Kotimaan matkailu - 300 kutsua kesälomalle
12.6.2009
Suomessa on yli 300 leirintäaluetta, joista löytyy pyörillä kulkevalle loma-asunnolle tukikohtia monenlaiseen vapaa-ajan viettoon. Pikavisiitteihin kaupungit tarjoavat käteviä matkaparkkeja.
Matkailuauto on liikkuva vaihtoehto hotellilomalle tai mökkeilylle. Jos karavaanielämästä ei ole aiempaa kokemusta, on matkailuauton vuokraus helpoin tapa tutustua tähän vapaa-ajan viettotapaan. Mutta minne matkailuautolla sitten kannattaa suunnata, kotimaahan vai peräti ulkomaille? Suomi on helpoin ja useinmiten paras vaihtoehto harjoitella isolla autolla matkailua ja vapaata lomaelämää.
Tähän juttuun kartoitimme kotimaiset leirintäalueet ja vapaaparkit matkailuajoneuvoilla liikkuvien näkökulmasta. Mittasimme lomakohteiden soveltuvuutta neljälle eri käyttäjäryhmälle, jotka ovat: ensikertalaiset, lapsiperheet, erähenkiset/urheilulliset ja kaupunkihenkiset. Moni leirintäalue sopii tietenkin myös muille kohderyhmille kuin nyt ensisijaisesti mainitulle eikä kaikkia hyviä leirintäalueita, ihastuttavia kaupunkeja ja kuntia voi yhteen juttuun sisällyttää.
Myöskään yhtä ainoaa ja parasta kohdetta ei voi valita, sillä leirintäalueiden käyttäjät arvostavat hyvin erilaisia asioita. Yksi haluaa rauhaa, toinen menoa ja meininkiä, kolmas ehkä urheilullisia aktiviteetteja ja neljäs hyviä shoppailumahdollisuuksia lähellä leiripaikkaa.
Kesällä kaikki auki
Suurin osa leirintäalueista on avoinna vain kesäkauden. Suurten kaupunkien läheisyydessä olevista leirintäalueista vain osa on auki ympäri vuoden. Tämä on matkailuautoilijoiden näkökulmasta selvä puute. Talvella olisi hyvin aikaa vierailla eri kaupunkien teattereissa ja konserteissa, mutta yöpymispaikkaa omalle ajoneuvolle ei ole kuin itse järjestetty vapaaparkki.
Suomalaisten karavaanarien etujärjestön SF-Caravan ry:n paikallisilla jäsenyhdistyksillä (69 kpl) on suuri määrä leirintäalueita, joita kutsutaan SFC-alueiksi. Nämä alueet on alun perin tarkoitettu pääasiassa SF-Caravan ry:n tai sen ulkomaisten sisarjärjestöjen jäsenten käyttöön. Nykyisin moni SFC-alue kuitenkin toivottaa kaikki halukkaat tervetulleeksi alueelleen. Jotkut alueet toimivat talviaikana SFC-alueina ja kesällä sesonkiaikaan yleisinä leirintäalueina, kuten esimerkiksi Lohjan Haikari ja Turun Ruissalo. SFCalueilla on runsaasti kausipaikkoja, joten lyhytaikaiseen yöpymiseen varattuja paikkoja on rajoitetusti.
Paljonko maksaa?
Vuosituhannen vaihtumisen jälkeen moni Suomen yleisistä leirintäalueista on siirtynyt keskieurooppalaiseen hinnoittelurakenteeseen, jossa yöpymisvuorokauden kokonaishinta lasketaan perusmaksusta, henkilömaksusta ja sähköstä.
Perusmaksun keskiarvo vuorokaudelta on 14-16 €, henkilömaksun 2-4 € ja sähkön (kesällä) 4-7 €. Lapsista veloitetaan yleensä puolet aikuisten maksusta. Nelihenkisen perheen matkailuajoneuvovuorokausihinnan keskiarvo oli vuonna 2008 noin 25 €. Talvisin sähkön hinta on monella alueella korotettu.
Autoliiton jäsenet saavat alennusta Fontanan leirintäalueilta ja kylpylöistä. Tarjolla on monipuolisesti vaihtoehtoja eri puolella Suomea.
