Plaza

luonnonpuistot, Saksa, ravintola, Hitler, kahvila, museot, tyrni, kalaruoat, kalat, rakennustyöt

Rügenin saari Saksassa on merellinen kohde, jossa voi samalla vierailulla tutustua monipuolisesti saaren elämään. Tarjolla on niin historiaa, luontoelämyksiä, kalaherkkuja kuin hemmotteluakin

Aloitetaan tietokilpailukysymyksellä. Mikä on Saksan suurin saari? Ainakin minun täytyy tunnustaa nukkuneeni maantiedon tunnilla silloin, kun Saksan maantiedettä on käsitelty. En olisi ennen matkaani tiennyt, että oikea vastaus on Rügen, Pohjois-Saksan rannikolla sijaitseva saari.

Rügen on vahvasti sidoksissa manner-Saksaan. Sinne pääsee niin maitse kuin meritse. Molemmat reitit ovat käteviä myös suomalaismatkailijalle. Siltaa pitkin saarelle mennään Stralsundin kaupungin kautta. Stralsund puolestaan sijaitsee melko lähellä Rostockia, matkaa kaupunkien välillä on alle 100 kilometriä.

Meritie saaresta avautuu Sassnitzin satamakaupungista. Sinne taas on tiivis lauttayhteys Ruotsista. Laivamatka Trelleborgista Sassnitziin kestää vain 3,5 tuntia ja lauttoja liikennöi peräti viisi päivässä.

Ruotsalaiset käyvät Rügenissä ostoksilla. Eikä ole vaikea arvata, mitä he käyvät hakemassa. Saksalaista olutta ja viiniä saa jättipaketeissa matkailijoita varten rakennetuista aaltopelti-marketeista. Mutta muutakin näkemistä saarella on. Se on itse asiassa yllättävän monipuolinen. 1 000 neliökilometrin saarella ennättää vierailla useassa kohteessa yhdenkin päivän aikana, mutta siellä viihtyy mainosti pidempäänkin.

Saaren tiet ovat mukavia ajaa, mutta lomasesongin aikaan ne voivat olla ruuhkaisia. Jos mukana on fillari, kannattaa hypätä sen selkään, sillä saarella on pyörätietä 300 kilometriä - ihan mukavasti poljettavaa.

Binz - Menneen ajan tunnelmaa

Rügen on saksalaisten suosiossa. Ehkä syynä on saksalaisella täsmällisyydellä ilmaistuna 63,2 kilometriä pitkä hiekkaranta. Tai romanttiset pitsihuvilat, joissa 1900-luvun alussa hienosto vietti merenrantalomaa, mutta jotka nykyään palvelevat meitä mattimeikäläisiä ihastuttavina yöpymispaikkoina.

Rügenissa menneen ajan lomatunnelmaa aistii erityisesti Binzissä. Rügenin saari oli osa DDR:ää ja vuosikymmenten ajan kauniit puurakennukset, joista Binz on erityisen tunnettu, saivat ränsistyä. Nyt ne on kunnostettu, joten onnekkaat turistit saavat ihastella upeita vanhoja rakennuksia, jotka on remontoitu ja myös ajanmukaistettu niin, että ne vastaavat nykyajan vaatimuksia. Yli kolme kilometriä pitkällä Binzin rantabulevardilla on vierivieressä toinen toistaan upeampia rakennuksia. Useat rakennukset ovat hotelleja tai vierasmajoja, joiden yläkerroksissa nukutaan ja alakerroksissa sijaitsevat ravintolat ja kahvilat. Niinpä nekin, jotka eivät yövy Binzissä, pääsevät istumaan huviloiden terasseille, juomaan kupin kahvia ja katselemaan merelle.

Myös pikkuputiikkeja löytyy runsaasti ja rantabulevardin kojuissa myydään erilaisia käsitöitä. Binzissä ollaan oltu tarkkoja siitä, ketkä pääsevät myymään bulevardin kojuihin. Rihkamaa myyviä helppoheikkejä ei ole aistikkaalle bulevardille haluttu.

Binzissä hiekkarantaa riittää 5 kilometrin matkalla. Itse asiassa hiekkaranta jatkuu molempiin suuntiin pidemmällekin, mutta kylän nimi vain vaihtuu.

Jos Binzin talot ovat ekstrakunnossa ja rantabulevardi siisti, ei itse hiekkarannastakaan löydy moitteen sijaa. Esimerkiksi rannan opasteet ovat selkeydessään erinomaiset. Opasteita on tiheään ja kaikki varmasti niitä seuratessaan tietävät, missä on koirille tarkoitettu ranta tai missä voi ottaa aurinkoa aivan nakuna.

Prora - Hitlerin suuruuden hulluutta

Muutaman kilometrin päässä Binzistä voi todistaa aivan toisenlaista lomailuhistoriaa. Hitlerin rakennuttama lomakeskus Prora on hätkähdyttävä esimerkki siitä, millaista maailmaa kolmannen valtakunnan johtaja oli rakentamassa ennen toista maailmansotaa.

Prora on 4,5 kilometriä pitkä hotellirakennuskokonaisuus. Hitlerin suunnitelmissa oli tehdä siitä lomailukeskus, jossa 20 000 saksalaista voisi nauttia meri-ilmasta ja samalla kokoontua kuulemaan puolueen sanomaa. Rakentaminen aloitettiin vuonna 1936 ja avajaisia oli tarkoitus juhlia vuonna 1940, mutta sota keskeytti lähes valmiit rakennustyöt.

