Kultaranta – Presidentin kesähuvilan puutarha hurmaa
28.6.2010
Tasavallan presidentin kesäasunto Kultaranta sijaitsee Naantalissa Luonnonmaan saarella. Kesäisin vierailijoilla on mahdollisuus tutustua Kultarannan upeaan puutarhaan.
Kesäkuussa presidentti aloittaa kesän vieton Naantalin Kultarannassa. Pelkkää lomailua ei kesä Kultarannassa kuitenkaan ole, sillä avustajat seuraavat presidentin mukana huolehtimaan tehtävien sujuvasta hoidosta. Kultarannassa nähdään usein myös valtiovieraita. Presidentin ollessa paikalla Kultarannan tornissa liehuu Suomen Tasavallan presidentin lippu.
Kultarannan rakennutti merimiehen poika
Kultarannan rakennutti maanviljelysneuvos Alfred Kordelin. Vuonna 1868 syntynyt Kordelin oli kotoisin vaatimattomista oloista. Hänen isänsä oli merimies, ja Alfred kävi ainoastaan kaksi vuotta alakansakoulua ennen kuin sai lähteä maailmalle tienaamaan elantoaan. Kokeiltuaan merimiehen ja puusepän ammatteja nuori Alfred päätyi avaamaan oman kauppapuodin Raumalle vuonna 1887. Parissa vuosikymmenessä Alfred Kordelinista tuli nokkelien kauppojensa ansiosta Suomen suurin yksityinen maanomistaja ja maan rikkaimpia miehiä.
Vuonna 1906 maanviljelysneuvokseksi kohonnut Alfred Kordelin osti Naantalin Luonnonmaan saarelta kaksi tilaa, joiden maille hän ryhtyi rakennuttamaan itselleen kesäasuntoa. Kordelin ehti viettää Kultarannassa vain muutaman kesän ennen kuolemaansa. Kordelinin surmasi venäläinen matruusi vuoden 1917 Suomen itsenäistymistä edeltäneissä kahakoissa. Testamentissaan perheetön Kordelin määräsi suuren osan omaisuudestaan suomalaisen kulttuurirahaston peruspääomaksi. Kultaranta siirtyi ensin Turun Suomalaiselle Yliopistoseuralle ja vuonna 1923 Suomen valtiolle tasavallan presidentin kesäasunnoksi.
Kansallisromanttinen linna
Villa Kultarannan graniittilinna seisoo kallion laella, vastapäätä Naantalia, ja näkymät vanhaan kaupunkiin ovat upeat. Komea rakennus on arkkitehti Lars Sonckin käsialaa.
Kansallisromanttinen graniittilinna rakennettiin vuosina 1913 - 1916 ja nykyään siinä on 19 huonetta. Linnan alakerrassa ovat juhla- ja asuinhuoneet, yläkerrassa makuu- ja vierashuoneet. Linnan tornista avautuu upeat näköalat Naantaliin ja ympäröivään saaristoon.
Vuosikymmenien mittaan linnassa on tietysti tehty erilaisia kunnostustöitä, erityisesti sisätiloissa. Linnan alkuperäinen kalusto on aikoinaan huutokaupattu suurelta osin pois, mutta toiveissa olisi saada hankittua alkuperäisiä kalusteita takaisin Kultarantaan.
Vuonna 2000 rakennettiin meren rantaan alppityylinen vierasmaja valtiovieraiden käyttöön. Lisäksi linnan alueella sijaitsee muun muassa ylipuutarhurin kaunis puuhuvila ja presidentin adjutanttien työtilana palveleva Munkkimäki, jonka Alfred Kordelinin veli rakennutti vuonna 1920. Yhdessä puiston huvimajoista vihittiin presidentti Mauno Koiviston Assi-tytär.
Puutarha ruusuja tulvillaan
Kultarannan tilan pinta-ala on 54 hehtaaria ja alueella on suuret kasvihuoneet, joista riittää kukkia Kultarannan lisäksi muihin virka-asuntoihin.
