Plaza

Suomenlinna

Stadin suosituimmassa saaressa odottaa useita museoita, opastettuja kävelykierroksia, käsityöpajoja, näyttelyitä ja tapahtumia, kuten Viapori Jazz, kesäteatteri, lasten kesäteatteri ja oma olutpanimo erikoisuuksineen ja puutarhoineen.

Suomenlinnaan kuuluu yhteensä 8 saarta: Kustaanmiekka, Susisaari, Iso Mustasaari, Pikku Mustasaari, Länsi-Mustasaari, Särkkä, Pormestarinluodot ja Lonna.

Saaren kätkemistä kolmesta mielenkiintoisesta kohteesta voidaan nostaa esille hostelli, olutpanimo ja lelumuseo.

Hostelli sijaitsee Iso Mustasaarella, lähellä Rantakasarmia aivan lauttarannan läheisyydessä. Hostellirakennus on toiminut aiemmin sekä suomalaisena että venäläisenä kansakouluna, sotilaskotina ja toimiupseerikerhona. Hostellissa on paikkoja yhteensä 40 vuodepaikkaa osoitteessa Suomenlinna C 9, puh. (09) 6847471, s-posti: info(at)viaporinvisiitti.fi.

Suomenlinnassa on myös tehty olutta yhtä kauan kun saaressa on toimintaa ollut. Osa palkoista ja jopa ylityökorvaukset on aikanaan maksettu oluessa.

Ravintola Suomenlinnan Panimo -ravintolassa on mahdollisuus nauttia talon oman panimon perinteisin menetelmin valmistettuja useita maukkaita oluita. Kesäisin siellä tarjoillaan saaristolaispöytä, jonka antimia on mahdollisuus nauttia vehreässä puutarhassa. Tiedustelut: puh. (09) 2285 030.

Lelumuseon kokoelmiin puolestaan kuuluu tuhansia vanhoja leikkikaluja, nukkeja, teddy-karhuja, leikkiautoja ja pelejä, joista vanhimmat ovat 1800-luvun alkupuolelta. Sota-ajan leikkikalut ja pelit ovat yksi museon erikoisuuksista. Lelumuseossa on perusnäyttelyn lisäksi esillä runsaasti lelumoottoripyöriä.

Museona toimiva puuterinvärinen pitsihuvila puolustusmuurin kupeessa Isolla Mustasaarella, on yksi Suomenlinnan harvoista yksityistaloista. Talon rakennutti itselleen Viaporin linnoituksen esikunnassa työskennellyt kapteeni Vasiljev vuonna 1911.

Puuhuvilassa toimii lisäksi Lelumuseon kahvila ja ulkoterassi, jossa on mahdollista nauttia kauniista kesäpäivästä ohi lipuvia laivoja katsellen. Tarjolla on haudutettua teetä venäläisittäin, kahvia ja kotileivonnaisia. Kahvila on kuulu komentaja Kovankon omenatortusta, jota tarjoillaan vaniljakastikkeen kera. Puh. 040-500 6607

Muistutettakoon tässä yhteydessä, että tarjolla on jokainen kesäpäivä opastettuja ja suosittuja kävelykierroksia kello 13 ja 15 suomeksi. Opastuskierroksia on myös ruotsiksi ja englanniksi.

Lisätietoja: suomenlinna.fi ja suomenlinnatours.com.

Saunasaari (Vasikkasaaren osa)

Kauppatorilta on venematkaa Saunasaareen 2,5 kilometriä eli vartin verran. Saunasaaressa on 4 erilaista, eri kokoista ja muotoista savusaunaa paljuineen. Yritykset ovat ottaneet omaksi erikoisen kohteen, sillä varauskirja pullistelee muutamasta tunnista koko päivän kestäviä vierailuja.

Vasikkasaari on kaupunkilaisten nykyisin melko tuntematon ulkoilusaari Suomenlinnan ja Santahaminan välissä. Siellä voi nähdä tsaarin aikaisia raunioita, villiä luontoa ja pieniä noin 12 neliömetrin vuokramökkejä sekä autioituneen komendantin talon saaren länsipuolella. Viirusteatteri pitää saaressa kesäteatteria, joka on rakennettu öljysäiliöön.

