Maltillista ylinopeutta
7.12.2009
Poliisi puuttuu nyt ylinopeuksiin entistä herkemmin ja yhdenmukaisella tavalla eri puolilla maata. Rikesakon on saanut lokakuun alusta lähtien 11 kilometrin ylinopeudesta. Pienestä ylinopeudesta annetaan kirjallinen huomautus.
Liikkuva poliisi ja paikallispoliisit ovat saaneet uudet ohjeet, joiden mukaan poliisi on yhdenmukaistanut liikennevalvonnan periaatteita. Liikennevalvonnassa huomautuksen ja rikesakon välisenä rajana pidetään kaikilla nopeusrajoitusalueilla nopeusvalvontalaitteilla mitattua 11 kilometrin ylitystä. Poliisi käyttää mittauksissa teknistä varmuusvähennystä, joka on 3 km/h. Nyt tielläliikkuja saa kaikilla nopeusrajoitusalueilla 6-10 kilometrin ylinopeudesta huomautuksen ja 11-20 kilometrin ylinopeudesta rikesakon.
- Noin kolme kilometriä tunnissa ylinopeutta hyväksytään teknisistä syistä. Autojen mittarit ja nopeutta valvovat kamerat eivät ole täsmällisiä. Käytännön syistä hyvissä olosuhteissa sallitaan pieni toleranssi. Lähtökohta on kuitenkin se, ettei vähäinenkään ylinopeus ole hyväksyttävä, sanoo ylikomisario Heikki Ihalainen sisäasiainministeriöstä.
Automaattikameroihin tallentuneista ylinopeuksista lähtee seuraamuskirje myös herkemmin kuin muutama vuosi sitten. Alkuvuonna poliisi lähetti lähes 110 000 seuraamuskirjettä kameroihin tallentuneiden ylinopeuksien takia. Viime vuonna vastaava luku oli 70 000.
Samaan aikaan kun huomautusten ja rikesakkojen määrä on lisääntynyt, ylinopeuksista johtuvat päiväsakot ovat vähentyneet. Autoilijat seuraavat nopeusmittaria tarkasti sen jälkeen, kun he saavat ensimmäisen huomautuksen. Poliisin tarkoituksena on saada sakot vähenemään huomautuksia lisäämällä. Aitona pyrkimyksenä näyttäisi olevan se, että ylinopeudesta ei tehtäisi sakkoautomaattia, sillä nopeustoleranssit ovat selvästi maltillisempia kuin monissa muissa maissa. Esimerkiksi Ruotsi sakottaa jo 6 km/h ja Alankomaat 4 km/h -nopeuden ylityksestä. Ranskassa puolestaan puututaan kaikkiin ylinopeuksiin nollatoleranssilla.
- Suuret ylinopeudet ovat olleet tänä vuonna laskussa. Haluamme etupäässä puuttua suuriin nopeusrikkomuksiin, mutta pienilläkin ylinopeuksilla on tutkitusti vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Yhdenvertaisuuden kannalta on tärkeää puuttua tietyn suuruiseen nopeudenylitykseen samalla tavalla. Uuden käytännön toimivuutta arvioidaan ensi keväänä, jolloin valvontaan tehdään tarvittavia muutoksia. Nyt voi käytännössä syntyä joitakin tilanteita, joissa huomautusten antaminen ei ole tarkoituksenmukaista kuljettajan välinpitämättömyyden vuoksi, Ihalainen toteaa.
Automaattivalvontaa ja tehotarkkailua
Tehokkain keino ylinopeuksien kitkemiseksi on automaattinen liikennevalvonta. Automaattisen nopeusvalvonnan kokeilu aloitettiin Suomessa vuonna 1992. Varsinainen valvonta käynnistyi neljä vuotta myöhemmin. Nykyään kamerat valvovat noin 3000 kilometriä Suomen teistä.
Nopeusvalvontakameroiden ilmestyminen tien varteen tapaa lisätä ylinopeussakkoja. Esimerkiksi Rovaniemellä ylinopeussakkojen määrä lähes kaksinkertaistui sen jälkeen, kun uudet valvontavälineet otettiin käyttöön vuonna 2007. Poliisin määräämät ajokiellot viisinkertaistuivat yhdessä vuodessa.
Eniten ylinopeussakkoja lähetetään uusilta valvonta-alueilta, joihin autoilijat eivät ole vielä tottuneet. Viime vuonna ylinopeuksia kirjattiin runsaasti Jyväskylän ja Tampereen väliseltä tieltä, jonne kameratolpat hiljattain asennettiin.
Huomautusten määrän kasvu johtuu paitsi poliisin linjan tiukentumisesta myös kameroiden käyttöasteen lisäämisestä. Kamerat ovat päällä aiempaa enemmän. Silti edelleen vain joka kymmenennessä automaattivalvonnan pylväistä on kamera.
