja, joilla tutkitaan ilmastonmuutoksen vaikutusta meren ekosysteemiin. Aineistoa käytetään myös leväkukintojen satelliittiseurannan mittausten tulkinnan kehittämisessä yhä tarkemmiksi.

Meren eläinplankton ja bakteerit käyttävät ravinnokseen vuoden ensimmäistä leväkukintaa sen hiipumisen asti. Ylijäänyt osa leväkukinnasta vajoaa pohjaan. SYKEn sedimenttitutkijat ottavat matkalla näytteitä Itämeren fosforin biogeokemiallisen kierron tutkimista varten. Tavoitteena on selvittää mitkä meren pohjan eli sedimentin ominaisuudet sitovat fosforia tai vapauttavat sitä veteen.

Lisätietoja:

Meren ja ilman vuorovaikutus:
matkanjohtaja, erikoistutkija Heidi Pettersson
Ilmatieteen laitos, puh. 040 560 1534

Ekologiset tutkimukset, leväkukinnot:
erikoistutkija Stefan Simis
Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040182 3319 (englanniksi)
 

Kevätpölykausi jatkuu

11.4.2012 8:32

Ilmatieteen laitoksen mukaan keväinen katupöly saattaa huonontaa merkittävästi ilmanlaatua tulevina päivänä erityisesti eteläisessä Suomessa. Katupölykausi on nyt jatkunut jo kuukauden verran.

Kuva: Eija Vallinheimo

Viime vuosina vuoden pahimmat kevätpölypäivät on mitattu maalis-huhtikuun vaihteessa. – Tänä vuonna sateinen sää ja runsaiden lumivallien sulamisvedet ovat pitäneet pahimmat pölyt kurissa. Lähipäivinä sää on poutaisempaa ja tienpintojen kuivuessa ilmanlaatu saattaa katupölyn takia heikentyä kaupunkialueilla, toteaa erikoistutkija Pia Anttila Ilmatieteen laitoksesta.

Katupölyä nousee ilmaan maan kuivuessa, jolloin talven aikana liukkauden vähentämiseksi levitetty ja liikenteen hienontama hiekka ja päällysteestä kulunut mineraaliaines nousee ilmaan liikenteen että tuulen vaikutuksesta. Pahin tilanne on tyypillisesti ruuhka-aikoina vilkkaasti liikennöidyillä katu- ja tieosuuksilla.

Kaukokulkeumat toistaiseksi pieniä

Toinen jokakeväinen vitsaus; pienhiukkasten kaukokulkeumat eteläisimmän Euroopan kulotus- ja maastopaloista ovat toistaiseksi pysyneet laimeina.

Ilmanlaadun kehittymistä voi seurata Ilmanlaatuportaalista: www.ilmanlaatu.fi.
Maastopalojen savujen leviämisennustetta voi seurata osoitteessa:
http://www.ilmanlaatu.fi/ilmanyt/silam/

Lisätietoja:

Erikoistutkija Pia Anttila, puh. (09) 1929 5410, pia.anttila@fmi.fi

Satelliittiaineistojen kehitysprojektit etenevät

10.4.2012 8:37

Euroopan sääsatelliittijärjestö EUMETSATilla on käynnissä useita Satellite Application Facility (SAF) -kehitysprojekteja. Projekteissa aloitettiin uusi kansainvälistä yhteistyötä lisäävä vaihe maaliskuun alussa.

UV-tuote (O3M SAF)

EUMETSATin satelliittisovellutusverkosto (SAF) siirtyi toiseen 5-vuotiseen jatkuvan kehityksen ja operoinnin vaiheeseen (CDOP-2) maaliskuun alussa. Ilmatieteen laitos on mukana kolmessa SAF-projektissa. Projekteissa tuotetaan mittaustietoa ja palveluita, jotka koskevat otsonia, ilmakehän pienkaasuja, pinta-albedoa, lumipeitteen laajuutta, lumen peittämän pinnan suhteellista osuutta ja lumen kosteutta.