Vuosikymmeniä sitten Vasikkasaaressa juhlittiin vielä vauhdikkaasti juhannusta ja järjestettiin tansseja. Kansaa saapui paikalle vesibussilasteittain. Vartijakin asusti majassaan 70-luvulla rahastaen mökkiläisiä ja telttailijoita. Nyt hiljentyneelle saarelle, johon ei enää ole säännöllistä vesibussiliikennettä suunnitellaan jopa matkailukeskusta. Hanke on herättänyt voimakasta vastustusta.

Vasikkasaaren pohjoispäässä sillalla yhdistetyllä saarella, epävirallisesti Saunasaari, vietetään kuitenkin nautinnollisia hetkiä.

Saunasaaren toimitusjohtaja Rainer Hanhilahti ei juuri ehdi viettää aikaa vaakatasossa sesonkiaikana. Toukokuun alusta lokakuun puoliväliin auki olevalla Vasikkasaarella ei ole kaupungin sähköjä eikä vesiä. Toiminta pyörii oman aggregaatin, porakaivon ja tarmokkaan pitkää päivää tekevän henkilökunnan voimin. Välillä kestittävänä on jopa yli 100 saunavierasta. Myöskään siltayhteyttä ei ole mantereelle, joten kaikki tarvikkeet ruokineen, juomineen ja polttopuineen on tuotava saareen veneellä.

Viidakkosaari keskellä kaupunkia

- Minulla alkoi kolmas elämä, kun sain tehtyä Helsingin kaupungin kanssa 30 vuoden vuokrasopimuksen edustussaunoille kaavoitetulle alueelle. Useampia savusaunoja sisältäviä kohteita on Saunasaaren lisäksi Rymättylässä Herrankukkaro, Jyväskylän lähellä Savutuvan Apaja ja Vaasan saaristossa Kalles In. Saunasaari on rakennettu ennen kuin vierailin näissä muissa kohteissa. Vaikutteita ei ole hankittu muualta, vaan kaikki on luotu omin päin, Rainer Hanhilahti taustoittaa unelmansa toteutumista.

Niin kotimaiset kuin ulkomaiset vieraat ovat poikkeuksetta olleet ihmeissään, kuinka niin lähellä kuhisevaa kaupunkia voi olla täydellisen rauhallisuuden pesäke. Siimeksessä syödään rosvopaistia, riistakäristystä, maassa haudutettua siikaa tai loimulohta

Kaikilla saaren kolmella saunalla on oma pihapiirinsä, uimapaikkansa ja lämminvesialtaansa, joka lämmitetään noin 40-asteiseksi. Rannat ovat kivikkoiset ja matalat.

- Intialaiselle naisryhmälle oli unohtumaton elämys uida 5-asteisessa merivedessä. Korealainen ryhmä ihmetteli Vasikkasaaren viidakkomaisia polkuja. Monelta suomalaiseltakin menee ajantaju paljussa maisemia ihastellessa ja savusaunan mieltä rahoittavista löylyistä nauttiessa. Japanilaiset ovat kertoneet, että heillä joissakin paikoissa paljuissa jopa 55-asteista vettä. Asiantuntijalääkärien mukaan jo yli 43-asteinen vesi rasittaa terveenkin sydäntä, Hanhilahti sanoo.

Maisemasavu, Haapasavu ja Perinnessavu

Kolme savusaunaa eivät ole veljeksiä keskenään, vaikka kaikki saunat lämpiävätkin leppähaloilla. Saunat on rakennettu erilaisina arkkitehtuuriltaan, rakenteiltaan ja puumateriaaleiltaan.

Perinnesavu on vanhan ajan savusauna. Kahdeksankulmainen Haapasavu löylyttää suurimmat porukat. Maisemasavu on saunoista pienin, mutta se tarjoaa parhaat näköalat Helsingin keskustaan ja Suomenlinnaan.

Valitettavasti savusaunojen lämmittäminen on sen verran hinnakasta työtä, että jokamiehen kohteeksi Saunasaaresta ei ole, mutta syntymäpäiviä siellä vietetään melko usein. Vuokraushinnat alkavat 1 000 eurosta.