Edelleen jättimäisen suuri rakennus seisoo Rügenin rantahietikolla. Vaikka itse rakennuksissa ei sisäpuolella ole paljonkaan nähtävää, Proraa kannattaa käydä katsomassa. Sen massiivisuus on järkyttävä. Paikka on tietyllä tapaa aavemainen. Rakennustyöt ovat sisältä kesken, mutta seinät seisovat edelleen sotilaallisen suorina pystyssä - lähes silmänkantamattomiin. Mieleen hiipii ajatus: ”Tällaista ei rakentaisi kukaan muu kuin suuruudenhullu diktaattori”.

Paikan historiaan voi perehtyä tarkemmin yhdessä rakennuksen siivessä sijaitsevassa museossa. Siellä selviää, että aikanaan Prora-suunnitelma palkittiin Pariisin maailmannäyttelyn pääpalkinnolla. Museossa kerrotaan myös, että kompleksiin oli tarkoitus tulla kaikkiaan 10 000 kahden hengen hotellihuonetta, kymmenen 2 000 hengelle tarkoitettua ravintolaa sekä propagandasali, johon olisi mahtunut kaikki 20 000 Prorassa vierailevaa hotellivierasta samaan kokoukseen.

Oppaamme kertoo, että tarinan mukaan DDR:n aikana venäläiset sotilaat olivat yrittäneet räjäyttää osan hotellirakennuksesta, mutta olivat epäonnistuneet. Rakennusten rungossa oli käytetty niin runsaasti teräsrakenteita.

Kun Proraan saapuu sen ohimenevältä tieltä, kuusikerroksinen rakennus peittää kokonaan merenrannan. Rannalle pääsee puikahtamaan siellä täällä sijaitsevien porttikongien läpi. Rannan hiekka on valkoista ja merituuli sivelee kasvoja. Ihmiset näyttävät viihtyvän rantavedessä, vaikka Proran alueella ranta ei ole yhtä hoidettu kuin vaikkapa Binzissä. Täälläkin voi pulahtaa uimaan.

Sassnitz - Kalaa leiväntäytteeksi

Sassnitzin satamakaupungissa kannattaa maistaa kalaruokaa. Noin 10 000 asukkaan kaupungin idylli löytyy sen kalasatamasta. Satamassa on kymmenkunta kalastaja-alusta, joista voi ostaa mitä erilaisempia herkkuja. Paikallisten lounassuosikkeja näyttävät olevan erilaiset leivät, joihin voi valita suosikkikalalajinsa täytteeksi. Ruuan kanssa ei kursailla, vaan se syödään hyvällä ruokahalulla laiturin nokassa. Vieressä kalastajat lastaavat veneisiinsä verkkoja, köysiä ja kohoja. Tunnelma on rento.

Satamassa sijaitsee myös pieni kalakauppa, mistä voi hakea tuoretta herkkua. Samaisessa kaupassa on myös pelkistetty lounasravintola sekä pieni matkamuistomyymälä. Saarella kasvaa paljon tyrnejä, joten myymälästä saa monenlaisia tyrnituotteita. Jos tyrnin maku ei ole entuudestaan tuttu, siihen voi totutella vaikkapa imeskelemällä tyrnimakeisia.

Kalasataman vieressä on myös muutama perinteinen ravintola, missä voi ruokailla fiinimmin. Kalaruokia on tarjolla jos jonkinlaisia, mutta täällä saa syödäkseen myös liharuokien ystävä. Annokset ovat valtavia. Ne on hyvä huuhdella paikallisella oluella, joka tarjoillaan erikoisesta puukehykseen kiinnitetystä sarvenmallisesta tuopista.

Jasmund - Kuninkaan tuoli

Sassnitzista pohjoiseen aukeaa luonto. Jasmundin luonnonpuisto alkaa kaupungin porteilta. Näin Sassnitzissa yöpyvän on helppo lähteä vaeltamaan luonnonpuiston metsiin. Kovin monipäiväistä vaellusta Jasmundissa ei voi tehdä, sillä se on Saksan pienin luonnonpuisto, pinta-alaa on 30 neliökilometriä. Polkuja ja upeita metsiä kuitenkin riittää ja usein niillä on jopa rauhallista, sillä vaikka Jasmundissa vierailee runsaasti turisteja vain murto-osa heistä kävelee syvemmällä metsän poluilla.

Valtaosa turisteista käy katsomassa Jasmundin kuulua Kuninkaan tuolia. Kyseessä on kalkkikivikallioon muodostunut rantatörmä, josta on 118 metrin pudotus mereen. Tarun mukaan alueen kuninkaaksi pääsi se mies, joka pystyi kiipeämään pystysuoraa seinämää pitkin ylös Kuninkaan tuolille asti. Olipa taru totta tai ei, paikka on edelleen vaikuttavan näköinen. Vitivalkoinen pystysuora kalkkikiviseinämä syöksyy suoraan siniseen Itämereen. Näkemisen arvoinen paikka, jota tosin todella monet saksalaisturistit haluavat kuvata pikkuisilta kuvaustasanteilta viereiseltä törmältä. Tungos on yllättävää muuten avarassa luonnonpuistossa.

Sateisena päivänä alueen luontoon voi tutustua myös luonnonpuiston Königsstuhl-nimisessä vierailukeskuksessa. Sen yhteydessä on myös kahvila ja myymälä.

Lintubongarit vierailevat Rügenin saarella mielellään, sillä monien lintujen muuttoreitit kulkevat sen yli. Esimerkiksi tuhannet kurjet viivähtävät saarella muuttomatkoillaan.

Teksti: Terhi Paavola
Kuvat: Tommi Tuomi

Moottori 9/08