Puutarhaa suunnittelemaan Alfred Kordelin palkkasi Helsingin kaupunginpuutarhuri Svante Olssonin sekä tämän pojan Paul Olssonin. He jakoivat sen kolmeen osaan: hyötypuutarhaan, metsäpuutarhaan ja muotopuutarhaan. Hyötypuutarhan ja sen kasvihuoneiden vihanneksia käytetään edelleen presidentin taloudessa ympäri vuoden. Pohjoisen puoleinen metsäpuutarha on muutamia hiekkateitä lukuun ottamatta jätetty luonnontilaan. Sen männyt ja kalliot ovat saaristoluontoa parhaimmillaan.
Muotopuutarha suunniteltiin 1900-luvun alun ihanteiden mukaisesti arkkitehtoonisesti symmetriseksi kokonaistaideteokseksi. Medaljongiksi kutsuttu puutarha kattaa 16 hehtaarin alueen. Ruusutarhasta löytyy 3500 ruusua, joiden joukossa on muun muassa Astrid Lindgrenille, presidentti Kekkoselle ja tasavallan presidentti Tarja Haloselle omistetut lajikkeet. Puistoa ympäröivä kuusiaita on istutettu jo vuonna 1916.
Kultarannan puutarhaan voi kesäkaudella tutustua omatoimisesti tai Naantalin Matkailun järjestämillä opastetuilla kierroksilla, joilla kuullaan monia mielenkiintoisia tarinoita Kultarannan historiasta ja asukkaista.
Lisää tietoa
Kultaranta Tasavallan presidentin verkkosivuilla
Naantalin Matkailu
Alfred Kordelinin säätiö
Kuvagalleria
- 1.
-
Jouduin syyskuussa 2008 tuonne tietämättä minne olin menossa. Yritys, jossa työskentelen, täytti 15 vuotta ja järjesti sen kunniaksi henkilöstölleen juhlamatkan, joka suuntautui Kultarantaan, Seiliin ja Airistolle. Meille ei etukäteen kerrottu maakunnan nimeä tarkemmin sitä, minne menemme. Jopa tilausbussissa jaetussa matkaohjelmassa Kultarannasta, Seilistä, Airistosta ja Paraisista ei puhuttu niiden oikeilla nimillä vaan Kultarantaa kutsuttiin nimellä ”venue X”, Seiliä nimellä ”venue Y”, Airistoa nimellä ”accommodation place A” ja Paraisten keskustassa sijaitsevaa hotelli Kalkstrandia nimellä ”accommodation place B”. Se, että venue X oli Kultaranta, selvisi vasta kun meidän tilausbussimme pysähtyivät Kultarannan portilla. Silloin emme vielä tienneet mitä venue Y tarkoitti emmekä missä seuraavat yömme nukkuisimme. Venue Y selvisi vasta kun meitä kuljettamaan vuokrattu laiva rantautui Seiliin, accommodation place A selvisi vasta kyseisen laivan rantauduttua Airistolle ja accommodation place B sinne majoitetuille vasta kun Airistolta heitä kyyditsemään lähtenyt bussi tuli perille.
En pidä tämmöisestä salailusta. Itse jos olisin ollut sellaisessa asemassa että minulla olisi päätäntävalta kertoa minne mennään olisin jo ilmoittautumisaikana puhunut sekä Kultarannasta että muistakin tuon matkan kohteista niiden oikeilla nimillä.
- 2.
-
Hyvä kirjoittaja,itse olen samaamieltä että rehellisyys kaikessa kantaa hedelmää.Menit minne menit jokaisesta paikasta pitäisi käyttää omaa oikeaa nimeä,mutta samalla ymmärrän että kyseisestä paikoista on puhuttu erinimillä turvallisuuden vuoksi.Silti jos järjestetään matka jonnekkin,pitää niiden osallistujien tietää tarkka kohde viimeistään itse bussissa lukittujen ovien takana.Tämä esimerkki on ylläolevan tekstin tiimoilta tullut mielipiteeni.
Toivottavasti tämä ei loukkaa ketään ihmistä,sillä sitä en tahdo.
Terveisin:Eräs joka luki ensimmäistä kertaa tasavallan bresidentin sivuja.