Saunasaareen tullaan järjestämään tämän kesän heinäkuussa lauantaina 25.7. ja syyskuussa lauantaina 26.9. savusaunaretket kaikille niistä kiinnostuneille. Saunaretkien lähtö tapahtuu Kauppatorilta. Saunat lämpiävät erikseen miehille ja naisille ja valittavana on 45 tai 75 euroa maksava retkipäivä loimulohiruokailulla tai ilman.

Lisätietoa osoitteessa saunasaari.fi.

Kuivasaari

Kesäkuun puolivälistä alkaen neljänä viikonloppuna avautuu mahdollisuus vierailla ohjatulla retkellä suljetulla puolustusvoimien sotilassaarella, joka kätkee sisäänsä jättikokoisen 12-tuumaisen Obuhov-kaksoitykkitornin viidessä kerroksessa maanalaisine käytävineen.

Kuivasaari on Suomenlinnan rannikkorykmentin harjoituslinnake, jonne omin päin rantautuminen on kielletty. 21 hehtaarin kokoinen saari kätkee sisäänsä jättitykin lisäksi useita museotykkejä ja ainutlaatuista luontoa.

Suljetun saaren kesäretkellä tutustutaan oppaan johdolla linnakkeen historiaan parisen tuntia. Pääosassa on maailman ehkä ainoa 12-tuumainen (305 mm) kaksoistykkitorni. Värikäs menneisyys kiehtoo etenkin isiä poikineen.

Venäläinen upseeri Smirno osti Kuivasaaren 1800-luvulla omakseen helsinkiläiseltä peruukkimestarilta, mutta 1896 Venäjän tsaari pakkolunasti sen sotilaalliseen käyttöön. Linnoitustyöt alkoivat 1911.

Kuivasaaresta tuli osa Pietari Suuren merilinnoitusketjua, joka rakennettiin estämään saksalaisten eteneminen Suomenlahtea pitkin Pietariin. Rannikkolinnakkeet muodostivat myöhemmin perustan Suomen rannikkopuolustusjärjestelmän kehittämiselle itsenäistymisen jälkeen.

Kunnianlaukset vesilaukauksia

Pienen asuinrakennuksen kokoinen Obuhovtykki on tuotu Kuivasaareen vuonna 1935. Vuotta myöhemmin sillä päästiin ampumaan ensimmäiset laukaukset. Jättitykin merkitys sotakäytössä väheni vuosikymmenten saatossa. Lopulta tulivoimaisen peloteaseen kohtalo oli kokonaan vaakalaudalla. Siitä oli tulla romurautaa, kun sen toiminta ehdittiin lakkauttaa 1970-luvulla. Onneksi joukko aktiivisia henkilöitä otti johtaakseen mittavan kunnosprojektin, ja viime vuosikymmenen alussa tykit kunnostettiin.

Vuonna 1992 itsenäistä Suomea iäkkäämpi tykki heräsi henkiin ampumaan kunnialaukauksen 75-vuotiaan Suomen kunniaksi. Kunnialaukaukset ovat vesilaukauksia, jolloin tykin putket ladataan 80 kilon ruutilatauksella ja 500 litralla merivettä. Laukaukset nostattavat lähes 350 metrisen vesihöyrypatsaan, joka hyvällä säällä näkyy Helsingin Kaivopuistoon saakka.

Tykkitornin uumenissa

Tykin, Kuivasaaren järeän, mittakaavoista kertoo jotakin se, että täysmiehityksessä se on alkujaan vaatinut 130 miehen työpanoksen. Sittemmin torni on sähköistetty ja kaikki toiminnot hoituvat sähkömekaanisesti, mutta tarvittaessa sitä voidaan edelleen ohjata käsin.

Vierasryhmää, joka voi olla kooltaan 30-100 henkeä, johdatetaan sekavassa muodostelmassa hämäriä kapeita maanalaisia käytäviä pitkin. Suuntavaisto katoaa kulkiessamme Kuivasaaren kallion sisällä sokkeloisessa käytäväverkostossa. Vastaan tulee jättimäinen metallinen lieriö, joka ulottuu lattiasta kattoon täyttäen ison kammiomaisen huoneen. Vasta pieni osa Obuhov-tykkiä tervehtii tulijaa. Sitten noustaan hiljalleen korkeammalle ahtaista aukoista kapeita tikapuita pitkin. Laukaisu tapahtuu jalkanapista. Samalla värikkäästi historiasta tarinoiva ryhmänvetäjä kertoo yksityiskohtaista tietoa tykistä.

