Plaza

jäätiet, automatkat

Kolin-Vuonislahden jäätie kannattelee sydäntalvena autoliikennettä keskimäärin 10 viikon ajan. Talvitien ansiosta matka Kolin ja Lieksan keskustojen välillä lyhenee yli 50 kilometriä. Kun jäätietä piiskaa lumipyry, jäälle aukeaa railo tai tielle nousee vesi, se voidaan sulkea lyhyellä varoitusajalla.

Päivä Pielisellä on lyhyt. Laskeutuvan auringon kirkas paiste esittelee Kolin-Vuonislahden jäätien parhaassa kunnossaan. Suoraan silmiin pistävät säteet pakottavat turvautumaan aurinkolaseihin, jotka onneksi löytyvät talvihorroksestaan hansikaslokerosta. Vain muutama liikkuva tumma piste erottuu kaukana. Autojen kohtaaminen kestää, sillä nopeusrajoitus jäätiellä on alhainen 50 km/h. Poliisi valvoo ylinopeuksia harvakseltaan, mutta kerran tutkaan on hurjasteltu Pielisen valkoisella jopa 170 km/h.

Pielisen pituus ylittää 120 kilometriä. Suomen viidenneksi suurimman järven 20 metriä leveällä jäätiellä ajaa noin 250 autoa vuorokaudessa, mutta hiihtolomakaudella saatetaan ylittää 500 auton määrä reilusti. Osassa Pielisen 1259 saaresta asutaan myös talvikaudella. Kovassa pakkasessa erottuu lämpiävän saunan savuvana sinistä ja hohtolumista taustaa vasten. Savu piirtää hyytävään ilmaan kuvioitaan. Tuuli on vakiovieras.

Kolin laskettelurinteet erottuvat myös kutsuvina jäätieltä. Muutenkin luonnon komeus tekee vaikutuksen. Tie palvelee pohjoiskarjalalaisia kansallismaiseman syleilyssä. Auton alla viihtyvät harvinainen järvilohi ja nieriä. Tärkeimmät saaliskalat ovat muikku, hauki, siika, made, ahven, lohi, lahna ja kuha. Muutama istuva patsas, pilkkijä, erottuu kaukana tieltä.

Traktorin linkoama lumi tuiskuaa yllättäen valkoisena seinänä vastaan. Hetkeksi koko tie häviää näkökentästä ja ajonopeus on laskettava lähes nollaan. Saamme käytännön esimerkin siitä, kuinka mahdotonta olisi ajaa jäätiellä kovassa lumipyryssä. Jäätien rasahtavat äänet erottuvat aika ajoin kuin varoittaen ajamaan annettujen sääntöjen mukaan.

Tammikuun puolivälistä maalis-huhtikuuhun

Kolin-Vuonislahden jäätiekausi kestää kymmenisen viikkoa. Aikaisimmillaan tie on avattu joulukuun lopussa talvella 1995. Myöhäisimmillään se on ollut avoinna vuonna 1998, jolloin Pielisen suora pidettiin ajokuntoisena aina huhtikuun 21. päivään saakka. Järven yli on päässyt ajamaan vuodesta 1980 lähtien, mutta kolmena vuonna 1984, 1992 ja 2001 jäätietä ei ole avattu lainkaan leutojen talvien takia. Vuonna 1987 jäätie oli pisimmillään auki 109 päivää, kun keskiarvo talvisin on 71 päivää.

- Jää muodostuu riittävän paksuksi leudoistakin jaksoista huolimatta, mutta keskeistä tien kunnolle ja jään paksuudelle ovat yöpakkaset. Tie avataan, jos järven jää itsestään saavuttaa 40 senttimetrin paksuuden. Tätä jäätietä ei erikseen vahvisteta jäädyttämällä. Joillakin jääteillä jään paksuutta lisätään pumppaamalla tielle vettä pakkasten aikana, Tiehallinnon aluevastaava Martti Hämäläinen kertoo. Tiehallinnolla on talviaikoina hoidettavana neljä virallista jäätietä.