SF-Caravanin alueilla hinnoitteluperusteena on yleisimmin aluemaksu, jonka lisäksi maksetaan vain sähköstä, jos sitä tarvitaan. SFC-alueiden yöpymisvuorokausien keskihinta on selvästi yleisiä alueita edullisempi. Keskimäärin se oli viime vuonna 15 € sähköineen.
Keskittäminen kannattaa myös leirintämatkailussa. Suomalaiset leirintäalueet myöntävät alennuksia Camping Card Skandinavia -kortin haltijoille ja SF-Caravanin jäsenille.
Suomessa harvalla leirintäalueella on ennalta määrätty uloskirjautumisaika (check-out time). Lomakauden ulkopuolella kauniin kesäviikonlopun vietto kannattaa varmistaa etukäteen kysymällä, onko uloskirjautumisaikaa määritelty. Helteisenä kesäsunnuntaina lähtöaika kello 12 ei tunnu mielekkäältä.
Matkaparkki pistäytymiseen
Matkaparkit on tarkoitettu lyhytaikaiseen leiriytymiseen ja ne sijaitsevat tyypillisesti kaupungeissa, lähempänä keskustaa kuin yleiset leirintäalueet. Alueella peritään usein pieni yöpymismaksu, mutta osa alueista on ilmaisia. Jos sähköä on tarjolla, siitä veloitetaan yleensä maksu.
Muista alueen palveluista, kuten esimerkiksi suihkusta, peritään eri maksu. Valtaosalla paikoista on vesisäiliöiden täyttömahdollisuus ja jätevesien tyhjennyspaikat. Matkaparkit on pääsääntöisesti suunniteltu matkailuautoille, mutta joillekin alueille mahtuvat myös vaunuyhdistelmät. Leirintäoppaissa on lueteltu suomalaiset matkaparkit kunnittain.
Suomessa jokamiehenoikeuksiin kuuluu mahdollisuus käyttää luontoa maanomistajan lupaa kysymättä ja maksutta. Haittaa tai häiriötä ei kuitenkaan saa aiheuttaa. Jokamiehenoikeuteen kuuluu myös mahdollisuus yöpyä matkailuajoneuvossa toisen maalla.
Moni kaupunki on kieltänyt järjestyssäännöissään ajoneuvossa yöpymisen. Yöpymistä muualla kuin edellä kuvatuilla leirintäalueilla, matkaparkeissa tai hiihtokeskuksissa kutsutaan usein vapaaparkiksi. Parhaita vapaaparkkialueita ovat taajamissa urheilupuistojen ja satamien parkkialueet. Myös Tiehallinnon ylläpitämillä levähdysalueilla voi yöpyä, mutta ei leiriytyä. Leiriytymiseksi tulkitaan pöytien, tuolien ja grillin ulospano. Parasta tietoa levähdyspaikoista saa keväisin julkaistavasta ilmaisesta Suomen tietyöt -kartasta, jonka voi tulostaa
Matkailuautoilijat ovat myös hiihtokeskusten vakioasiakkaita. Tunnetuimpien hiihtokeskusten yhteydessä on caravan-alue sekä kausipaikan haltijoille että satunnaisille matkaajille.
Leirintäalue ensikertalaisille
Leirintäaluevuorokausien määrä kasvaa nykyisin keskimäärin 3 % vuodessa. Joka vuosi leirintäalueille saapuu ensikertalaisia, joille kaikki matkailuajoneuvolla liikkumiseen liittyvä on uutta. Usein ollaan liikkeellä vuokratulla matkailuajoneuvolla ensi kertaa, joten ensimmäisiksi leirintäalueiksi on hyvä valita sellaiset, joille leiriytyminen on helppoa.
Mikä sitten tekee leirintäalueesta helpon? Ensinnäkin alue on sijainniltaan riittävän leveän asfalttitien päässä, jotta ajaminen sinne ei vaadi suurta ponnistelua. Toiseksi itse alue on helppo leiriydyttävä: alue on väljä ja matkailuajoneuvopaikat selvästi merkitty. Paikat ovat palstoitettuja ja tasaisia eikä alas roikkuvia puunoksia ole raapimassa auton kattoa ja kylkiä. Sähköpistokkeet ovat lähellä ja niitä on riittävästi.