- Tykissä on miljoona kiloa terästä ja sen pyörivä massa on 650 000 kiloa. Sopivia 470 kilon painoisia kranaatteja tykkiin ei ole enää olemassa, saarea esittelevä Mikko Laitinen toteaa.

Luontoretki jälkiruoaksi

Tykkiretken jälkeen saaren opaskierros muuttaa muotoaan radikaalisti. Luontokierroksella tutustutaan lennokkaasti nuokkukohokkiin, törrösaraan ja ojakärsämöön. Kuivasaarella on säilynyt runsaasti harvinaisia ja erikoisia kasveja. Saari on rikas kokemus myös perhosista ja linnuista kiinnostuneille bongareille.

Kuivasaari houkuttelee vuosittain noin 5 000 vierailijaa, mikä tekee noin 140 ryhmää. Saarelle voi myös varata erillisen yksityisvierailun. Yritysvierailut ovat suosittuja.

- Suomenlinnan rannikkotykistökillan teemaviikonloppuina retkiä järjestetään lauantaisin ja sunnuntaisin kello 10, 12 ja 14. Retkien yleisösuosio vaihtelee paljon säätilan mukaan. Mikäli haluaa nimen omaan päästä mukaan johonkin aikaan, kannattaa paikka varata hyvissä ajoin ennakkoon, Laitinen lataa.

Sotilaskodissa maukasta munkkia ja kahvia maistellessa toivoo, että tykkien lisäksi rapistuneet hienoraamiset talovanhukset saisivat uuden elämän.

Mustasaari

Helsingin Seurakuntayhtymän omistaman saaren viehätys on sen tarjoamassa rauhassa, jonka suosio perhekohteena on lisääntynyt. Pitsihuvilassa sijaitsevassa ravintolassa voi upottaa hampaansa maailman suurimpiin korvapuusteihin. Kohteesta löytyy niin hiekka- kuin kalliorantoja.

Arkkitehti Florentin Granholm, tunnettu Bengtskärin majakasta, hankki Mustasaaren omistukseensa vuonna 1884. Hän rakennutti huvilan, nykyisen päärakennuksen, perheensä kesäviettopaikaksi muutamaa vuotta myöhemmin. Vuonna 1926 Helsingin kaupunki osti Mustasaaren ja Hevossaaren ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Vuonna 2000 Helsingin seurakuntayhtymä osti Mustasaaren Helsingin kaupungilta, jolloin lähes 70-vuotinen vuokraustoiminta päättyi. Saaren vanhin säilynyt rakennus on 1700-luvulta venevaja.

Lauttamatka Taivallahden rannasta Mustasaareen kestää vartin verran ja maksaa aikuiselta 4 euroa. Alle 10-vuotiaat lapset matkustavat ilmaiseksi huoltajan seurassa. Auton saa parkkiin lähes poikkeuksetta lautan lähettyville, ellei hellesään seurauksena Hietaniemen suosittu hiekkaranta ole turvoksissa auringonottajista. Laiva lähtee yleensä tasatunnein saareen ja 20 vaille tasatunti saaresta. Määränpäässä vierasvenelaituriin kiinnittyminen on sallittu saaren aukioloaikojen puitteissa, mutta koirien tuominen saareen on kielletty. Hiekkarannan lähelle pääsee myös rantautumaan kanootilla, ja taukokohteena Mustasaari onkin melojien suosiossa. Rantapoukamaan rantautuminen sujuu kätevästi ilman aallokkoa.

Mustasaareen ovat viehättyneet lapsiperheet, joille vierailu saaressa ei rasita kukkaroakaan kohtuuttomasti. Saareen tuodut omat eväät saa lämmitettyä grillissä, joka on asiakkaiden käytössä ja hiiliä voi tiedustella henkilökunnalta. Myös kanttiini erikoisuuksineen palvelee vierailijoita. Lounas on runsas ja erikoisruokavaliot hyvin huomioitu. Mustasaaren uunituoreet jättiläismäiset korvapuustit kuuluvat takuuvarmasti maailman suurimpiin ja herkullisimpiin. Puustin painikkeeksi voi nauttia luomukahvia.