Ihalaisen mukaan tekniikan kehittyessä poliisin voimavaroja säästyy merkittävässä määrin valvontatehtäviin, kun manuaalisten toimintojen määrä vähenee. Poliisilla on käytössä tietokoneita, joilla huomautusten ja sakkojen jakaminen on nopeaa tien päällä. Uusilla laitteilla täyttää ja tulostaa useita tapauksia samassa ajassa kuin yhden lipun täyttää perinteiseen tapaan kynällä.
Tämä näkyy esimerkiksi jo pääkaupunkiseudun bussikaistojen valvonnassa, jossa liikkuvien automaattikameroiden ansiosta kiinnijäämisen riski seuraamuksineen on moninkertaistunut.
Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan on laitettu merkille, että kansalaisten mielestä poliisi suorittaa valvontaa paikoissa, joissa ei esiinny todellista vaaraa. Liikennevalvontaa tullaan suuntaamaan entistä vahvemmin ensisijaisesti riskipaikkoihin, kuten päiväkotien ja koulujen läheisyyteen sekä paikkoihin, joissa liikenneonnettomuuksia on tapahtunut.
Kuolemankolarit alas
Ylinopeus on mukana noin joka kolmannessa kuolemaan johtaneessa kolarissa. Ylinopeus pidentää reaktio- ja pysähtymismatkaa, pahentaa mahdollisen onnettomuuden seurauksia ja lisää muita liikennevirheitä. Tässä syitä siihen, miksi nopeusvalvontaa halutaan tiukentaa.
Ylinopeuksien tiukemmalla valvonnalla pyritään vähentämään liikenteessä menehtyneiden ja loukkaantuneiden määrää ja vaikuttamaan muuhunkin liikenneturvallisuuteen. Valvonnan tehostumisen myötä uskotaan, että samalla saadaan ilmi muita liikennerikkomuksia kuten rattijuopumuksia, ajo-oikeudetta ajoja sekä katsastamattomien ja epäkuntoisten ajoneuvojen käyttämisiä.
Poliisin nopeusvalvontaa koskevan ohjeen liikenneturvallisuustavoitteena on, että ensi vuonna enintään 250 ihmistä kuolee liikenneonnettomuuksissa.
Näin automaattivalvonta toimii
Kuljettajan ajaessa ylinopeutta kameralaitteisto antaa kuvauskäskyn, jolloin ylitys tallentuu fi lmille ja muistikortille. Laitteiston ottamassa valokuvassa näkyy ajoneuvo, rekisteritunnus, kuljettaja ja kuvan tunnistetiedot.
Jos nopeuden ylitys on enintään 20 km/h eikä muita rikkeitä kuvassa näy, lähetetään auton haltijan tai omistajan osoitteeseen rikesakko kahden viikon kuluessa. Jos haltija tai omistaja ei ole autoa ajanut, hän voi vastustaa rikesakkoa ilmoittamalla siitä kirjeessä olevaan osoitteeseen.
Automaattisessa nopeusvalvonnassa ilmitulleiden yli 20 kilometrin ylinopeuden sekä ylinopeuksiin liittyvien muiden liikennerikosten esitutkinnassa sovelletaan samoja säädöksiä kuin muussakin tieliikenteessä. Ennen varsinaista esitutkintaa poliisi lähettää ajoneuvon rekisteriin merkitylle omistajalle kirjeen, jossa tiedustellaan valvontalaitteiden kuvaaman ajoneuvon kuljettajaa. Kirjeessä kerrotaan, että tapahtuma on valokuvattu.
Kun ajoneuvon omistaja vastaa kirjeeseen ja ilmoittaa tiedot ajoneuvoa kuljettaneesta henkilöstä, poliisi lähettää tutkintapyynnön kuljettajan kotipaikan poliisilaitokselle. Automaattivalvonnalla ja siihen liittyvällä esitutkinnalla kertyvistä tiedoista pidetään automaattivalvontarekisteriä.
Lain mukaan rikesakko rangaistuksena ylinopeudesta seuraa enintään 20 km/h ylinopeudesta ja se voi enimmillään olla 115 euroa. Tätä suuremmista ylinopeuksista on seurauksena nettotuloihin perustuva sakotusjärjestelmä, päiväsakko.
Taajamissa yli 35 km/h ja taajaman ulkopuolella yli 40 km/h ylinopeuksista määrätään useimmiten ajokieltoa. Törkeimmät ylinopeudet käsitellään käräjäoikeuksissa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Näissä ajokielto voi maksimissaan kestää jopa viisi vuotta.
Moottori 11/09