Kiteen eläinpuistossa kesä jatkuu
29.8.2006
Kiteen eläinpuisto sijaitsee aivan valtatie 6:n varrella ja on yksi Pajarinhovin vapaa-ajankeskuksen kohteista. Eläinpuistossa on noin 50 eri eläinlajia, lähinnä suomalaisia metsien ja kotipihojen asukkeja, mutta on seassa myös ulkomaisia eläimiä. Ympäristöstä löytyy lisäksi eritasoista majoitusta, ravintola, tanssipaikka ja tehtaanmyymälöiden tuotteita. Ajattelin eläinpuiston olevan sopiva lasten (2,5 v ja 6 kk) kanssa tehtävää päiväretkeä varten, Joensuusta sinne on vain vajaan tunnin ajomatka.
Ajoitin matkan niin, että heti Pajarinhoviin saavuttuamme menimme lounaalle ravintolaan. Aulassa oleva täytetty karhu pelotti esikoista niin, että reissu uhkasi loppua siihen - vaikka etukäteen juuri karhujen näkemistä oli eniten odottanut. Tarkoituksella jätin kauppavierailun väliin, makeistukun houkutukset olisivat voineet olla liikaa.
Puiston reitti oli yllättävän pitkä (2km) ja mäkinen. Rattailla oli paikoin vaikea liikkua. Välillä reitti kulki aivan metsän keskellä eikä eläimiä ollut näkyvissä. Lasten kannalta se oli turhaa reitin pidentämistä, sillä he eivät vielä osanneet nauttia maisemista. Mutta eläimet kiinnostivat! Possusisarukset Viivi ja Wagner kiinnostivat molempia, niiden nahistelua oli aikuisenkin mukava seurata. Välillä possut tosin innostuivat kiljahtelemaan niin kovaa, että kuopusta alkoi pelottaa. Kesyt hirvet Hermanni ja Hilma vasoineen olivat myös aikamoinen näky, eipä niin läheltä kovin usein pääse hirveä ihastelemaan.
Esikoinen syötti innoissaan kaikkia eläimiä, jotka vain lähelle tulivat. Monet eläimet olivatkin kesyjä ja tulivat syömään kädestä, mutta muflonit eli villilampaat pysyivät kauempana, vaikka juuri niiden kaksi karitsaa olisivat hellyttävyydessään olleet mieluisat syötettävät. Ponien luona esikoinen viihtyi niin hyvin, että minua alkoi jo kyllästyttää. Muita mieleen jääneitä eläimiä olivat jakit, alpakat ja tietysti karhut.
Eläinpuiston edessä oli mahdollisuus ratsastaa ponilla. Sisällä eläinpuistossa ei mitään palveluita ole. Piknik-paikka on, mutta on ymmärrettävä ottaa omat eväät ja juotavat mukaan puistoon. Edes vessaa ei ole. Tämän puutteen kyllä esikoisen mielestä korvasi ravintolan yhteydessä olevan WC:n lapsille tarkoitettu pieni istuin; siellä piti käydä toisenkin kerran, vaikka ei edes ollut hätä. Kaiken kaikkiaan mukava päivä ja sen verran raskas, että molemmat lapset nukahtivat heti, kun autoon pääsivät.
Tämän kertomuksen kirjoitti Matkalaukun lukija
Mikset sinäkin jakaisi kokemuksiasi, matkasit sitten koti- tai ulkomailla? Kirjoita matkastasi ja lähetä teksti ja kuvat osoitteeseen matkalaukku@kuvalehdet.fi
- 1.
-
hyi