Jatkossa satelliittisovellusten kehitys suuntautuu uusien satelliittien hyödyntämiseen ja kansainvälisen yhteistyön laajentamiseen. Kehitysprojekteja hyödynnetään mm. Eurooppalaisen ympäristön ja turvallisuuden seurantaohjelmassa (GMES) ja globaalissa ilmastopalveluiden puiteohjelmassa (GFCS). Samoin työn alla on Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n aloite koordinoidulle satelliittien tuottaman ympäristödatan prosessoinnille. Tämä SCOPE-CM tuottaa tietoa ilmastotutkimusta varten.

Ilmatieteen laitos koordinoi 12 eurooppalaisen instituutin O3M-SAF-projektia (http://o3msaf.fmi.fi) sekä vastaa toisesta arkistosta. Ilmatieteen laitos on myös vastuussa UV-tuotteista, sekä globaalien otsoniprofiili- ja kokonaisvesihöyrytuotteiden validoinnista. O3M SAF -projekti keskittyy seuraavalla viisivuotiskaudella EUMETSATin Metop-satelliittien GOME-2 ja IASI -instrumenttien tuottamiin tietoihin. Niiden avulla saadaan tietoa ilmakehän kemiasta, kuten otsonista, typen oksideista, rikkidioksidista ja aerosoleista.

CM-SAF:ssa (http://www.cmsaf.eu) Ilmatieteen laitos on vastuussa globaalin pinta-albedotuotteen ilmastollisen aikasarjan kehittämisestä. H-SAF:ssa (http://hsaf.meteoam.it/) Ilmatieteen laitos toimii lumiklusterin vetäjänä ja kehittää ja prosessoi lumen peittävyyden, kosteuden ja vesiarvon tuotteita pääasiassa Euroopan hydrologian tarpeisiin. Kaikki SAF-projektien tuotteet ovat vapaasti saatavissa.

Lisätietoja:

O3M SAF:
Vanhempi tutkija Seppo Hassinen, puh. (09) 1929 4675, seppo.hassinen@fmi.fi
Lumi:
Tutkija Matias Takala, puh. (040) 5279778, matias.takala@fmi.fi
Pinta-albedo:
Erikoistutkija Terhikki Manninen, puh. (09) 1929 4159, terhikki.manninen@fmi.fi

Lisätietoa SAF-projekteista: http://ilmatieteenlaitos.fi/maan-pinnan-kaukokartoitus
O3M SAF: http://o3msaf.fmi.fi

Pääsiäisenä lumisateet voivat huonontaa ajokeliä

4.4.2012 12:19

Suomi kuuluu pääsiäisen ajan kylmän ilmamassan alueeseen. Lumisade voi paikoin huonontaa ajokeliä pääsiäisen menoliikenteen aikana.

Kuva: Kirsti Kotro

Ilmatieteen laitoksen keskiviikkona 4. huhtikuuta tekemän ennusteen mukaan lumisateita on odotettavissa etenkin torstaina ja perjantaina. Lumisade voi huonontaa ajokeliä torstaina maan keskiosassa ja perjantaina maan etelä- ja keskiosassa. Lunta voi kertyä kahden vuorokauden aikana paikoin 3 - 8 senttimetriä. Lauantaista maanantaihin sää on monin paikoin poutaista, mutta etelärannikon ja itärajan tuntumassa on vielä pieni lumisateen mahdollisuus. Ilmatieteen laitos muistuttaa, että ennen pääsiäisen liikenteeseen lähtöä on hyvä tarkistaa sääennusteet ja voimassa olevat varoitukset.

Tulossa keskimääräistä kylmempi pääsiäinen

Tänä vuonna pääsiäistä vietetään huhtikuun ensimmäisellä viikolla keskimääräistä kylmemmässä säässä. Päivälämpötilat ovat tähän aikaan vuodesta tyypillisesti maan etelä- ja keskiosassa noin +5 asteen molemmin puolin, pohjoisessa 0…+4 astetta. Yöllä on vielä etelässäkin yleensä aste tai pari pakkasta, Lapissa yölämpötilat vaihtelevat keskimäärin 5 ja 8 pakkasasteen välillä. Kevätsää on kuitenkin hyvin vaihtelevaa: ylimmillään huhtikuun ensimmäisellä viikolla lämpötilat ovat kohonneet 15 asteen tuntumaan. Toisaalta yli 30 asteen pakkasiakin on Lapissa vielä huhtikuun alussa mitattu.