Jäätie joudutaan kesken jäätiekauden joskus sulkemaan. Mitään riskejä ei oteta, koska seuraukset voisivat olla vakavia.

- Tammi-helmikuun vaihteessa jäätie jouduttiin sulkemaan pariin otteeseen lumimyräköiden vuoksi. Koska rannalla voi joskus tapahtua ruuhkautumista, ajoneuvojen etäisyydet saattavat lyhentyä paljonkin suositellusta 50 metristä. Etäisyyssuosituksia noudatetaan aika hyvin, mutta riittävän välimatkan merkitystä ei kannata missään tilanteessa väheksyä.

- Viralliset jäätiet ovat aina turvallisempia kuin pelkällä jäällä ajaminen. Jäätien pohjan paksuus tiedetään koko matkaltaan, mutta pelkällä jäällä tai epävirallisella jäätiellä ajava ei koskaan tiedä, kuinka vahvaa jäätä sillä hetkellä on auton edessä, Hämäläinen varoittaa.

Jää ritisee, paukkuu ja notkuu

Pielisellä jäätien paksuutta ja kantavuutta seurataan jäätiekauden alussa ja tarvittaessa päivittäin. Sydäntalvella riittää maltillisempi seuranta. Jäätieltä poistetaan lunta kevyen traktorin, auran tai lingon avulla, jotta luonnontietä ei kuormitettaisi.

Tiellä pidetään kolmen tonnin painorajoitus eli raskaita rekkoja, jotka tarvitsevat 80 senttimetrin tai paksumman teräsjään, Kolin-Vuonislahden jäätie ei kannata. Esimerkiksi puukuormia kannettelevilla jääteillä on usein 15 km/h -nopeusrajoitus kuorman veteen aiheuttaman aallon takia.

Jäätien kunnosta vastaavat urakoitsijat ja aluevastaavat ovat itsekin jännittyneitä aina uuden jäätiekauden avaamista edeltävinä viikkoina.

- Ensimmäisellä kerralla jäätien tarkastaminen meni kävelyksi, sillä en rohjennut mennä jään ritinän ja paukkeen keskellä liikkuvaan ajoneuvoon. Kerran traktori on mennyt jään läpi, ja se oli nostettava noin 6-metrisestä syvyydestä. Kerran jäätielle halkesi hetkessä peräti yli parimetrinen railo. Jääkauden alussa traktoriin asennetaan ponttoonit, jotta mahdollisen jään pettämisen seurauksena se ei uppoisi pohjaan. Kuljettajankin olo on kevyempi, sillä uppoamisen ja hukkumisen riski pienenee merkittävästi. Tällä jäätiellä kukaan ei ole menehtynyt, eikä yksikään auto vajonnut jään läpi. Vaara on silti vakiovieras, muistuttaa urakoitsijan työpäällikkö Heikki Kakkinen Destiasta.

Pielisen jäätie aurataan noin 20 metrin leveydeltä. Välillä satakilometristä järvenselkää pyyhkivä lumimyrsky tuiskuttaa vallien välin täyteen lunta. Silloin tiellä voi olla lingottavaa lunta jopa yli 100 000 kuutiometriä. Kalustoa ei ole mitoitettu poistamaan valtavaa määrää hetkessä. Lumityö voi kestää parikin vuorokautta.

Keväällä jäätie suljetaan yleensä siksi, kun jään pintakerros pehmenee tai jää painuu järven molempien rantojen tuntumasta muutamien kymmenien metrien matkalta ja painumien kohdalle nousee vettä. Molemmissa tapauksissa jään paksuus yleensä vielä riittäisi jonkin aikaa, mutta upottava kohvakerros ja lammikoihin yöpakkasilla tuleva ohut pintajää estävät autojen kulun.

