Sastamala – Kirkon ja kirjojen kaupunki
17.6.2011
Sastamalasta ovat lähteneet monet tunnetut suomalaiset vaikuttajat - unohtamatta tietenkään Mauri Kunnaksen Herra Hakkaraista.
Pieni kaupunki, paljon nähtävää
Pieneksi kaupungiksi Sastamalassa on paljon nähtävää ja koettavaa, ja lisää tulee. Kirkkojakin on toistakymmentä eri aikakausilta, vanhin 1400-luvulta.
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko tuli kaiken kansan tietoon tuhopolttajan ”ansiosta”. Nyt kirjaimellisesti tuhkasta noussut kirkko seisoo taas korealla niemekkeellään tunnelmallisempana kuin satoihin vuosiin ja on hyvin ainakin yhden reissun väärtti.
Ihmisjoukot ovat bussilasteittain jo ehtineet käydä ihailemassa perusteellisesti korjatun kirkon ainutlaatuisia kirkkomaalauksia, joita taiteilijat Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala työstivät vuosikausia. Sekä taiteen ammattilaiset että tavalliset kirkkovieraat ovat olleet haltioissaan.
Eivätkä sastamalalaiset hyvään kulttuurin luomisvauhtiin päästyään edes aio hillitä tekemistään.
Kirjakaupunki
Paikkakunta on vuosikymmenet tunnettu kirjakaupunkina. Tänä kesänä Vanhan kirjallisuuden päivien yhteydessä heinäkuussa avataan aivan kaupungin keskustassa kulttuurikadulla, ihan Herra Hakkaraisen talon naapurissa, Suomen ainoa kirjamuseo, joka sai nimekseen Pukstaavi.
Siellä kaikki nuoret ja vanhat kirjan ystävät saavat tietoa ja elämyksiä. Uusi museo tekee tunnetuksi suomalaista kirjaa kautta vuosisatojen inkunaabelista e-kirjaan.
Tyrvääläisissä taitaa olla vähän ihmeiden tekijääkin.
Siitä ei ole vielä 20 vuotta, kun kotiseutuneuvos Esko Pietilä, silloinen Tyrvään Seudun museon hoitaja ja intohimoinen vanhojen kirjojen ystävä, selvitteli vanhan Vammalan seurakunnan arkistoa vanhassa hiilivarastossa. Sieltä Pietilän asiantunteviin käsiin sattui 53-sivuinen Psalterium, jonka arvon paljon maailmalla vanhoja arvokirjoja konservoimassa käynyt mies ymmärsi.
Suomen vanhimmaksi kirjaostokseksi sanottu hetkirukouskirja ajoitetaan keskiaikaan, se on painettu vuonna 1485 Lyypekissä ja on edelleen Sastamalan seurakunnan hallussa. Nyt tämä harvinainen Pyhän Olavin kirkon aarre saa uuden kotinsa Pukstaavista niin kuin monet muutkin tyrvääläisten aarteet.
Kulttuurin kehto
Kirjamuseo sai arvoisensa kotipaikan. Se on tehty koreaan vanhaan apteekkarin taloon, jonka tyrvääläiset tuntevat Bäckmanin talona. Kulttuurin ystäväksi tiedetty apteekkari Bäckman avasi 120 vuotta sitten Tyrvään kirjakaupan aivan kotitalonsa naapurissa, koska piti kansan sivistystyötä yhtä tärkeänä kuin lääkitsemistä.
Tyrvään kirjakaupan kirjakellari on kauan ollut tärkeä paikka - oli silloinkin, kun kesätapahtuma Vanhan Kirjallisuuden Päivät melkein 30 vuotta sitten pantiin alulle.
Sastamala sopii siis erinomaisesti kirjan ja kirjamuseon kotikonnuksi ja kirjakaupungiksi.
Kautta aikojen seutu on ollut kirjailijoiden sekä kirjan- ja kuvantekijöiden ravitsevaa ruokamultaa. Sastamalasta - tai oikeasti Tyrväältä, Vammalasta, Kiikasta, Keikyästä, Karkusta, Suodenniemeltä ja Mouhijärveltä - on sukupolvien saatossa kasvanut melkoinen joukko suomalaisen kulttuuri- ja tiede-elämän siemenpuita.
Taiteilijaelämää
Kokemäenjokilaaksoa sanotaan suomen kielen ja kirjallisuuden ja koko kirjallisen kulttuurin ja sivistyksen kasvumaaksi. Sastamalan seudun kirjallisella historialla onkin ikää jo yli 500 vuotta!
Seudulta on lähtenyt satoja kirjailijoita, tiedemiehiä, professoreja suomen kirjakielen kehittäjästä Antero Wareliuksesta ja kielitieteilijä Heikki Ojansuusta itämerensuomalaisen kulttuuurin tallentajaan Pertti Virtarantaan ja arkeologi Unto Saloon.
Kaunokirjailijoita on Kaarlo Sarkiasta Aino Havukaiseen ja Sami Toivoseen. Suomen tunnetuin lastenkirjailija Mauri Kunnas narisee tutulla äänellään kaiken aikaa komeassa Herra Hakkaraisen talossa ja vähän kaikkialla muuallakin pitkin Sastamalaa. Mauri on tämän ajan moneen ehtivä kulttuurintekijä, on ollut jo kauan.
Kiikkalainen kuvittaja Pekka Vuori on Sastamalan poikia, samoin oli aikoinaan Rudolf Koivu.
Vanhempia tyrvääläisiä kuvantekijöitä on tietysti Akseli Gallén-Kallela, joka pojankoltiaisena sai parhaan mahdollisen kasvuympäristön Jaatsin komeassa talossa.
Hänen isänsä P.W. Gallén oli Tyrvään nimismies ja rakennutti suurina nälkävuosina komean kartanon parhaalle paikalle. Äiti-Mathilda oli armoitettu viherpeukalo, joka sai jalopuut ja jopa viinirypäleet kasvamaan Jaatsin lehtevässä puutarhassa.
Nykyään Akseli Gallén-Kallelan lapsuuskoti Jaatsi on kulttuurikäytössä.
Presidentin mummola
Presidentti Risto Ryti oli maatilan poika Huittisista. Kun hänen mummolansa oli menossa purettavaksi, siirsi Jouni Noppari rakennuksen peninkulman verran Sastamalan suuntaan ja kunnosti siitä matkailukohteen.
Ryti-talon yläkertaan johtavat portaat ovat täsmälleen alkuperäisessä asussaan.
Majoitushuoneisiin on tavoiteltu vanhaa tunnelmaa.
Teksti: Leena Teinilä-Huittinen
Kuvat: Seppo Saarentola