Lunta vaihtelevasti

Tyypillisesti huhtikuun alussa lunta on vielä koko maassa. Aivan lounaissaaristossa lumensyvyydet ovat tyypillisesti vain muutamia senttimetrejä, mutta muualla maan eteläosassa noin 15 - 30 senttimetrin hanget ovat tavallisia. Maan keskiosassa lumensyvyydet vaihtelevat puolen metrin molemmin puolin ja Lapissa lunta on kuukauden vaihteessa tavallisesti vielä 70 - 100 cm.

Tänä vuonna lunta on huhtikuun alussa hyvin vaihtelevasti. Länsirannikon läheisyydessä lunta on vain muutama senttimetri, jos sitäkään. Toisaalta yleisesti maan eteläosan sisämaassa lunta on vielä 20 - 40 cm. Maan keskiosassa lunta on puolen metrin molemmin puolin. Kainuussa, Koillismaalla sekä Lapissa lumensyvyys on yleisesti yli 70 cm.

Pirkanmaalla lumensyvyyksissä on hyvin suuria eroja pienellä matkalla. Maakunnan länsiosassa lunta on paikoin alle 10 cm kun taas itäosassa Juupajoella lunta on jopa yli 70 cm. Yleisesti ottaen lumensyvyydet ovat nyt lähellä pitkän ajan keskiarvoja tai hieman niiden yli, mutta alueelliset erot voivat olla suuria.

Lisätietoja:

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk numerossa 0600 1 0600
(3,98 e/min + pvm)
Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (3,98 e/min+pvm)

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Pääsiäisen säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/keskiajankohdan-paasiainen
Huhtikuun sääseuranta: http://ilmatieteenlaitos.fi/huhtikuu
Kevättilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/kevattilastot
 

Kasvillisuuden määrä vaikuttaa lumen sulamisnopeuteen tundra-alueilla

3.4.2012 8:30

Ilmastonmuutos on lisännyt kasvillisuutta pohjoisilla tundra-alueilla. Tuoreen tutkimuksen mukaan kasvillisuuden lisääntyminen tundra-alueilla voi nopeuttaa ilmaston lämpenemistä entisestään.

Kuva: Juval Cohen

Ilmatieteen laitoksen tekemän tutkimuksen pääasiallinen tavoite oli selvittää satelliittihavaintojen avulla kasvillisuuden määrän vaikutusta lumen sulamisen ajankohtaan, ja sitä kautta myös maan pinnan albedoon pohjoisilla tundra-alueilla. Satelliittihavaintoja kerättiin sulamiskausilta (maaliskuu–kesäkuu) vuosilta 1995–2011.

–Tutkimuksessa havaittiin, että Norjan puolella kasvillisuus oli runsaampaa, mikä johtuu muun muassa siitä, että Suomen puolella poroja laidunnetaan enemmän. Tulokset osoittivat myös, että Norjan puolella lumi suli lähes aina aikaisemmin kuin Suomen puolella, Ilmatieteen laitoksen tutkija Juval Cohen sanoo. Kasvillisuuseroja lukuun ottamatta muut vallitsevat olosuhteet, kuten lämpötila, sadanta ja auringon säteily olivat molemmilla puolilla lähes samat. Ero lumen sulamisessa Suomen ja Norjan välillä vaikuttaa maan pinnan albedoon, joka oli sulamiskaudella lähes aina suurempi Suomen puolella.
–Kasvillisuuden vähentäminen tai paljaan tundran säilyttäminen voisi lykätä lumen sulamista keväällä, mikä puolestaan hidastaisi ilmaston lämpenemistä, arvioi Cohen tutkimuksen tulosten perusteella.

Lumi sulaa keväisin aiemmin

Ilmaston lämpenemisen seurauksena lumen sulaminen keväällä on aikaistunut viime vuosikymmenten aikana. Lumen aikaisempi sulaminen vaikuttaa suuresti maan pinnan heijastuvuuteen eli albedoon. Maan pinnan albedo vaikuttaa suuresti maapallon energiatasapainoon, koska se määrittää maan pinnalta heijastuneen ja pinnalla imeytyvän auringon säteilyn välisen suhteen. Lumen albedo on huomattavasti korkeampi kuin paljaan maan, koska lumi on kirkasta ja se heijastaa takaisin avaruuteen suurimman osan siihen säteilevästä auringon valosta. Sen sijaan lumeton maa on paljon tummempi, jolloin se imee suurimman osan siihen tulleesta auringon energiasta.