- Vaarallisinta tielle on, jos jääkuoren alla oleva sula vesi lähtee aaltoliikkeeseen, kun sen päältä kulkee jäätietä käyttävä ajoneuvo. Mikäli ajoneuvon nopeus on hitaampi kuin aaltoliikkeen nopeus, ei ongelmia synny. Kun ajoneuvon nopeus on sama kuin aallon nopeus, aallon reuna muodostuu jyrkäksi. Silloin se voi rikkoa paksunkin jääkuoren. Jääkuoren murtumat muodostuvat useimmiten ajoneuvon taakse. Tällöin ne muodostavat takana ajaville surmanloukun. Rannan lähellä aaltoliike voi heijastua rannasta, jolloin ajoneuvo jää jääkuoren alla olevaan ristiaallokkoon, joka voi murtaa jään ajoneuvon alla, Hämäläinen taustoittaa.

Ylinopeus voi tuhota jäätien

Poliisin seuranta jääteillä tiedetään satunnaiseksi. Koska jääteillä tapahtuu harvemmin vakavia onnettomuuksia, resurssit käytetään muuhun liikennevalvontaan. Tutkaseurannassa lievä ylinopeus on jäätiellä yleisin liikennerikkomus, josta voidaan määrätä rikesakko.

Jäätien leveys ja hiljainen liikenne salpauttavat kuitenkin joidenkin kuljettajien aivotoiminnan. Etenkin monet nuoret kuljettajat ehkä tietämättömyyttään ajattelevat, että jäätiellä voi testata auton huippunopeutta tai kokeilla äärimmäisen urheilullista ajotyyliä. Vaikka jäätie olisi tyhjä muista autoista, on auton ominaisuuksilla leikittely ja omien talviajotaitojen testaaminen jääteillä ehdottomasti kielletty.

Jääteiden ongelma on se, että ylinopeudet kuluttavat tienpintaa. On jopa jouduttu tilanteeseen, että jäätien paikkaa on siirretty, kun yhden yön aikana jäätiellä ajettu ralli on kuluttanut jäätien pinnan käyttökelvottomaksi. Koska jää on taipuva materiaali, niin liian suuri tilannenopeus vaikuttaa ratkaisevasti sen kestävyyteen. Varsinkin kun jäätie on juuri avattu, ylinopeudet voivat aiheuttaa ikävän yllätyksen takana ajaville.

Alkanut talvi näyttää toista vuotta peräkkäin suosivan jääteiden tekijöitä. Tietoja jääteiden liikennevöitävyydestä voi tiedustella Tienkäyttäjän linjalta puhelimitse 0200 2100 (paikallis- tai matkapuhelun hinnalla) tai verkossa.

Muistilista jäätielle

Nopeusrajoitus: Jäätiet kuuluvat yleiseen tielakiin. Jos jäätiellä on nopeusrajoitus, pitää sitä noudattaa. Ajonopeus jäällä rajoitetaan yleensä 30-50 km:ksi tunnissa. Raskaalla liikenteellä on jääteillä usein 15 km/h -nopeusrajoitus.

Pysähtyminen: Auton pysäköiminen on sallittua vain, mikäli tielle on raivattu erillinen pysäköintikaistale esimerkiksi lomaasukkaille. Jos ajoneuvo pysähtyy jäätielle vian tai muun syyn takia, ei avustavaa ajoneuvoa saa pysäköidä avustettavan ajoneuvon läheisyyteen jäähän kohdistuvan painon takia.

Ohittaminen: Ajoneuvojen vähimmäisetäisyys jäätiellä on 50 metriä. Vaikka jäätie on leveä, niin ajaminen tapahtuu tien oikeaa puolta. Tarvittaessa ohitus tehdään mahdollisimman etäältä.

Mutkittelu: Vaikka jäätiellä on monesti erittäin vähän liikennettä, on kaikenlainen jääratamainen leikkiminen auton ominaisuuksilla ja omien talviajotaitojen testaaminen kielletty. Ylinopeudet jäätiellä voivat johtaa jääkuoren rikkoutumiseen.

Teksti: Marko Lysmä
Kuvat: Antti Hentinen

Moottori 12/09