Plaza

nastarenkaat, autot, ajoneuvot, tiehallinto, Norja, liikenne, vuonot, museot, lumi

Talvinen automatka Pohjois-Norjan jylhissä maisemissa on vaikuttava kokemus. Saksalaisten sotilaiden huoltoa varten rakennetut kapeat vuoristotiet ovat talvella yksisuuntaisia ja matkaa taitetaan aura-auton perässä saattueena. Nelimetriset lumipenkat, pilvetön taivas ja auringonpaiste tekevät matkanteosta unohtumattoman elämyksen. Talvimatkailu ei kuitenkaan ole pelkkää nautiskelua. Muutamassa minuutissa kaikki voi olla toisin. Oikukkaat sääolosuhteet muuttuvat hetkessä ja suunnitellut aikataulut pettävät helposti. Seikkailun tuoma jännitys ja huikeat maisemat tekevät ajokokemuksesta ainutkertaisen.

Keli vuorilla vaihtuu yhtä nopeasti kuin merelläkin. Säämuotojen lähes kaikki versiot ovat mahdollisia ympäri vuoden. Juuri tämä toisaalta myös palkitsee seikkailijan. Lumi kirjaimellisesti tekee tien. Henkeäsalpaavat maisemat, puutonta tundraa ja jopa nelimetriset lumipenkat tien molemmin puolin.

Yllätyksiin on syytä varautua. Lumimyrsky saattaa katkaista tien viikoksi, sotkea lauttaliikenteen ja muuttaa matkustamisen odotteluksi. Tunnintarkkoja aikatauluja ei kannata tehdä, eikä välttämättä päivänkään.

Varasuunnitelma ja hyvät eväät

Kaikkia tiellä eteen tulevia esteitä ei voi ohittaa kiertoteitse, joten toisinaan suunnitelmista on pakko luopua ja odottaa. Jokaisessa kylässä ei ole tarjolla edes vaatimattominta majapaikkaa, hotellista puhumattakaan.

Varasuunnitelmaan on hyvä panostaa ajoissa ja selvittää edes alustavasti lähialueen majoitusmahdollisuudet. Autoon kannattaa varata eväitä ja lämmintä vaatetta. Mukavuuden ja turvallisuuden vuoksi varustelu kannattaa tehdä yläkanttiin.

Auto kunnossa

Huoltoasemat ovat suurten taajamien herkkua, joten polttoainemittarin neula kannattaa pitää pois punaiselta. Suomen puolella polttoaine on halvempaa, joten ylimääräinen tankkauspysähdys ennen rajaa on perusteltu.

Myös auton varusteisiin ja kuntoon on syytä kiinnittää huomiota. Huonokuntoisella autolla vuoristoteille lähtemistä ei kannata edes harkita. Matkaan tarvitaan myös aimo annos maalaisjärkeä. Omin päin ei puomeilla suljetuille teille ole menemistä. Vaikka laaksossa uutta lunta olisi vain kymmenen senttiä, on tie edessä ajokelvoton ja mahdollisesti jopa hengenvaarallisessa kunnossa. Luvaton liikkuminen vuoristoteillä katkeaa viimeistään vastaantulevan lumiauran keulaan.

Tilannetietoja puhelimella

Auraustyön lisäksi talvilaitumilta toisille siirrettävät porotokat saattavat katkaista liikenteen. Paussin kestoa voi puomin takaa vain arvailla. Pahimmassa tapauksessa siinä voi kestää päiviä, jopa viikko.

Täysin arvailujen varassa ei kuitenkaan tarvitse elää, sillä paikallisen tiehallinnon Statens vegvesenin mainiosti toimiva palvelunumero antaa reaaliaikaisia tilannetietoja tieverkon kunnosta puhelimitse. Nopeasti muuttuvat tilanteet ovat parhaiten juuri palvelunumeron päässä vastaavan tiedossa. Puhelinpalvelussa pärjää vaivatta englannilla. Palvelunumerot löytyvät tienvarsien kylteistä ja sivuilta tiehallinnon verkkosivuilta, mutta on hyvä muistaa, että edes verkkotiedot eivät aina ole ajan tasalla sään muuttuessa nopeasti.

Saattueessa läpi tuiskun

Vuoristotiet suljetaan puomeilla huonon sään iskiessä. Mikäli lumimyrsky täyttää tiet voi raivaustöissä vierähtää jopa viikkoja. Järeän raivauskaluston päästessä kinostuneiden lumivallien läpi jatkuu myös liikenne tiellä - mutta vain saattueissa. Yksin liikenteeseen ei ole asiaa vielä pitkään aikaan. Saattueiden aikataulut löytyvät puomin pieleen pystytetystä kyltistä ja tiehallinnon puhelinpalvelusta. Saattueena ajettaessa tietä ajetaan vain yhteen suuntaan kerrallaan. Saattueen keulilla tietä raivaa aura tai pari ja hännänhuippuna ajaa varmistusauto, joka huolehtii, että kaikki saattueeseen liittyneet autot pääsevät myös pois vuorelta.

Sotamuistoja maisemassa

Pohjois-Norjassa sodittiin kiivaasti Toisen maailmansodan aikana. Golfvirran lämmittämä jäätön rannikko, vuonojen tarjoamat suojaiset satamat, luonnonvarat ja strategisesti tärkeä sijainti saivat saksalaiset miehittämään alueen heti sodan alkuvaiheessa. Miehityksen ja ankarien taistelujen jäljet ovat 60 vuodessa kadonneet suureksi osaksi karusta maisemasta, mutta sotahistoriaa ei automatkailija voi reissullaan tyystin sivuuttaa.

Alueen vaikeissa maastoissa kiemurtelevista teistä monet ovat saksalaisten rakennuttamia. Alunperin useimmat tiet olivat vain kesäkäyttöön tarkoitettuja, mutta nykyään ne ovat hivenen paranneltuina ympärivuotisessa käytössä.

Sota-aikana talvikäyttöä yritettiin esimerkiksi Ifjord Fjälletin ylittävällä sotatiellä, jonka lumivallien rajaamat penkat katettiin riukujen varaan tuetuilla pressuilla. Muodostunut tunneli ei kuitenkaan pärjännyt ankaralle talvelle. Vähitellen kävi selväksi, että tie pysyy auki vain kovalla työllä ja järeällä aurauskalustolla.

Maailman kaunein rannikko

Maailman kaunein laivareitti kulkee Norjan vuonojen viipaloimaa rannikkoa pitkin aina etelän Bergenistä pohjoisen Kirkkoniemeen. Reitillä liikennöivät laivat ajavat linjaansa nonstoppina vuoden ympäri. Periaatteessa laivat kulkevat aikataulun mukaisesti, mutta sää voi vaikuttaa myös niihin.

Kova tuuli saattaa pakottaa laivan ohittamaan sataman ja jatkamaan vaahtopäiden seassa seuraavaan. Kaikkien laivojen kyytiin ei mahdu autolla, joten ennakkotiedustelu ja paikka varaus on syytä tehdä jo etukäteen. Kuumimpana sesonkina liikkeellä kannattaa olla ajoissa. Laivojen liikennöintiaikataulua tiivistetään kesällä, talvella taas höllätään.

Tarkempia tietoja laivoista ja aikatauluista löydät tästä linkistä.

Teksti: Antti Hentinen
Kuvat: Jari Saarentaus

Moottori 1/08