Ilmaston lämpeneminen on myös siirtänyt puurajaa pohjoisempaan ja lisäännyt kasvillisuutta pohjoisilla tundra-alueilla, koska kasvit selviävät sellaisissa paikoissa, joissa olisi ennen ollut liian kylmä. Myös poronhoitotalous vaikuttaa kasvillisuuden määrään Lapin tundra-alueilla. Intensiivisempi porojen laiduntaminen vähentää maassa olevan kasvillisuuden määrää, koska porot sekä syövät että tallovat maassa olevaa kasvillisuutta. Joillakin alueilla laidunmaita erottavien poroaitojen eri puolilla kasvillisuuserot ovat jopa niin suuret, että ne voidaan selvästi havaita satelliittikuvista.
Tutkimuksessa laskettiin ero Suomen ja Norjan puolella imeytyvän auringon energian välillä sulamiskaudella, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää albedon vaikutus maan energiatasapainoon. Laskelmien mukaan Norjassa imeytyvän auringon säteilyn määrä oli suurempi kuin Suomessa johtuen pienemmästä albedosta.

–Norjan puolella 100 x 100 kilometrin kokoinen alue absorboi huhti- ja toukokuun aikana noin
100 000 terajoulea enemmän auringon säteilyä kuin vastaavan kokoinen alue Suomen puolella. Tällaisella energiamäärällä voitaisiin sulattaa jääkuutio, jonka koko on noin 330 m x 1000 m x 1000 m.

Lisätietoja:

Tutkija Juval Cohen, puh. 050 376 4128, juval.cohen@fmi.fi

http://www.ncoetundra.utu.fi/
 

Kevät eteni ripeästi mutta otti kuun lopussa takapakkia

2.4.2012 12:38

Kylmän helmikuun jälkeen maaliskuu muodostui koko maassa tavanomaista lämpimämmäksi. Aikaisin alkaneen kevään eteneminen pysähtyi maaliskuun lopussa.

Kuva: Eija Vallinheimo

Ilmatieteen laitoksen mukaan maaliskuun keskilämpötila kohosi maan lounaisimmassa osassa hieman nollan yläpuolelle, kun taas Itä- ja Pohjois-Lapissa jäätiin -5 asteen alapuolelle. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lämpimintä oli Länsi-Lapissa ja Käsivarren Lapissa sekä Pohjanmaan rannikolla, jossa oli noin kolme astetta tavanmaista lämpimämpää. Sen sijaan maan itäisimmässä osassa poikkeama jäi vajaaseen asteeseen.

Lämpötilassa oli suuria vaihteluja, ja maan lounaisosassa päästiin ajoittain keväisiin lämpötiloihin. Kuukauden korkein lämpötila oli 15,8 astetta, joka mitattiin Ahvenanmaalla Jomalassa 22. päivänä. Tämä on Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan mittaushistorian korkein maaliskuun lämpötila Ahvenanmaalla. Koko maassakin näin korkeita maaliskuun lämpötiloja on mitattu viimeisen 50 vuoden aikana aiemmin vain vuosina 1990, 2002 ja 2007. Kuukauden alussa esiintyi vielä kireitä pakkasia maan eteläosaa myöden.

Kevään eteneminen pysähtyi kuukauden lopussa

Terminen kevät alkoi maan etelä- ja länsiosassa jo 9.-10. päivänä, mikä on runsaat kaksi viikkoa tavanomaista aiemmin. Aivan kuukauden lopussa kevään eteneminen kuitenkin pysähtyi, kun pohjoisesta levisi vuodenaikaan nähden hyvin kylmää ilmaa maahamme. Pakkanen kiristyi Lapissa paikoin -25 asteeseen. Kuukauden alin lämpötila, -27,7 astetta, mitattiin Sallan Naruskassa vasta kuukauden viimeisenä päivänä. Koko maan keskilämpötila oli -2,9 astetta, mikä on 1,9 astetta tavanomaista korkeampi.