Muutama poiminta hyvistä ensikertalaisen leirintäalueista: Rastila Helsingissä, Messilä Lahdessa, Rauhalahti Kuopiossa ja Koljonvirta Iisalmessa.
| Ensikertalaisille sopivat leirintäalueet | Sijainti | Auki |
| Rastila Camping Helsinki | 13 km keskustasta | Ympäri vuoden |
| Camping Messilä Lahti | 8 km keskustasta | Ympäri vuoden |
| Matkailukeskus Rauhalahti Kuopio | 5 km keskustasta | Kesäkauden, talvella rajoitetusti |
| Koljonvirran leirintäalue Iisalmi | 5 km keskustasta | Kesäkauden |
| Rairanta, SFC Uusikaupunki | 8 km keskustasta | Ympäri vuoden |
Lapsiperheille
Lapsiperheet matkustavat lasten ehdoilla. Siksi leirintäalueen valinnassa painottuvat ne alueet, jotka ovat panostaneet lasten viihtyvyyteen. Suomesta löytyy sekä hyviä että huonoja esimerkkejä lapsiystävällisistä alueista. Lasten viihtyvyyteen panostaneet alueet ovat rakentaneet alueelle puuhapaikkoja sekä ulos että sisätiloihin. Jos alue on rannan läheisyydessä, löytyy sieltä hyväpohjainen matala hiekkaranta ja mahdollisesti jopa pieni hyppyteline nuorille.
Lapsiperheiden kesälomaan kuuluvat usein vierailut huvipuistoissa ja puuhamaissa. Monen läheisyydestä löytyy myös leirintäalue: Kouvola Tykkimäki, Punkaharju Kesämaa, Mikkeli Visulahti, Kalajoki JukuPark, Härmä PowerPark jne. Tämä onkin toimiva yhteistyömalli, jolla perheet saadaan viipymään alueella vähän pitempään.
Lapsiperheen suosikkipaikka ei kuitenkaan aina määräydy huvipuiston tai puuhamaan mukaan. Sipoolainen nelihenkinen Ylä-Jarkon perhe vietti viime kesänä ensimmäistä karavanaarilomaa Suomea kiertäen. Perheen suosikkialueiksi nousivat monien kohteiden joukosta Oulangan kansallispuiston leirintäalue Kuusamosta ja Ähtärin eläinpuiston leirintäalue. ”Oulangan alue on luonnoltaan kaunis ja rauhallinen ja Ähtäri taas on hyvä esimerkki uuden huoltorakennuksen myötä edukseen muuttuneesta järven rannalla olevasta leirintäalueesta, jossa lapsille löytyi tekemistä”, muistelee perheen äiti Mari Ylä-Jarkko.
Pienten lasten vanhemmat arvostavat leirintäalueella hyviä ja siistejä sosiaalitiloja. Lasten suihkuttaminen päivän rientojen jälkeen on paljon mukavampaa siistissä ympäristössä kuin hiekkaisessa ja käytettyjä paperipyyhkeitä täynnä olevassa suihkutilassa.
Monen lapsiperheen matkailuvaunu on parkkeerattu rinteen reunalle talveksi. Lähes kaikkien hiihtokeskusten yhteydessä on vaunualue, joissa on kausipaikkoja. Satunnaisille kävijöille on varattu vuorokausipaikkoja, jotka kannattaa varata aina etukäteen etenkin kevätsesongin alkaessa.
Hiihtokeskusten vaunualueista tunnetuimmat ovat Rukan, Vuokatin, Ukkohallan, Paljakan ja Messilän vaunualueet, joissa karavaanarien tarpeet on huomioitu esimerkillisesti. Himoksen vaunualueelle kaivataan suurempaa huoltorakennusta. Valitettavasti Suomen suurimman hiihtokeskuksen, Levin alueella on talvella vain vajaat 60 matkailuajoneuvopaikkaa kuuluisaksi tulleen Aurinkopaikan lopettamisen jälkeen. Nilsiässä sijaitsevan Tahkon matkailuajoneuvopaikat ovat neljän kilometrin päässä rinteistä.
