Kielet kippuralle

Aamupalana: Facebook

Lounaaksi: Hesari

Välipalana: Iltapäivälehdet, tylsää…

Illallinen: Ihan Esana -blogi

 

Olen mieli kippuralla ilosta. Luin Facebookista, että ystäväni, graafikko Anni Riipinen on tehnyt lasten loruaapisen yhdessä Ritva Ruuska-Tuomisen kanssa. Anni on armoitettu kuvantekijä ja sananvääntäjä. Näkemättä vielä koko kirjaa livenä, uskallan väittää, että se on ihana. Upeat kuvat ja hauskat riimit, hyvä ja selkeä taitto, voiko sitä enempää lorukirjalta vaatia? Tämä kirja tulee kulumaan meidän perheen pikkuväen (Jyry, 5, Jerri, 4 ja Joel, 2) käsissä. Pieni kielellinen akrobatia ei ole koskaan pahaksi. Alkaa ärrät ja ällät sujua. Onnittelut kirjasta Annille ja Ritvalle!

Uskon, että tällä riimittelyllä aakkosten oppiminen on lastenleikkiä! Tässä näyte tekstistä:

Kuka kisu kujalla kulkee? kyselevät kollit.

Kissaneiti Katrikutri Kiharainen

käynniltänsä kepeä, kuulu kultaisesta kirsustaan.

Kun kerran katsoo Katriin kolli,

katoaa kollilta kontrolli,

kaupungilta kuuluu kollien kaihoisa kevätmolli.

– Kielet kippuralle – lasten loruaapinen, Minerva.

Lastenkirjoista tulee tietenkin oma lapsuus mieleen. Muistan piirustushetket Annin kanssa, ja jo sitä aikaisemmatkin töhertelyni isoveljeni Kimmon kanssa. Piirtäminen taisi olla lempiharrastukseni silloin ennen, samoin kuin lukeminen. Muistan lukemiani värssyjä ja loruja vieläkin. Ei ole ihan tuulesta temmattu ajatus, että minkä lapsena oppii, sen vanhana taitaa. Olen varma, että Annin ja Ritvan kirjan riimit jäävät samalla lailla lasten mieleen, ensin opiksi ja sitten mukavaksi muistoksi lapsuudesta.

Teksti: Plaza
Avainsanat: Anni Riipinen, Kielet kippuralle, lasten loruaapinen, Minerva, Ritva Ruuska-Tuominen

Kommentit

Oma kommentti