Lumipeitteessä suuria vaihteluja maaliskuun lopussa

Yhtenäinen lumipeite oli kuukauden päättyessä lähtenyt maan lounaisimmasta osasta ja paikoin etelärannikolta sekä Etelä-Pohjanmaalta, mutta Kainuusta Keski-Lappiin ulottuvalla alueella oli yleisesti yli metrin paksuiset hanget, mikä on selvästi tavanomaista enemmän. Eniten lunta oli Pellon Konttajärvellä, jossa sitä oli 110 senttimetriä.

Kuukauden aikana satoi eniten Kanta-Hämeestä ja Pirkanmaalta Kymenlaaksoon ja Pohjois-Karjalan eteläosaan ulottuvalla vyöhykkeellä, jossa sadetta kertyi yleisesti runsaat 40 mm. Tällä alueella oli myös pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna sateisinta, kun sadetta kertyi runsaat 10 prosenttia tavanomaista enemmän. Sen sijaan maan länsiosassa sateet olivat selvästi niukempia, Pohjanmaan maakunnissa ainoastaan 10–20 milliä, mikä on noin puolet tavanomaisesta. Yksittäisistä havaintoasemista eniten satoi Enonkoskella, jossa sadetta kertyi 55,5 mm. Vähiten satoi Kalajoella, jossa sadekertymä oli 10,8 mm. Suurin vuorokautinen sademäärä oli 16,8 mm, ja se mitattiin Sallan Naruskassa 9. päivänä.

Ilmatieteen laitoksen kuukausitiedotteissa on siirrytty käyttämään vertailukautena vuosien 1981–2010 ajalta laskettuja tilastoja. Maaliskuussa uuden vertailukauden keskilämpötilat ovat maan etelä- ja keskiosassa muutaman kymmenyksen edellisen vertailukauden keskilämpötiloja korkeampia, mutta pohjoisosassa keskilämpötila on paikoin muutaman kymmenyksen edellistä vertailukautta alempi. Sademäärissä ei ole suurta muutosta edelliseen vertailukauteen verrattuna.

Lisätietoja:

Maaliskuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/maaliskuu
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk numerossa 0600 1 0600
(3,98 e/min + pvm)
Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (3,98 e/min+pvm)

Eurooppalaisen merien seurantapalvelun kehittäminen etenee

28.3.2012 11:42

GMES MyOcean-hankkeiden tavoitteena on yhdistää Euroopan meripalveluita tuottavien ennustekeskusten voimavarat. Tavoitteena on luoda yksi yhtenäinen Euroopan merien seurantakeskus vuoteen 2014 mennessä.

MyOcean-hankkeiden tuottama tieto on sääennusteiden kaltaista kansainvälisenä yhteistyönä syntyvää julkista meripalvelua. Tiedot on koottu tähän mennessä pääasiassa MyOcean-verkkosivuille. Hankkeilla valmistaudutaan merien seurannan osalta Eurooppalaisen ympäristön ja turvallisuuden seurantajärjestelmän GMESin (Global Monitoring for Environment and Security) syntyyn.

MyOcean hanke alkoi vuonna 2009 ja päättyy maaliskuussa 2012. Hanke jatkuu suoraan MyOcean2-nimellä huhtikuun alusta. MyOcean2 edeltää näin Eurooppalaista merien seurantakeskuksen syntyä, joka aloittaa operatiivisen toimintansa vuonna 2014. MyOcean2 tarjoaa aikaisempaa kattavampaa ja herkemmin reagoivaa palvelua yhä useammalle käyttäjälle. Hanketta rahoittaa EU:n komissio yhdessä jäsenvaltioiden kanssa.

Ilmatieteen laitos tuottaa järjestelmään tietoa Itämerestä

Eurooppalaiset ilmatieteen laitokset tuottavat suuren osan nykyisistä GMES-palveluista, joista MyOcean on suurin. MyOcean-hankkeessa mukana olevat yli 60 eri toimijaa tuottavat eri alueiden ennustekeskuksille meriä koskevaa havainto- ja ennustetietoa. Palvelun perusta on globaali, mutta tietoa on saatavissa myös alueellisemmin Euroopan merialueille; Arktiselle merelle, Itämerelle, Välimerelle, Mustalle merelle, Pohjanmerelle ja Atlantin eri osiin.