| Lapsiperheille sopivat leirintäalueet | Sijainti | Auki |
| Camping Tykkimäki Kouvola | 5 km keskustasta | Kesäkauden, talvella rajoitetusti |
| Punkaharjun Lomakeskus ja Kesämaa Punkaharju | 10 km keskustasta | Ympäri vuoden |
| Ähtärin Eläinpuiston leirintäalue Ähtäri | 8 km keskustasta | Kesäkauden |
| Paljakka Puolanka | 66 km Kajaanista | Ympäri vuoden |
| Rukakeskuksen vaunualue Kuusamo | 27 km Kuusamosta | Ympäri vuoden |
| Kalajärvi, SFC Peräseinäjoki | 4 km keskustasta | Ympäri vuoden |
Kaupunkihenkisille
Niille, jotka pitävät kulttuurista tai ostoksilla käymisestä leirintäalueen sijainti kaupungissa tai sen lähistöllä on tärkeää. Alueelta pitää päästä pyörällä, kävellen tai julkisilla kulkuvälineillä helposti ja nopeasti kaupungin keskustaan.
Valitettavasti monessa suomalaisessa kaupungissa edellä esitetyt kriteerit eivät täyty. Hyvin ne täyttyvät muun muassa Helsingissä, Lohjalla, Naantalissa, Heinolassa, Loviisassa, Tampereella, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä. Edellä luetelluista kaupungeista Tampere poikkeaa vähemmän edukseen: Härmälän leirintäalue ei ole auki talvikaudella siitä huolimatta, että kaupungilla on läpi vuoden merkittäviä tapahtumia. Lähin talvella avoinna oleva leirintäalue löytyy naapurikaupungista Nokialta (Viinikanniemi).
| Kaupunkihenkisille sopivat leirintäalueet | Sijainti | Auki |
| Haikari, Lohja | 2 km keskustasta | Kesäkauden yleinen, talvella SFC-alue |
| Naantali Camping, Naantali | 1 km keskustasta | Kesäkauden, talvella rajoitetusti |
| Heinäsaari Camping, Heinola | 2 km keskustasta | Ympäri vuoden |
| Lomakeskus Tamminiemi, Loviisa | 2 km keskustasta | Kesäkauden, talvella rajoitetusti |
| Tampere Camping Härmälä, Tampere | 5 km keskustasta | Kesäkauden |
| Nallikari, Oulu | 5 km keskustasta | Ympäri vuoden |
Erähenkisille ja urheilullisille
Matkailuajoneuvojen suurin käyttäjäryhmä on pariskunnat. Tästä joukosta moni harrastaa kalastusta, metsästystä, marjastusta ja/tai sienestystä. Yhteistä kaikille näille harrastuksille on tarve liikkua luonnossa kaukana melusta ja kiireestä.
Matkailuajoneuvo on mitä parhain väline edellä mainittujen harrastusten harrastamiseen. Paikkaa voi vaihtaa sen mukaan miten hyvät saalispaikat on havaittu. Ne voivat olla vaatimattoman leirintäalueen lähellä tai alueella, jossa sosiaalitiloja ei ole lainkaan. Hyvityksenä puuttuvista sosiaalitiloista tarjolla on usein huikeat maisemat ja ainoana äänenä omat ajatukset.
Toinen suuri ryhmä on liikuntaa harrastavat aktiiviset ihmiset, jotka hakeutuvat harrastuksiinsa sopiviin paikkoihin. Esimerkkejä näistä ovat muun muassa maastopyöräily, melonta, surffaus, hiihto ja moottorikelkkailu.
Hyviä alueita erähenkisille ovat muun muassa Ilpola Lopella, Lakari Virroilla, Hurpun tila Virolahdella ja Kylmäluoma Taivalkoskella. Urheiluhenkisille sopivia alueita ovat muun muassa Camping Silversand Hangossa, Yyteri Porissa, Mainiemi Padasjoella ja Vuokatti Sotkamossa.
| Erähenkisille ja urheilullisille sopivat leirintäalueet | Sijainti | Auki |
| Ilpola, Loppi | 17 km Lopelta | Ympäri vuoden |
| Hurpun tila, Virolahti | 14 km Virolahdelta | Kesäkauden |
| Lakarin leirintäalue, Virrat | 4 km keskustasta | Kesäkauden |
| Hanko Camping Silversand, Hanko | 4 km keskustasta | Kesäkauden |
| Mainiemi, Padasjoki | 3 km keskustasta | Ympäri vuoden |
| Kattivankkuri, SFC, Vuokatti | 8 km Sotkamosta | Ympäri vuoden |
Matkailuautolla liikenteessä
- Katokset ja muut matalat paikat
Matkailuauton korkeus on vähintään yli 2,7 metriä, joten huoltoasemien katosten reunoja ja leirintäalueiden puiden roikkuvia oksia on varottava. Kun näet ajoneuvon suurimmasta korkeudesta varoittavan liikennemerkin, ota se aina vakavasti matkailuautolla liikkuessa.
