Plaza

Japani, Venäjä, junat, Moskova, Siperia, ravintola, kirkko, venäläiset, vuoristot

“Jos iltasella hyppää Kouvolassa junaan, voi herätä aamulla Moskovassa. Moskova on niin kovin lähellä”, kertoo Jyväskylän yliopiston maailmanpolitiikan professori Pekka Korhonen. Kolmen yliopistomiehen kuukauden mittainen junareissu Siperian rataa Vladivostokiin ja Japanin kiertely junalla oli huikaiseva elämys tiiviin luennointi- ja seminaariohjelman ohessa.

Palava ruoho, leimuava taivas

”Venäjä on aivan oma mantereensa. Neuvostoliitto näkyy yhä vahvasti arkkitehtuurissa ja kaupunkikuvassa. Vastatuulen mies, Lenin, seisoo patsaana takinhelmat hulmuten ympäri Venäjää. Suuri ja mahtava ei ole visuaalisesti hävinnyt minnekään. Neuvostoaikaisia symboleita oli kaikkialla runsaasti”, hän sanoo. Eteläisen Siperian maisemat olivat huikeat. ”Näimme paljon ruohopaloja. Venäjällä sanotaan, että uusi ruoho ei kasva, jos vanhaa ei polteta. Kun maata on silmän kantamattomiin, on sama jos pikkuisen tuikkaa ruohikkoa tuleen. Maan omistaa valtio, ja se on tavallaan ei-kenenkään-maata. Kyse on vanhasta perinteestä. Tuli oli ihmisille myös huvittelun muoto. Näimme myös palaneen kylän”, Korhonen muistelee toukokuun matkaansa. Yli kymmenen tuhatta kilometriä junassa taittui jouhevasti.

”Seura takasi sen, että junavaunussa viihtyi. Kirjallisia töitä oli hyvä tehdä kiireettömyyden keskellä”, Korhonen puhelee. ”Junavaunuissa pitivät komentoa topakat junaemännät, provodnitsat ja junaisännät. He valvoivat myös yleistä siisteyttä. Juna siivottiin ainakin kerran päivässä”, Korhonen sanoo.

Siperia opettaa

”Peseytymismahdollisuudet olivat toisen luokan vaunuissa kohtuulliset, eli kasvonsa ja yläruumiinsa saattoi pestä vessan lavuaarissa. Vaunuemännältä saattoi halutessaan vuokrata myös letkun, jolla voi suihkutella enemmän”, hän toteaa. ”Öisin on tapana panna hytin ovi lukkoon, mutta ei siellä erityisen vaaralliselta vaikuttanut”, Korhonen sanoo. ”Junissa oli paljon keski-ikäisiä, keskiluokkaisia pariskuntia Saksasta ja Hollannista. Myös jokunen nuori nainen matkusti ypöyksin”, Korhonen pohtii radan turvallisuutta. ”Varsinaisia reppureissaajia oli vähemmän”.  

”Ravintolavaunuissa ruoka oli hyvää. Vuosia sitten vaunuissa sai vain joko kanaa tai borshkeittoa. Ruokaa Korhonen ja kumppanit hankkivat myös rautatieasemilta. ”Junaemännältä voi ostaa tee- ja kahvipusseja, ilmaiseksi häneltä sai mukin ja samovaarista kuumaa vettä”, hän sanoo. ”Omasta ravinnosta ja levosta oli helppo pitää huoli”, hän toteaa. ”Mitään häiriköintiä ei ollut, jokunen humalainen sössöttäjä tosin saattoi ilmestyä, sikäli samanlaista kuin Suomessa”, hän puhelee. Toukokuun säätkin olivat aivan samanlaiset, välillä aurinkoista ja kuumaa, Baikalilla tuli äkkiä niskaan lumimyrsky. ”Soita, vuoristoja, metsiä, kyliä, metsäpaloja, kaupunkeja. Monesti kaunistakin, ja aina joka tapauksessa mielenkiintoista”, summaa Korhonen näkymiä.

Moskova, Jekaterinburg, Irkutsk ja Vladivostok

Pysähdykset suurissa kaupungissa antoivat perspektiiviä paikalliseen elämän menoon. ”Jekaterinburg on vanha kaupunki, Neuvostoaikana sen nimi oli Sverdlovsk. Kaupungista jäi pölyinen, neuvostohenkinen vaikutelma, mutta Uralin yliopisto oli vireä. Vladivostok, joka sijaitsee Tyynenmeren rannalla, oli ehkä länsimaisin vierailemistamme kaupungeista.