Ilmatieteen laitos tuottaa kaukokartoituksen avulla tietoa Itämeren jäätilanteesta ja laskee Itämeren alueelle operatiivisia ennusteita Itämeren lämpötilasta, suolaisuudesta, merenkorkeudesta ja jäätilanteesta alueen ennustelaitosten välisenä yhteistyönä.

Ilmatieteen laitos on mukana myös hyödyntämässä luotua ydinpalvelua jalostamalla sen pohjalta tuotteita, joista on hyötyä eri asiakkaille. – Ilmatieteen laitos on mukana rakentamassa GMES-arvoketjun kaikkia osa-alueita. Toisaalta tarjoamme käyttöön parasta osaamistamme jäistä ja Itämeren mallinnuksesta, mutta samalla osallistumme koottujen tietojen hyödyntämiseen ja tuotamme niistä jatkopalveluita, toteaa Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Ari Seinä.

Ympäristöhavaintoja tarvitaan monissa tilanteissa

Viimeaikaiset tapahtumat korostavat sitä, miten merien seurannalla on tarvetta monenlaisissa eri tilanteissa. Näistä esimerkkejä ovat Fukushiman onnettomuuden aiheuttama Japanin rannikkoalueiden radioaktiivinen saastuminen, öljyvuodot Mustalla merellä, Costa Concordian haaksirikkoutuminen, merenpohjan energialähteiden hyödyntäminen, hurrikaanien ennustaminen tai merien suojeluhankkeet. Näiden kaikkien haasteiden yhteydessä tarvitaan jatkuvaa ympäristöhavainnointia, jota MyOcean -sivusto on jo pystynyt tuottamaan kaikilta merialueilta.

Viimeisten kolmen vuoden aikana MyOcean on osoittanut Euroopan olevan kykenevä yhdistämään 46 erillistä järjestelmää yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi, jolla on yhtenevät standardit. Palvelu on kyennyt tarjoamaan ilmaista tietoa yli tuhannelle käyttäjälle, joita ovat olleet mm. kansalliset ennustuslaitokset, ympäristöviranomaiset, laboratoriot ja yksityiset yritykset. Esimerkiksi EMSA (the European Maritime Safety Agency) and EEA (the European Environment Agency) ovat voineet hyödyntää konsortion tuotteita päivittäin. Käyttäjillä on vapaa pääsy verkkoportaaliin, jossa on listattuna jo noin 250 säännöllisesti päivittyvää meripalvelutuotetta.

Lisätietoja:

Ryhmäpäällikkö Ari Seinä, puh. 040 516 8254,  ari.seina@fmi.fi

Projekti-koordinaattori Pierre Bahurel, contact-com@myocean.eu.org

www.myocean.eu

Euroopan GMES ohjelman tavoite on seurata koko maapallon ympäristön tilaa; meriä, ilmakehää että maanpintaa, ympäristön hyvinvointia ja turvallisuutta silmälläpitäen. Vuonna 2009 aloitettu GMES MyOcean edeltää tulevaa Euroopan meripalveluita tuottavaa ennustuskeskusta.

Sää- ja ilmastopalveluista turvaa tulevaisuuteen

23.3.2012 10:29

Maailman ilmatieteen päivänä 23.3. Maailman ilmatieteen järjestö WMO muistuttaa sään ja ilmaston vaikutuksesta yhteiskuntien toimintaan ja kestävään kehitykseen.

Joka puolella maailmaa, joka hetki kansalliset meteorologiset laitokset keräävät ja analysoivat sää- ja ilmastodataa ja hyödyntävät sitä tuottaessaan yhteiskunnalle tärkeitä sää- ja ilmastopalveluita. Maailman ilmatieteen päivän (23.3.) kansainvälinen teema “Powering of future with weather, climate and water” muistuttaa sää- ja ilmastopalveluiden yhteiskunnallisesta merkityksestä: ne pelastavat ihmishenkiä ja turvaavat maatalouden ja elinkeinoelämän edellytyksiä ja ovat näin keskeisiä tekijöitä nykyisen ja tulevan hyvinvoinnin turvaamisessa.

Tehokkailla sää- ja ilmastopalveluilla voidaan parantaa riskienhallintaa ja pienentää sään ääri-ilmiöiden taloudellisia ja inhimillisiä haittavaikutuksia. Osaamisen lisääminen sekä investoinnit havaintotoimintaan, tietojärjestelmiin, ennustemalleihin japalvelujen tuottamiseen eri asiakasryhmille maksavat itsensä takaisin yhteiskunnalle tyypillisesti kymmenkertaisina.