Hevossaaren rauha

Lapset viihtyvät saaressa, sillä tarjolla on pienen ja matalapohjaisen hiekkarannan lisäksi leikkialue rannan välittömässä läheisyydessä. Vaihtelevasti sinilevä saattaa estää leikkimisen ja uimisen rannassa. Mustasaaresta pääsee pikkuretkelle lyhyttä siltaa pitkin Hevossaareen, jossa voi käydä katsomassa lampaita tai ihmettelemässä todella suurta rannalla komeilevaa kivilohkaretta, joka on jokaisen sen nähneen lapsen valloitettava.

Hevossaaren rantakallioille voi myös vetäytyä rentoutumaan ja nauttimaan auringosta hiljaisemmissa merkeissä kuin välillä ”melskeisessä” Mustasaaressa.

Kummastakin saaresta voi ihailla näkymiä Helsinkiin ja viereiseen Kaskisaareen, joka on tunnettu hulppeista huviloistaan.

Liikennöintiä Mustasaareen hoitaa JT-line ja osoitteesta helsinginseurakuntayhtyma.fi saa runsaasti lisätietoa saaren ajankohtaisesta ohjelmasta.

Kaunissaari

Ulkomeren tuntumassa noin 50 minuutin merimatkan päässä Vuosaaresta löytyvä saarihelmi vetää puoleensa retkeilyhenkisiä ja veneilijöitä.

Kaunissaaren ulkoilupuisto perustettiin jo vuonna 1959, joten tänä vuonna saari täyttää 50 vuotta. Kaunissaaren ystävät järjestää juhlavuoden kunniaksi Kaunissaaren kesäkisat lauantaina 11.7.2009.

Kauniiden merimaisemien ulkoilusaari on parisen kilometriä pitkä ja 800 metriä leveä. Se sopii erinomaisesti rauhallista tunnelmaa arvostavalle retkeilijälle. Saaressa riittää kallioisia ja kivikkoisia rantoja sekä upeita hietikoita, joissa pääsee nauttimaan merellisestä maisemasta jopa täysin omassa rauhassa. Saaren monipuolinen luonto tarjoaa erilaisia elämyksiä. Luonnon helmassa viihtyvät hyvin myös lapsiperheet. Saarta kehutaan monipuoliseksi kalastus-, telttailuja retkeilymahdollisuuksien tarjoajaksi.

Alku- ja loppukesästä tuulille alttiilla saarella on viileää ja uimavesi yleensä muutaman asteen kylmempää kuin suojaisilla rannoilla. Matkaan kannattaakin aina varautua ottamalla mukaan lisävaatetusta ja pienille lapsille voi suositella lämpöuikkareita. Kaunissaareen pääsee hyvin omalla veneellä ja siellä on pari omaa uimarantaa, sauna, kioski, kahvila, telttailupaikkoja ja 4 kilometriä pitkä luontopolku.

- Kaikkiaan saarella vierailee noin 17 000 kävijää vuodessa. Sesonki on suhteellisen lyhyt, mutta vilkkaita päiviä riittää keskikesällä säästä riippuen. Veneilijöitä saari vetää puoleensa yhä enemmän, mutta toisaalta telttailijoiden määrä on pienentynyt vuosi vuodelta. Juhlavuoden puitteissa saareen on nyt saatu vesi ja uusinta uutta on mökkien vuokraaminen. Ne tosin menivät heti kuumille kiville eli tyhjää tilaa ei löydy enää tälle kesälle. Ravintolapalveluiden myötä päiväkävijöiden palvelut pelaavat, saaren isäntä Markku Koskinen sanoo.

Saarelta voi myös vuokrata soutuveneen hintaan 2 €/tunti, 7 €/vuorokausi. Omia eväitä voi nauttia keittokatoksissa ja saunojakin voi vuokrata.

M/s Norsö IV liikennöi uutena aluksena Kaunissaareen kesäkauden loppuun eli syyskuun alkuun saakka.

Lisätietoja saaren palveluista puh. (09) 3107 1445 ja hel.fi/liikunta ja laivojen aikataulu hinnastoineen norsoline.com.