”Tsaarit on nostettu Venäjällä suureen arvoon. ”Jekaterinburg oli viimeisen tsaariperheen tappopaikka. Paikalle on nyt rakennettu komea uusi kirkko. Ortodoksisuus on voimissaan ja rakentamisesta päätellen kirkolla on rahaa. Sen välit armeijaan näyttävät myös kiinteiltä, julkisia seremonioita pidetään yhdessä pappien ja upseereiden voimin”, hän sanoo. ”Imperiaalinen mentaliteetti on yhä olemassa”, pohdiskelee Korhonen. ”Venäjän öljyraha näkyi rautateillä hyvin. Vaunuja on uudistettu ja asemarakennukset olivat kaikkialla joko uusia ja kiiltäviä tai kauniisti entisöityjä. Siperian kylissä asema yleensä oli ainoa uusi, hieno ja maalattu rakennus”, hän sanoo.

Venäjän matkailun Korhonen kehottaa ottamaan letkeästi. ”Jos ei saa tilaamansa ruokaa, siihen kannattaa suhtautua rauhallisesti. Syy voi olla omassa kyrillisten kirjainten lukutaidossa, tai huonossa venäjän ääntämyksessä, tai kokin erehdyksessä, mutta vaikea sitä on selvittää. Jos lakanat eivät sisällykään junalipun hintaan, niin ne on junaemännälle maksettava, tai jos sähkö ei toimi, niin se ei sitten toimi”, hän puhelee. ”Aikatauluissaan junat pysyivät hyvin tarkkaan.” ”Matkalle kannattaa varautua rennolla asenteella”, hän toteaa. ”Venäläisillä on kaikkeen aivan oma, venäläinen perspektiivinsä”, hän sanoo. ”Reissussa rähjääntyy, mutta välillä pääsee peseytymäänkin. Liikaa tavaraa ei kannata kuljettaa mukanaan”, Korhonen myhäilee.

Yötä kapselissa Japanissa

Vladivostokista seurue jatkoi lentäen Japaniin. Perinteinen tapa olisi ollut mennä laivalla, mutta tässä aikataulut eivät antaneet myöten.  Venäjän ja Japanin väkiluvuissa ei ole suurta eroa, mutta venäläiset asuvat maailman suurimmassa maassa, japanilaiset noin Suomen kokoisessa maassa. Väestötiheys on monikymmenkertainen Venäjään verrattuna. Japanissa kaikki tila käytetään hyvin tarkasti, tulia ei sytytellä huvikseen maastoon ja kohteliaisuussäännöt ovat hyvin tiukat, jotta tungoksen kanssa tulee toimeen.

”Vastoin yleisiä käsityksiä ei Japani niin kallis ole. Japanissa voi ostaa sisäisen interrail- lipun, jolla matka taittuu nopeasti ja halvalla. Tavallisissa ravintoloissa voi syödä hyvin ja edullisesti, junaan on kätevintä ostaa asemalta mukaan valmis ateria ja purkki juotavaa”, hän sanoo. Japanissa pärjää joltisestikin englannilla ja hyvällä tahdolla. Maa on tehokas ja siisti. Asiat sujuvat. Japaniksikin luennoinut Korhonen murtaa myyttiä tehosuorittavista japanilaisista. ”Työmarkkinoilla on toki kovaa, mutta eläkeläisillä, kotirouvilla ja opiskelijoilla on aikaa ottaa rauhallisemmin. Päivisin lähiöissä ihmiset kävelevät kiireettömin askelin”, hän mietiskelee.

Halvalla ja mielenkiintoisesti matkustamaan haluaville Korhonen suosittelee kapselihotellia. Miehen mentäviä nukkumapaikkoja on kerroksittain riveissä. ”Hotellin sisällä ravintolassa ja saunaosastolla liikutaan pyjama päällä, kaikilla samanlainen. Kaikki arvot väistyvät, kun arvomerkit ja statussymbolit kuoritaan pois päältä, ei tiedä kuka on rekkakuski ja kuka liikemies”, hän sanoo. ” Kapseliin ryömitään nukkumaan. Siellä nukkuu ihan hyvin ja jos ei nukuta, voi katsella pientä televisiota”, hän sanoo. Kapselihotelli on vain miehille ja siellä on tiukka kuri. Aamuyön humalaiset tulijat hiipivät nukkumaan varpaisillaan, meuhkaamatta käytävillä. ”Elintasokuilu Venäjän ja Japanin välillä ei ole niin suuri kuin kymmenisen vuotta sitten. Venäläiset pukeutuvat nykyään hyvin ja maa on selvästi nousemassa takaisin jaloilleen”, Korhonen sanoo. Japanissakin on ollut lama viimeiset 15 vuotta, eikä maan rikastuminen ole ollut yhtä nopeaa kuin aikaisemmin, mutta ei se tänä aikana köyhtynytkään ole. Kaikki toimii.

Lisätietoja:
Tuomas Karhun blogi Helsinki –Vladivostok : www.digitoday.fi / blogit

Matkatoimistoja: 
Tras- Siperian ja Keski-Aasian matkoja: www.traveller.fi
Dodoni.fi  www.dodoni.fi
Peterpan – maailma www.peterpanmaailma.com

Junia:
Junan hintoja: Helsinki- Moskova n. 64 e
www.trainrussian.com
www.expresstorussia.com

Teksti: Laura Parkkinen
Kuvat: Pekka Korhonen