Myös Suomi yhä sääherkempi

Kolme viimeisintä talvea ja mm. joulunajan 2011 myrskyt muistuttavat, että myös Suomessa sääolosuhteet voivat vaikuttaa voimakkaasti yhteiskuntaan. Sää – tuulet, myrskyt, lumi- ja jääkuorma, ukkonen – on merkittävin syy sähkönjakelukatkoksiin Suomessa. Yhteiskuntamme on yhä sääherkempi mm. teknistymisen, digitalisoitumisen sekä alati kasvavien logistiikka- ja nopeustarpeiden vuoksi.

Ilmatieteen laitos tuottaa yleisen turvallisuuden ja elinkeinoelämän toiminnan kannalta olennaisia sää-, meri- ja ilmastopalveluja. Laitos valvoo ympärivuorokautisesti sään kehitystä ja varoittaa tarvittaessa uhkaavista tilanteista. Laitoksen asiantuntijat tekevät jatkuvaa tutkimus- ja kehitystyötä kehittääkseen väestön ja asiakkaidensa tarpeisiin tuotteita ja palveluja, joilla sään vaihteluihin pystytään varautumaan entistä tehokkaammin.

Ilmatieteen laitos sääalan kansainvälinen kehittäjä

Sääherkkyys ja säätiedon tarve korostuvat etenkin köyhimmissä maissa, joissa esimerkiksi havaintoverkostot saattavat olla erittäin vaatimattomalla tasolla. Ilmatieteen laitos on sää- ja ilmastoalan kansainvälisen yhteistyön konkari, joka on toteuttanut lukuisia kehityshankkeita jo 1970-luvulta alkaen eri puolilla maailmaa, mm. ulkoministeriön rahoittamana.
Ilmatieteen laitos pyrkii hankkeidensa kautta parantamaan kansallisten sää- ja ilmastopalveluiden tasoa ja kestävää kehitystä ja tätä kautta turvaamaan väestön turvallisuuden ja talouden kehityksen edellytykset.

Tyypillisessä hankkeessa keskitytään ennakkovaroitustoiminnan kehittämiseen. Projektit sisältävät koulutusta ja yhteistyötä paikallisten asiantuntijoiden kanssa sää- ja ilmastohavaintojen, tietoliikenteen, numeeristen mallien, datan käsittelyn, ennustustoiminnan, varoitusten räätälöinnin ja lopulta varoitusten vaikuttavuuden kehittämiseksi.

Kansainvälisiin hankkeisiin ja kehitysyhteistyöhön osallistuu Ilmatieteen laitoksen erikoisasiantuntijoita lähestulkoon kaikilta laitoksen osaamisalueilta. Tällä hetkellä Ilmatieteen laitoksen kansainvälisiä hankkeita on käynnissä mm. Karibian alueella, Malawissa ja Mosambikissa, Nepalissa, Perussa, Sudanissa, Tyynen valtameren saarilla, Uzbekistanissa, Venäjällä ja Vietnamissa.

Maailman ilmatieteen päivä 23.3.

Vuosittain maaliskuun 23. päivänä vietetään maailmanlaajuista Maailman ilmatieteen päivää. Päivä juhlistaa kyseisenä päivänä vuonna 1950 voimaantullutta sopimusta, jolla perustettiin Maailman ilmatieteen järjestö WMO. Myöhemmin, vuonna 1951, WMO:sta tuli YK:n alainen erityisjärjestö. WMO:n edeltäjä Kansainvälinen ilmatieteen järjestö, IMO, perustettiin jo vuonna 1873.

Nykyään WMO:hon kuuluu 189 jäsenmaata. Suomi on ollut WMO:n jäsen heti sen perustamisvuodesta 1950 lähtien. Suomen edustajana WMO:ssa toimii Ilmatieteen laitos.

Lisätietoja:
viestintäpäällikkö Eeva-Kaisa Heikura, puh. (09) 1929 2230
Lisätietoja kansainvälisistä hankkeista:
yksikönpäällikkö Harri Pietarila, puh. (09) 1929 5432

Lisää Maailman ilmatieteen päivästä WMO:n nettisivuilla