Vapaudenpatsas 120 vuotta
11.1.2007
New Yorkin sataman edustalla maahan tulijaa tervehtii 93 metriä korkea Vapaudenpatsas, Statue of Liberty. Maailmanperintökohde ja yksi kaupungin vetonauloista täytti lokakuussa 120 vuotta.
Maailmassa on toki monta ihmeellisempääkin nähtävyyttä, mutta onhan se edelleen varsin komea ilmestys. Kuvitelkaa niitä miljoonia parempaa elämää hakemaan lähteneitä, jotka viikkokausien uuvuttavan laivamatkan jälkeen näkivät horisontissa vapauden jumalatarta, Lady Libertyä esittävän patsaan. Sillä on oikeassa kädessä ylös kohotettu vapauden soihtu ja vasemmassa itsenäisyysjulistuskirja.
Ranskalaiset rakensivat ja lahjoittivat Vapaudenpatsaan amerikkalaisille Yhdysvaltain vapaussodan 100-vuotisjuhlien kunniaksi. Patsaan suunnittelivat kuvanveistäjä Frederic Auguste Bartholdi ja Effelin tornin suunnittelija Alexandre Gustave Eiffel. Bartholdi vastasi patsaan ulkomuodosta. Uskotaan, että mallina toimi ranskatar Isabella Eugenie Boyer, kasvonsa patsas lienee saanut Bartholdin äidiltä. Tukirakenteet suunnitteli Eiffel, jota puolestaan auttoi Eiffel-tornin suunnittelussa avustanut Maurice Koehclin.
Patsaan esikuvana väitetään olleen Rodoksen kolossi. Varsinainen suunnittelutyö alkoi vuonna 1869, patsas rakennettiin Ranskassa ja kuljetettiin ranskalaisella Isere-laivalla 350 osana 214 paketissa New Yorkin satamaan. Pystytyspaikan valitsi kenraali William Tecumseh Sherman vuonna 1877. Vapaudenpatsas pystytettiin Bedloe´s Islandin kivisaarelle, joka varsin pian avajaisten jälkeen nimettiin Liberty Islandiksi, Vapaudensaareksi. Patsaan jalustan suunnitteli amerikkalainen arkkitehti Richard Morris Hunt. Jalusta oli valmis huhtikuussa 1886 ja Ladyn pystyttämiseen tarvittiin neljää nosturia.
Aika patinoi kuparin
Itse patsashan on vain 46 metriä korkea, mutta jalustan kanssa Lady Libertylle tulee korkeutta 93 metriä. Rakentamiseen käytettiin 31 tonnia kuparia ja 125 tonnia terästä. Alunperinhän patsas oli pinnoitusmateriaalinsa kuparin värinen, mutta meri-ilma on hapettanut kuparin vihreäksi. Pinta on varsin ohutta kuparipeltiä, sisällä on teräsristikkorakenne, joka muistuttaa radiomastojen tai terässiltojen rakennetta. Kuvitelkaa, millainen ihmetys patsas oli aikanaan; rakennustekniikka oli uutta ja valtaisan hökötyksen pystyttäminen uskomaton suoritus.
Miksikö patsaan kruunussa on seitsemän sakaraa? Ne viittaavat maailman seitsemään mereen ja seitsemään maanosaan. Kun Vapaudenpatsas sitten vihdoin neljän kuukauden urakan jälkeen oli pystyssä, paljastustilaisuus pidettiin 28. lokakuuta 1886. Läsnä olivat Yhdysvaltain presidentti Grover Cleveland ja tuhatmäärin yleisöä. 1916 patsas yritettiin räjäyttää, mutta rakennelma kesti. Korjaaminen maksoi 100 000 dollaria. Silloin päätettiin, ettei soihtu ole enää avoinna yleisölle.
Ole ajoissa – jonottamassa!
Vuonna 1984 Vapaudenpatsas liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon. Patsas kunnostettiin vuonna 1986, silloin sen soihtu kullattiin. Vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen patsas suljettiin ja sitä vahvistettiin kestämään kovatkin iskut. 4. elokuuta 2004 patsas avattiin uudelleen, mutta sen kruunuun ei pääse enää turvallisuussyistä. Myös näköalatasanteelle pääsyä rajoitetaan: vierailuvuorot jaetaan päivittäin ja jos et ole ajoissa paikalla, voit koettaa vuoroasi seuraavana päivänä. Ennakkovarauksia otetaan toki vastaan.
Battery Parkissa, Manhattanin eteläkärjessä en ole uskoa silmiäni: Olen mielestäni ajoissa liikkeellä, mutta jo jonot lippukassalle ovat kymmenien metrien mittaiset. Luukulla selviää, että myös sen perjantaipäivän (varoitus: koululaiset pääsevät perjantaisin ilmaiseksi kaikkiin museoihin ja nähtävyyksille!) kaikki opastetut tutustumiskierrokset ovat täyteenvaratut. 11,50 dollaria (noin 8,80 e) maksettuani siirryn toiseen, satoja metriä pitkään jonoon, jonka päätepiste on Ellis Islandille ja Liberty Islandille vievä lautta. Kuulutus on kertonut, että jonotus lentokenttämäisen turvatarkastuksen läpi lautalle kestää puolitoista tuntia. Niin kestääkin. Edelläni jonottaa utelias pariskunta: vai että Suomesta, he – puolalaissyntyinen herra ja tanskalaistaustainen rouva – ovat Seattlesta ensimmäistä kertaa New Yorkissa.
Muista myös Ellis Island
Circle Linen lautta (liikennöi aamukuudesta iltamyöhään) pysähtyy ensiksi Liberty Islandilla ja jatkaa sitten maahanmuuttohistoriasta upeasti kertovalle Ellis Islandille. Siellä voi löytää paloja suomalaistenkin maahanmuutosta, museo on hienoin lajissaan. Liberty Islandilla voi kuljeskella omin päin, ostaa matkamuistoja, nauttia lounaan tai vain ihmetellä komeaa patsasta. Koskaan siihen ei väsy.
www.nps.gov/stli/ (lisätietoja mm. Vapaudenpatsaasta/Ellis Islandista)
www.statuereservations.com (etukäteisvaraukset ilmaiselle esittelykierrokselle)
www.nycvisit.com (matkailutietoja New Yorkista)
Teksti ja kuva: Eero Nokela
