Yöllisiä keskusteluja


Olen yökyöpeli kirjahullu ja se auttaa monessa tilanteessa, niin nytkin. Viikonloppuna meillä oli yövieraana Jyry, 6 vuotta. Jyrylle oli pedattu peti olohuoneen sohvalle, joten itse menin lukemaan omaan sänkyyni. Ukki peitteli Jyryn nukkumaan ja nukahti itse saman tien kun painoi päänsä tyynyyn, oli varmaan ollut raskas päivä leikkipuistossa pojanpojan kanssa. Hieman myöhemmin Jyry seisoi ovella ja sanoi: ”Ukki, en saa unta!” Ukki vähän kääntyi, mutisi jotain ja jatkoi omia uniaan. ”Jaahas!” Oma kirja (Cathy Kellyn Uusia alkuja, Gummerus) pois ja reippaasti ylös.

Hain poikani vanhasta huoneesta hänen lastenkirjojaan. Istuimme Jyryn kanssa sohvalle kaikessa rauhassa ja aloimme lukea kirjoja ja katsella niiden kuvia. Ensi töiksemme etsimme hämppiksen Mauri Kunnaksen Viikingit tulevat! –kirjan (Otava) joka sivulta. Seuraavaksi metsästimme Herra Hakkaraista ja sitten saalistimme hassuja ilmeitä. Jyry arvuutteli kenelle kuuluu mikäkin ase Åsa Nokkelan saagassa. Viikinkien jumalista, Tor, ukkosen ja ilmojen jumala, oli Jyryn mielestä hauskimman näköinen. Tor lensi taivaalla kahden kiukkuisen näköisen vuohipukin vetämässä vaunussa, kultainen vasara kädessään. Vasara, Mjölner, oli monen kauhu. Se osui aina kohteeseensa ja palasi sitten Torin käteen. Aika kätevä! Kuuluisista viikinkikuninkaista Jyry ei osannut nimetä suosikkiaan, mutta minun mielestäni Harald Kaunotukka oli sympaattisimman näköinen.

Pikku mekaanikon lentokonekirja (wsoy) tarttui seuraavaksi käteen. Kirjan sivuilla voi kurkistaa lentokoneiden sisälle ja pystyy katsomaan moottoreita ja laskea istumapaikkoja. Jyryn silmää miellyttivät suihkuhävittäjät, yliäänikoneet ja tulevaisuuden avaruuskoneet. Itse hän ei kyllä haluaisi lentää, ainakaan vielä. Lentohärveleistä siirryimme Australian ihmeellisiin eläimiin. Jyry innostui: ”Juuri tälläisistä kirjoista minä pidän!” Heti ensimmäisellä aukeamalla saattoi seurata kahden nuoren kengurun nahistelua, ne potkivat toisiaan, kun veti nuolella merkitystä lipareesta. Tai pikku kenguru kurkistaa emonsa pussista kun vetää toisesta lipareesta. Nokkasiili metsästää tahmealla kielellään termiittejä ja vesinokkaeläin sukeltelee joen pohjalla etsien rapuja. Viimeisellä aukeamalla on vielä koala eli pussikarhu, vompatti ja lisko, jolla oli sininen kieli. ”Sitä kutsutaan sinikieliskinkiksi,” kerroin Jyrylle eläinten nimiä. ”Joo, tiedän, ne on Vili Vilperissäkin!”

Seuraavaksi haaviin tarttui Valaat, merten mahtavat jättiläiset. Loiskis, ensimmäisellä aukeamalla on mahtavan ryhävalaan pyrstö potkaisemassa vauhtia sukellukseen meren syvyyteen. Kirjan sivuilta tulevat tutuiksi niin kaskelotit kuin miekkavalaatkin. Miekkavalaan nimi miellyttää Jyryä, joka varmaan mielessään näki upean, kiiltelevän miekan valaan evässä valmiina taistelemaan. Tulimme siihen tulokseen, että sinivalas on aika suuri ja että voisimme säikähtää, jos se uisi mökillä meidän veneen vierelle.

Walt Disneyn Viidakkokirja oli Jyrylle tuttu elokuvana. Siitä kirjasta katsoimme vain kuvat. Nauroimme Mowglin hassulle ilmeelle, kun käärme hypnotisoi tämän. Karhu Baloo oli meidän kummankin suosikki ja apinakuningas oli hölmön näköinen. Lopulta minua alkoi jo väsyttää, joten sovimme, että luen Oliver ja kumppanit –kirjan ääneen ja Jyry laittaa pään tyynyyn. Ääneen lukeminen monen vuoden tauon jälkeen olikin aika outoa ja herätti minulle monia mukavia muistoja omasta pojastani.

Vihdoin sanoimme hyvää yötä ja painuimme pehkuihin. Jatkoin oman kirjani lukemista kunnes Jyry taas ilmaantui ovelle. ”En saa unta vieläkään,” sanoi hän ja haukotteli komeasti. Taisi yökyläily vähän jännittää häntä. Alyssa-mäyräkoirakin oli hypännyt sohvalle ja nuollut Jyryn käsiä. Ei muuta kuin takaisin olohuoneeseen Jyryn kanssa. Päätimme syödä vähän yöpalaa ja katsoimme hetken Toy Storya. Alyssa liikahteli levottomana, sekin halusi jo nukkumaan. Uusi yritys: ”Hyvää yötä, pää tyynyyn, kauniita unia…” Jyry nukahti. Kello oli varmaan 11 yöllä. Aamulla kuuden maissa kuulin kun Jyry sanoi pirteänä ”Ukki, mua ei enää nukuta! Mitä tehtäis?” Ukki kömpi ylös jotain mutisten, minä käänsin kylkeä.

Teksti: Plaza
Avainsanat: Cathy Kelly, Gummerus, Mauri Kunnas, Otava, Pikku mekaanikon lentokonekirja, Uusia alkuja, Viikingit tulevat!, wsoy

Kommentit

Ihana kirjoitus Jaana! Kiitos! Lämmitti tavattomasti toisen isoäidin mieltä :).

Oma kommentti