Plaza

Guatemala, mayat, Tikal, tuholaiset

Pakolliset jutut Belizessä on nyt tehty. Kun vielä manaattien bongausmatka peruuntuu, on aika suunnata mantereelle ja jättää hyvästit hetkeksi Karibianmerelle. Belize Cityyn saavutaan aamupäivällä ja sieltä otamme vanhan koulubussin kohti Guatemalaa. Bussi vie rajalle, josta passinleimaamisten jälkeen jatketaan hiacella kohti Santa Elenaa ja Floresta. Pätkähiace tuleekin suhteellisen täyteen, kun meidän lisäksi mukana matkustaa kaksikymmentä guatemalalaista.

Belize ei tehnyt lähtemätöntä vaikutusta, erityisesti palvelun törkeys pisti silmään ja erityisesti korviin, en tiedä onko syy englanninkielessä vai garifuna-kulttuurissa, todennäköisesti kuitenkin meissä… Belize tarjoaa kuitenkin paljon kaunistakin, erityisesti niitä Karibianmeren paratiisisaaria.

Mahtava Tikal

Flores saavutetaan ja majoitus löydetään, harmiksemme emme tutki sänkyjä kovin tarkkaan. Pian osoittautuukin, että emme asusta huoneessa yksin, petikavereina on verenhimoisia luteita ja paljon. No eihän täällä tarvi olla kuin yksi yö. Tikalin rauniot käydään katsomassa ja sitten lähdetään.

Tikalille päästään ja hienoja temppelit ovatkin, ehkä nähdyistä maya-kaupungeista kaikkein hienoin. Vielä monet temppelit ovat maan ja puiden peitossa, mutta temppeleiden mahtavat huiput puskevat kuitenkin viidakon korkeimpienkin puiden latvojen yläpuolelle. Suuret temppelit ovatkin sitä Tikalin parasta antia. Täältä, kuten Palenquestakin puuttuvat, tai ovat huonosti säilyneet, erilaiset veistokset ja kaiverrukset.

Temppeleiden ja muiden rakennelmien välit ovat usein satoja metrejä ja kapeat polut viidakossa johtavat paikasta toiseen. Poluilla ei liiku turisteja paljon, joten tutustuminen Tikaliin onnistuu siis oikein hyvin ”viidakkohengessä”. Tikalia on aikanaan asuttanut arvioiden mukaan yli 90 tuhatta maya-intiaania, eikä vastaavanlaista temppeleiden keskittymää löydy muualta.

Jännä juttu Tikalille mennessä on alueen sisäänpääsymaksu, Meksikossa vastaaville alueille pääsy maksaa reilut kolme euroa, mutta muuten halpana pidetty Guatemala rokottaa sisäänpääsystä noin 13 euroa. Eipä silti, mikäli maksu menee alueen ylläpidon ja suojelun hyväksi, maksan sen ilomielin ja rahalle saa todellakin vastinetta. Sitten takaisin Florekseen ja luteiden pariin.

Reissaajia koetellaan

Luteiden kanssa joudutaan jatkamaan tappelua, sillä Tikalilla alkaa Petriä heikottamaan. Päästyämme hotellille miehen kunto heikkenee sekunneissa, kohta zombiena liikkuva kaveri näkee jo jääkiekkoilijoita huoneessamme ja keräilee pyyhkeitä merenpohjasta. Pikaisesti tutkimaan oireita ja kyseessä on varmaan tosi tiukka auringonpistos, vettä moottoriin ja koko koneen päälle. Yö sujuu Petriltä keräillen niitä pyyhkeitä, minulle riittää pelkkä luteiden tappaminen.

Seuraavana aamuna vaihdetaan huonetta. Ihme kyllä, hotellin kaikki muut huoneet ovat lutikkavapaita. Nyt myös Petri on saanut kaikki pyyhkeet kerättyä, eikä jääkiekkoilijatkaan enää seuraa meitä uuteen huoneeseen. Kaveri on kuitenkin petipotilaana, ja minulla kuluu päivä mukavasti liikekannallepanoa valmistellessa.

Hotellin isäntäväki tarvitsee hieman lisätietoa taistelusta luteita vastaan, opastan oikeiden aineiden hankinnassa ja selvitän hieman luteiden biologiasta. Onneksi Guatemalasta löytyy hyviä myrkkyjä, odotin kyllä DDT:tä, mutta deltametriini ja DDVP saavat luvan riittää. Hotellin isäntä ottaa lutikkasodan soitellen, mutta emäntä ymmärtää yskän (ei hyvä mainos) ja yllättävää kyllä hänen sanansa on laki, ja täten hän saa isännän pukemaan avaruuspuvun päälle ja myrkyttämään kaikki hotellihuoneet. Samaan aikaan minä kiikutan rinkkamme ja päiväreppumme myös myrkytettäväksi. Lopulta isäntäväki on hyvin tyytyväinen tiedoista ja onnellinen, kun huoneessa tuoksuu raikas DDVP, eikä makean kirsikkainen lutikka.

Petri oli sodassa lähinnä sotilastarkkailijana, mutta kuitenkin hengessä mukana. Illalla hänenkin olonsa paranee, tosin minun oloni heikkenee. Yöpuulle mennäänkin hyvissä ajoin ja nyt diagnoosia vaihdetaan: ei se voi olla auringonpistos, vaan omistamme jälleen pienen trooppisen eläintarhan sisällämme. Viime vuonna Amazonilla kärsittiin giardiasta, joka lähti hyvin liukkaasti metronidasolilla, illalla otammekin tujut aloitukset kuuria ja nyt katsotaan kuinka poikain käy…

Kalle