Plaza

Honda, hybridiautot

Kun pieneen autoon lisätään pienen bensiinimoottorin rinnalle sähkömoottori, saadaan aikaan niukkoja kulutuslukemia. Tässä tapauksessa myös laadusta tinkimättä.

Honda Jazz on ensimmäinen ns. supermini-kokoluokan hybridiauto. Pieni suuri auto kulkee nyt ainakin teoriassa alle viiden litran keskikulutuksella. Teoriasta käytäntöön ei ole pitkä matka, sen osoitti jo talvinen koeajomme.

Kaupunkiajossa ketterä Jazz on eniten kotonaan. Se mahtuu pieniin rakoihin, sillä sen kääntösäde on pieni. Lievä häiriötekijä on ohjauksen heikko palautus. Risteyksissä ja kaarteissa ohjauspyörää on pyöritettävä myös käännöksen jälkeen, muuten auto jää kaartamaan.

Moottorin pysäytysjärjestelmä on erittäin aktiivinen ja jo pienikin pysähdys sammuttaa moottorin. Toisaalta ilmastoinnin ja voimakkaampien puhallusten aikana moottorin sammutusautomatiikka on alkumatkasta jonkin aikaa pois pelistä.

Taajamissa auto kulkee myös pitkiä matkoja ääneti pelkän sähkömoottorin avulla. Niinpä optimioloissa taajamakulutus voi ajoittain olla hätkähdyttävän pieni. Tosin talvi on oma lajinsa ja koeajopäivien pakkas- ja lumiolosuhteet eivät olleet pelkästään eduksi vähäiselle kulutukselle. Sen Jazz kuitenkin ehti viestittää, että vähällä pääsee, jos kuljettaja osaa asiansa ja ennen kaikkea haluaa hyödyntää auton tarjoamat mahdollisuudet.

Isoveljensä Insightin tapaan maantieajo ei ole Jazzin vahvoja puolia. Kulutus kasvaa varsinkin moottoritieosuuksilla. Keskikulutus hypähti yli kuuden litran sillä koeajo-osuudella, josta valtaosa ajettiin moottoritiellä, talvirajoitusten puitteissa. Kesä ja kesärenkaat tietysti hiukan leikkaavat kulutusta, mutta toisaalta vauhti kasvaa, joten talousperustein Jazz ei ole vahvoilla matkaajossa.

Mittaristo ilmaisee mm. sen, mitä voimanlähdettä auto kulloinkin käyttää. Lisäksi ajajaa informoidaan hetkellisestä kulutuksesta taustavalon värein. Vihreä kertoo että hyvin menee ja päästöt ovat kurissa.

Tilaa riittää

Ajettavuus on isolla tiellä ja korkeammissa nopeuksissa pienelle autolle tyypillistä. Urat ja sivutuulet tuntuvat, joten autoa pitää ohjata koko ajan.

Jo taajamassa havaitut ohjauksen ominaispiirteet ehkä aavistuksen korostuvat maantieajossa. Se, että auto jää helposti kaartamaan, on yksi syy aktiiviseen ajamiseen. Ohjauspyörää saa päivystää koko ajan, mutta toki piirre ei ole mitenkään harvinainen nykyajan pikkuautoissa. Sähköisten ohjaustehostinten aikana ilmiö on jopa melko tavanomainen.

Jazzin korkea korimalli ja ryhdikkäät istuma-asennot tuottavat positiivisen yllätyksen takaistuimella. Takana on mukava matkustaa ja jalkatilaa on ruhtinaallisesti, vaikka edessä olisi pidempikin matkustaja. Myös lastenistuinten kanssa on helppo operoida, sillä suurehkot ovet avautuvat kunnolla ja oviaukko on riittävä istuinten kanssa puuhattaessa. Istuinosat voi tarvittaessa nostaa selkänojaa vasten ja tehdä tilaa isoille esineille.

Myös auton yleisilme melutasosta alkaen on kokoluokkaan nähden laatuisa. Toki hintaakin hyvin varustellulle autolle kertyy. Yli 23 000 euroa on aika paljon pikkuautosta. Toisaalta alhaisemmat polttoainekustannukset kompensoivat hankintahintaa. On myös huomioitava, että perusmalli on ainoastaan 1 500 euroa kalliimpi kuin tavallinen bensiini-Jazz.

Jazz on kokenut teknisten lisäysten ohella myös kevyen ulkoisen uudistuksen. Linjat ovat hivenen pyöristyneet, mikä vaikuttaa positiivisesti polttoaineen kulutukseen.

Kevyesti uudistunut

Honda Jazzissa on muutakin uutta kuin hybriditekniikka. Ulkonäkö on tosin muuttunut vain vähän, mutta tehtaan mukaan auton muodonmuutos on mm. pienentänyt ilmanvastusta.

Myös jousitusta, iskunvaimennusta ja ohjausta on muutettu. Vaikka autossa havaittiinkin koeajossa pieniä häiriötekijöitä ajettavuudessa, on kokonaisuus silti parantunut. Ohjauksen keskialueella ei enää ole ”tyhjää aluetta”.

Automaattivaihteisto on nyt portaaton CVT. CVT-vaihteisto on sekin käynyt läpi joitakin viritystoimenpiteitä. Juuri vaihteisto onkin yksi niistä seikoista, joilla Jazzia voi erityisesti suositella. Vaihteisto on vaivaton ja se reagoi hyvin eri ajotilanteisiin. Vaihteita voi käyttää myös käsivalinnalla joko kepistä tai ohjauspyörän siivekkeistä.

Tavanomaisen, joskin varsin taloudellisen 1,3-litraisen bensiinimoottorin rinnalla työskentelee 10,3 kW (14 hv) tehoinen sähkömoottori. Se avustaa kiihdytyksissä ja toimii hetkittäin pelkkänä voimanlähteenä hitaassa ajossa. Yhdessä bensiinimoottorin kanssa tarjolla on 167 Nm:n vääntö, mikä tuo pienelle autolle hyvän suorituskyvyn.

Honda-perheen pienokainen, Jazz, on nyt saatavana myös hybridinä. 1,3-litraista bensiinimoottoria avustaa sähkömoottori.

Kuljettaja näkee mittariston näytöstä halutessaan koko ajan, miten auto käyttää eri voimanlähteitä. Auto myös kertoo hyvin selkeästi kulutuksesta, joten se haastaa ajajansa kilpaan pienempien kulutuslukemien parissa.

Eräs tärkeimmistä opettajista on mittariston värimaailma. Kun kuljettaja ajaa taloudellisesti, on nopeusmittarin taustavalo vihreä. Kun meno kiihtyy ja bensiini maistuu, muuttuu väri ensin turkoosiksi ja lopulta siniseksi.

Ajon päätyttyä kuljettaja näkee osaamisensa mittariston kukkatarhasta. Kukkiin tulee lisää lehtiä sitä mukaa, kun kuljettaja pystyy parantamaan ajotapaansa. Huolimaton kuljettaja näkee mittaristossa pelkät kukkien varret.

Jari Kohonen
Moottori 5/11