- Pysäköinti ja peräylitys
Parkkialueilla matkailuauto on kookas ajoneuvo. Parkkiruutuun pysäköinti on useimmiten mahdoton tehtävä, kun auto on yli 5,5 metriä ja leveys 2,15 metriä. Pysäköi auto suosiolla esimerkiksi markettien parkkipaikoilla alueen reunalle. Siellä on useimmiten väljempää ja paikasta lähtö on helpompaa vaikka viereen olisi tullut muita autoja.
Monen matkailuauton taka-akselin ja korin perävalojen välissä on jopa yli metri niin sanottua peräylitystä. Erityisesti parkkialueilla ole tarkkana ettei taka-akselin takana oleva osa ota kiinni pensaisiin tai jopa puihin. Huomioi myös, että auton sivureunat ovat lähes kymmenen senttiä renkaita ulompana. Kaupungeissa takapyörän kulkurataa on seurattava käännöksissä sivupeileistä, jos auto on selvästi yli 6 metriä pitkä.
- Risteyksiin ja mutkiin rauhallisesti
Koska matkailuautot ovat korkeita, ovat ne usein herkkiä myös kallisteluille käännöksissä. Aja taajamissa kadunkulmat ja teiden risteykset rauhallisesti. Näin matkustajilla on mukavampaa.
- Ohituksiin ja jarrutuksiin riittävästi matkaa
Täyteen lastattu matkailuauto painaa lähes 3,5 tonnia. Huolimatta siitä, että uusien matkailuautojen moottorit ovat tehokkaita ja sitkeitä, varaa aikaa ohituksiin riittävästi. Kiihtyvyys ei ole henkilöautojen luokkaa. Vastaavasti myös pysähtymismatka on henkilöautoja pitempi. Ennakointiin on siis syytä kiinnittää henkilöautolla ajoa enemmän huomiota.
Takana tulevaa liikennettä seurataan matkailuautossa vain sivupeilien kautta. Niiden käyttöön tottuu helposti, mutta etenkin peruutettaessa aloittelijan on hyvä käyttää apukuskia tarkkailemassa tilannetta ulkoa käsin.
- Leiriydy harkiten
Moni leirintäalue on maastollisesti kaikkea muuta kuin suora. Matkailuauto jää herkästi jumiin pehmeillä alustoilla painonsa ja etuvetoisuutensa takia. Tutki leiripaikka huolellisesti ennen sinne ajoa. Jo yksistään vähän kalteva alusta ja liukas nurmi voivat aiheuttaa apuvoimien tarpeen, jos sitä ei ole huomioinut etukäteen.
- Talvella liikkeellä ennakoiden
Matkailuautot ovat oivallinen tapa liikkua myös talvella. Ennen matkalle lähtöä, puhdista auto huolellisesti lumesta, myös katto. Katolla oleva lumikerros aiheuttaa selvän vaaramomentin, jos lunta ei ole poistettu. Talvella ajettaessa on oltava kesäkelejä selvästi ennakoivampi, sillä jarrutusmatkat pitenevät entisestään ja liukkaisiin jyrkkiin mäkiin on otettava reilusti vauhtia.
HYÖDYLLISIÄ NETTIOSOITTEITA
autoliitto.fi
camping.fi
karavaanarit.fi
topcamping.fi
fontana.fi
caravanuutiset.com
matkasivut.com
MATKAILUAUTOJEN VUOKRAUSTA
touringcars.eu
matkailuautovuokraus.fi
autoliitto.fi/auton vuokraus
av-rent.fi
karavaanarit.fi
lomapalvelu.net
hymercenter.fi
Teksti: Antti Siljamäki
Kuvat: Jari Saarentaus ja leirintäalueet
Moottori 5/09
- 1.
-
Oikein hyvä lista camping paikoista ja kiva kun on yhteenvedotkin. Saa varmaan etsiä uutta paikkaa sitten kun lohjalta lähtee tontti alta.